Joaquín Gómez on kerännyt paljon kehuja kauden mittaan HIFK:n päävalmentajana. Se on ymmärrettävää, sillä 35-vuotias espanjalaisluotsi vei HIFK:n ylempään loppusarjaan, ja vaikka HIFK hävisikin torstaina rästipelinsä Hakalle, sillä on edelleen mahdollisuus taistella jopa pronssimitaleista ja paikasta ensi kauden eurokentillä.

Paikka ylemmässä loppusarjassa on HIFK:n materiaali ja loukkaantumiset huomioiden Gómezilta hyvä saavutus.

Esimerkiksi puolustuslinja on niin ohut, että siellä on pelannut jo useammissa peleissä lähinnä keskikenttäpelaajia. Sakari Mattila on tällä hetkellä selkäranka koko joukkueella, vaikka pelipaikka ei ole hänelle ominaisin. Mattilakin on tehnyt oudolla pelipaikallaan virheitä, mutta hän on silti ollut paras puolustuksen korvaajista. IFK- ikoni Jukka Halme on sen sijaan valitettavasti ollut topparina hukassa. Hänet olisi hyvä nähdä keskikentällä, jossa hänelle voisi olla edelleen käyttöä.

Vasemmalla on pelannut Mosawer Ahadi, joka pelasi ennen tätä alasarjoissa. Kaiken lisäksi hän loukkasi pahoin polvensa pari kuukautta sitten.  Ahadille on nostettava hattua noususta liigakartalle, vaikka pelaamisessa onkin riittänyt välillä haasteita.

Oikean sivustan wing-backina on pelannut liigaurallaan varmaan jokaista pelipaikkaa pelannut Jani Bäckman. Bäckmanille laitakoiran rooli ei sovi, mutta hän tekee sen mitä pystyy ja jättää tuttuun tyylinsä aina kaiken kentälle.

Keskellä pelaavat Moshtagh Yaghoubi ja Jake Dunwoody ovat pallollisessa vaiheessa teknisesti hyviä, mutta Mosa pelaa tunnetusti hyvin paljon mielialajalkapalloa. Välillä peli kiinnostaa enemmän, välillä vähemmän. Harmittaa, kun tuntuu, ettei sitä parasta Mosaa ole oikein ikinä nähty.

Kuopiossa sunnuntaina KuPSia vastaan Mosa puski sanaharkan aikana omaa pelaajaa puoliajalla matkalla pukukoppiin. Jos erotuomari Oskari Hämäläinen olisi ollut tehtäviensä tasalla, Mosa olisi ajettu ulos. Mosalta nähtiin myös pelin alussa kaksi huonoa taklausta. Ensimmäisen taklauksen jälkeen Hämäläinen puhutteli Mosaa, toisesta hänelle olisi pitänyt antaa keltainen kortti.

Nämä jutut eivät auta joukkuetta pärjäämään. Punainen puoliajalla olisi tarkoittanut KuPSin todennäköistä voittoa.

HIFK:n kärjessä ovat pelanneet pääasiassa Kei Kamara, Juanan Entrena, Keaton Isaksson ja Jusif Ali.

Kamaran tulo joukkueeseen on tuonut paljon. Ei ole sattuma, että hän on iskenyt 129 maalia MLS:n runkosarjassa. Kamara osaa liikkua loistavasti keskitystilanteissa tekemällä tuplaliikkeitä. Esimerkiksi HJK:ta vastaan hän iski molemmat maalinsa juuri tällaisista tilanteista. Kamara on edelleen myös riittävän nopea. Ulottuvana pelaajana hän on myös hyvä katkomaan ja riistämään palloja, joista HIFK on saanut hyviä tilanteita.

***

Gómez on peluuttanut HIFK:ta 5-4-1 puolustusmuodossa, jossa laidat pyrkivät hyppäämään vastustajan puolustuslinjaan. Hyökkäysmuoto on 3-4-3.

Puolustussuuntaan joukkue on organisoitu kohtalaisen hyvin. Ongelmat liittyvät enemmän kompromisseihin, joita HIFK on pelaajiston niukkuuden takia joutunut tekemään pelipaikoissa. Puolustamisessa on kuitenkin tunnistettavia asioita ja isoimmat ongelmat liittyvät pallolliseen tekemiseen.

Puolustuskulmissa HIFK on haavoitettavissa valtaosin miesvartiointiin perustuvan vartiointinsa takia. KuPS oli scoutannut tämän hyvin ja Tim Väyrynen iski sunnuntaina hienon maalin 10 minuutin jälkeen. Erotuomari hylkäsi kuitenkin kyseenalaisesti maalin KuPSin kevyen blokin takia. HIFK:n vartiointi oli myöhässä joka tapauksessa.

Toinen ongelma puolustussuuntaan on puolustusmuodon kasaan saaminen menetysten jälkeen. Puolustuslinja jätetään liian usein selviytymään yksin, eikä kovia juoksuja alas nähdä ylemmiltä pelaajilta ainakaan liikaa. Kuopiossa tämä heikkous oli korjattu verrattuna esimerkiksi IFK Mariehamn-otteluun, mikä vaikutti keskeisellä tavalla siihen, ettei KuPS saanut paikkoja liukuhihnalta,  sillä HIFK:lle tuli pahoja menetyksiä keskialueella edelleen liikaa.

HIFK:n pelikirja vaikuttaa ohuelta ja joukkue on usein vaikeuksissa joutuessaan rakentelemaan peliä pitkissä hyökkäyksissä. Peli kuolee säännöllisesti puutteellisten tukien takia joko laitatoppareille, jotka pelaavat lähes aina pitkän pallon, tai wing-backeille, jotka yrittävät selviytyä vastustajan prässistä tavalla tai toisella.

Mikäli HIFK onnistuu pääsemään pois näistä tilanteista, se pyrkii nopeaan laidanvaihtoon toiselle puolelle., ja ylempänä HIFK:lta nähdään usein aikaisia keskityksiä.

HIFK:n kausi on ollut tuloksellisesti värikäs ja kovaa vuoristorataa. Esimerkiksi IFK Mariehamnia vastaan joukkue sortui pallonmenetyksiin puolustuslinjansa edessä keskellä ja 0–3-tappio imarteli helsinkiläisiä. Samoin KuPS kävi jyräämässä HIFK:n Helsingissä reilu kuukausi sitten rumin 5–1-numeroin.

Toisaalta HIFK on tällä kaudella voittanut Interin, HJK:n ja Hongan kahdesti. Sunnuntaina HIFK pelasi 0–0-tasapelin KuPSia vastaan vieraissa, mutta hävisi torstaina vieraissa Hakalle 0–2.

***

HIFK:ta on kehuttu tällä kaudella, sillä siltä ei odotettu tuloksellisesti näin vahvaa kautta. Tuloksia pitää toki kunnioittaa, mutta silti todellinen kysymys kuuluu, kuinka on mahdollista, että tämä joukkue pelaa Veikkausliigassa jopa pronssista?

HIFK on monessa pelissä onnistunut hyödyntämään loistavasti paikkansa ja vastustajan tekemät virheet. Honkaa vastaan se iski esimerkiksi kolme maalia 1,15 xG:llä.

Joukkueella on myös muutamia hyviä pelaajia, joiden turvin HIFK on kyennyt luomaan paikkoja ja välillä hallitsemaan otteluita. HIFK on vaarallisimmillaan vastaiskuissa, joita se saa irtopalloista, riistoista tai vastustajan virheistä. Kei Kamara on tehnyt kovaa jälkeä boksissa. Hän on myös uhka nopeudellaan.

Tämä sekoitus sattumapalloa, laadukkaita pelaajia ja suhteellisen organisoitua puolustamista on pitänyt HIFK:n pään pinnalla. Kauden aikana on kuitenkin saatu useita esimerkkejä siitä, että nämä sattumat eivät ole kantaneet – ja silloin turpaan on tullut pahasti. Samoin joukkueen kova taisteluilme on välillä hävinnyt, kun vastustaja on iskenyt maalin tai pari.

***

MTV Urheilu uutisoi myös, että Gómez olisi jo sopinut siirtyvänsä ensi kaudeksi SJK:n päävalmentajaksi. Se on siinä mielessä ymmärrettävää, että HIFK:n on vaikea lyödä laudalta SJK:n kaltaisen seuran tekemää tarjousta.

SJK:ssa Gómez saisi valmennettavakseen laadukkaamman joukkueen ja näkisimme, muuttuuko Gómezin pelikirjassa ja peluuttamisessa mikään ja pelaisiko Gómezin SJK taktisesti laadukasta jalkapalloa molempiin suuntiin.

On vaikea sanoa varmuudella, onko HIFK:n tämän kauden riskejä minivoiva, puolustuksen kautta nopeilla hyökkäyksillä pelaaminen tietoinen ratkaisu vai onko kysymys hiukan FC Lahden tyyliin löyhästi valmennetusta joukkueesta, jossa peluutetaan puolustus- ja hyökkäysmuotoa ja pelaajat tekevät pelin omalla osaamisellaan.

Gómezilla ei ole käsissään kovin vakaalle pohjalle rakennettua joukkuetta, mutta HIFK:n vuoristoratamaiset esitykset viittaavat siihen, että kysymys voi olla myös löyhästä valmentamisesta. Usein tällaista vuoristorataa pelaavat joukkueet tuppaavat näitä joukkueita olemaan.

Se asettaa myös Gómezin siirron Seinäjoelle mielenkiintoiseen valoon. Jos kysymys todellakin on löyhästä valmennuksesta ja sekahedelmäjalkapallosta eikä harkitusta kaaoksesta, SJK joutuu ensi kesäkuussa jälleen tutun tilanteen eteen – etsimään uutta päävalmentajaa.

HIFK:n pelin haasteet kuvina

HIFK:n puolustus on haavoittuva kulmapotkuissa. © Kuvakaappaus Ruutu+

Tuttu näky. HIFK:n toppari pelaamassa pakon edessä pitkää palloa. © Kuvakaappaus Ruutu+

Miten tästä eteenpäin? Bäckmanille ei heru tukea. © Kuvakaappaus Ruutu+

HIFK:n puolustuslinjalla oli kiireinen 90-minuuttinen IFK Mariehamnia vastaan. Tämä oli ottelussa yleinen näkymä. © Kuvakaappaus Ruutu+

HIFK on haavoittuva toppareiden selustaan, varsinkin linjasta hyppäävien laitatoppareiden taakse. © Kuvakaappaus Ruutu+