Etelä-Pohjanmaa on yksi pesäpallon suurista valtakeskittymistä, mutta sen sisällä on tapahtunut mielenkiintoisia vetovuoron vaihdoksia.

Vimpelin Veto oli Etelä-Pohjanmaa valtakeskittymä 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla. Kun sen valta alkoi murentua, Vimpelin paikan maakunnan ykkösseurana otti Seinäjoen Maila-Jussit. Jussivalta kesti 1980-luvun lopulle, jolloin sitä haastamaan nousi Alajärven Ankkurit. Ja kun Jussit romahti 2000-luvulla lopullisesti, Etelä-Pohjanmaa sai uudet valtiaat – ensin Koskenkorven Urheilijat ja Nurmon Jymyn ja sitten rautaisella otteella valtaan palanneen Vimpelin.

Maila-Jussien tarinassa alkoi uusi luku syksyllä 2012, kun Maila-Jussien ja Nurmon Jymyn edustusjoukkueet yhdistyivät JymyJusseiksi. Molemmille seuroilla jäi omat junioriorganisaatiot. Myös Maila-Jussien naisten joukkue pelaa edelleen SMJ:n nimen ja lipun alla.

Maila-Jussit käväisi 1940- ja 1950-luvuilla SM-sarjassa kolmeen eri otteeseen. Piipahdukset kestivät kerrallaan vain yhden kauden. Mutta sitten rysähti ja kunnolla. Maila-Jussit palasi SM-sarjaan 1969 ja pelasi siitä lähtien ylimmällä sarjatasolla yhtäjaksoiseksi vuoteen 2005 saakka. Heti nousukaudellaan 1969 SMJ voitti historiansa ensimmäisen mitalin, SM-hopeaa.

Varsinainen kultakausi alkoi vuonna 1974. Jussit voitti seuraavien 15 vuoden aikana 11 mitalia – neljä kultaa, neljä hopeaa ja kolme pronssia. Se hallitsi 70-luvun loppua ja 80-lukua yhdessä Jyväskylän Kirin ja kolme mestaruutta vuosina 1979-1981 voittaneen Hyvinkään Tahkon kanssa.

Samaan aikaan Maila-Jussien naiset voittivat viisi mitalia – yhden mestaruuden, kolme hopeaa ja yhden pronssin.

Eikä tässä kaikki. SMJ oli ottanut ohjelmaansa myös lentopallon ja se voitti nimekkäällä – ja kalliilla – joukkueella Suomen mestaruuden 1986 ja 1987. Elettiin Jussi-vallan suuruuden aikaa.

Mikään puu ei kasva kuitenkaan taivaaseen asti. Sen myös Maila-Jussit sai huomata. Ensin rahat loppuivat lentopallosta,  sitten joki alkoi kuivua myös pesäpallon puolella, vaikka Jussit voitti vielä 90-luvulla neljä pronssia. Viimeisin seuran 17 mitalista tuli vuonna 2004. Vuotta myöhemmin SMJ putosi Ykköspesikseen ja 37 kautta kestänyt yhtäjaksoinen taival pääsarjassa oli päättynyt.

Jussit nousi heti seuraavalla kaudella takaisin Superiin, mutta ongelmat eivät olleet kadonneet. Syksyllä 2008 Jussit luopui Superin paikastaan ja syksyllä 2012 edessä oli fuusio Nurmon Jymyn kanssa.

Maila-Jussit kuului ja näkyi valtansa vuosina. Pelaajille maksettiin hulppeita korvauksia ja Jusseilla oli vuosi toisensa jälkeen sarjan nimekkäimpiä joukkueita. Suurin ja kaunein kaikista oli yksi pesäpallon suurimmista legendoista, Mauri Pyhälahti. Pyhälahti on kiistatta myös Maila-Jussien kaikkien aikojen pelaaja.

Toinen ikoninen hahmo oli seuran taustalla vaikuttanut Reijo Pitkäkoski. Hän ei ollut rakentamassa vain Maila-Jussien imperiumia. Hän oli myös Seinäjoen Tangomarkkinoiden isä.

Seinäjoen kaikkien aikojen parhaiden listalla on tehty sellainen poikkeus, että kysymys on Seinäjoen Maila-Jussien ja JymyJussien kaikkien aikojen pelaajista. Teknisesti ottaen kysymyksessä on toki kaksi eri seuraa ja JymyJussien perimän toinen puolikas on Nurmon Jymyä, mutta Jussi-henki ajaa tässä kohtaa saivartelun edelle.

Seinäjoen kaikkien aikojen pelaajat

1. Mauri Pyhälahti

Yksi pesäpallohistorian suurista legendoista. Oli ennen Toni Kohosen aikaa lukkareiden kuningas, joka pelasi Maila-Jusseissa yhteensä 14 kautta vuosina 1972-1989. Kävi välillä kaksi vuotta HoNsU:sta. Voitti Jusseissa kaksi mestaruutta, kolme hopeaa ja kolme pronssia. Vuoden pesäpalloilija 1980, Vuoden lukkari kahdeksan kertaa, joista seitsemän kertaa SMJ:n pelaajana. Pelasi 16 kertaa peräkkäin Itä-Lännessä 1971-1986. Äärimmäisen hankala ja henkisesti vahva lukkari. Paha syöttö, hyvä tolppa, taktinen, piti yllä kovaa pelitempoa, vaikka osasi myös rytmittää peliä. Sopimus loppui kaarelle, ei juurikaan hakenut näppejä. Osasi sisällä oman aikakautensa tapaan kaikkea – etenemään, vaihtamaan ja kotiuttamaan. Alkujaan Koskenkorvan Urheilijoiden kasvatti. Siirtyi osittain jo peliuransa aikana pelinjohtajaksi ja oli luotsaamassa Tapio Ristilän kanssa Maila-Jussit vuonna 1987 Suomen mestareiksi. Kehitti myös omaa nimeään kantavan Pyhis-tuoremerkin, jonka alla valmistettiin räpylöitä, palloja ja mailoja.

2. Jukka Peltoniemi

Ilmajoen Kisailijoiden kasvatti ja Jussi-legenda. Pelasi Jusseissa vuosina 1979-1989 11 kautta ja oli voittamassa kaikkia tuon ajan mestaruuksia ja mitaleita – kolmea kultaa, kahta hopeaa ja kolmea pronssia. Jäi Jusseissa vain kolmena kautena ilman mitalia. Yksi kaikkien aikojen parhaista, ellei jopa paras kakkosvahti. Hyvä numero 2 ja myöhemmin numero 3. Vaihtaja, etenijä. Vuoden pesäpalloilija 1987. Kahdeksan Itä-Länttä. Oli merkittävässä roolissa myös valmentajana. Tutki peliä myös peliuransa jälkeen.

3. Veijo Parhiala

Halsuan Toivon lahja seinäjokiselle pesäpallolle. Pelasi Jusseissa kymmenen kautta vuosina 1972-1981. Voitti Jusseissa mestaruuden, kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Huippukärki, hyvä etenijä, rakettimaisen nopea. Hyötyi nopeista jaloistaan myös pelatessaan kolmoskopparina. Jussien kaikkien aikojen paras koppari. Vuoden pesäpalloilija 1973, etenijäkuningas 1975. Pelasi yhdeksän Itä-Länttä, joista kahdeksan Jusseissa.

4. Jari Tyynelä

Pitkän ja komean uran tehnyt vaatimaton ja eleetön soturi. Jussien oma kasvatti. Nousi Jussien miehistöön 1983 ja pelasi Jussi-paidassa yhteensä 15 kautta, kunnes päätti uransa 2001. Kävi välillä Kaisaniemen Tiikereissä ja Ulvilan Pesä-Veikoissa. Voitti Jusseissa kolme mestaruutta, yhden hopean ja kolme pronssia. Voitti vuonna 1995 kärkilyöntitilaston lyötyään 214 kärkilyöntiä. Voitti samalla kaudella myös Kultaisen Mailan. Vaihtamisen lisäksi myös kovan luokan kotiuttaja. Ulkona takuuvarma polttaja. 10 Itä-Länttä, joista 9 Jusseissa.

5. Markku Vainio

Alajärven Ankkureiden kasvatti, joka oli yksi Jussien ensimmäisen menestyskauden avainpelaajia. Pelasi Jusseissa 11 kautta vuosina 1969-1979. Voitti yhden mestaruuden, kolme hopeaa ja yhden pronssi. Vuoden pesäpalloilija 1975. Yksi kaikkien aikojen parhaista kakkospolttajista. Sisällä monipuolinen moniosaaja. Pelasi aluksi kärkenä, mutta pystyi myös vaihtamaan ja kotiuttamaan.

6. Jan Hautala

Jussien 80- ja 90-lukujen kulmakivipelaajia ja yksi joukkueen henkisistä johtajista. Jussien oma kasvatti. Pelasi vuosina 1984-1998 Jusseissa 12 kautta. Kävi välissä kolmen vuoden keikan Oulun Lipossa 1993-1995, kunnes palasi Jusseihin. Päätti uransa Koskenkorvalla. Sisällä erinomainen vaihtaja ja kotiuttaja, pelasi valtaosin kolmosena tai nelosena. Ulkona yksi aikakautensa parhaista ykkösvahdeista. Pelasi urallaan 10 Itä-Länttä, joista viisi Jussien pelaajana.

7. Jukka-Pekka Vainionpää

Nykypäivän pelätyin lyöjähirmu yhdessä Roope Korhosen kanssa. Alkujaan Vaasan Mailan kasvatti, pelasi ennen JymyJusseihin tuloa Pattijoella ja Nurmossa. Voitti JymyJusseissa Superin lyöjäkuninkuuden viidesti. Löi hurjimmalla kaudellaan runkosarjassa ennätykselliset 139 juoksua kaudella 2018. Kotiutusten lisäksi erinomainen myös kakkosvaihdossa. Pelasi Jusseissa yhdeksän kautta ja löi tänä aikana runkosarjassa hurjat 944 juoksua. Koko uran onnistumisprosentti lyöjäjokerille jäätävä, 54,8. Kahdeksan Itä-Länttä, joista seitsemän JymyJusseissa. Siirtyi syksyllä uusiin haasteisiin Vimpeliin.

8. Ari Rinta-Rahko

Maila-Jussien menestysvuosien pitkäaikainen luottopelaaja. Pelasi Jusseissa vuosina 1977-1992 16 kautta. Voitti kolme mestaruutta, kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Sisällä elintärkeässä roolissa ykköskärjessä. Pelasi kolmosena tai nelosena. Pelintekijä ja kotiuttaja. Löi monipuolisesti ja kovaa. Puhkoi sivalluksillaan linjaa, löi luukkuihin ja saumoihin. Alkuvuosina sieppari, sitten ykkösvahti. Varmaotteinen, uskalsi pelata lähellä. Viisi Itä-Länttä. Jussien oma kasvatti.

9. Hannes Rajala

Koskenkorvan Urheilijoiden kasvatti, joka pelasi Jusseissa vuosina 1979-1992 14 kautta. Suoraviivainen ja armoton kotiuttaja, joka löi lapalaakaa luukkuihin ja saumoihin. Ulkona ulottuva ja varma kakkospolttaja, vaikkei ollutkaan liikkeiltään maailman ketterin polttaja. Yhdeksän mitalin mies. Kolme mestaruutta, kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Neljä Itä-Länttä. Muodosti yhdessä veljiensä Raimon ja Ossin kanssa kuuluisan veljeskolmikon.

10. Esa Mäntymaa

Äärimmäisen liukas ja nopea kärkimies, joka siirtyi kasvattajaseurastaan Nurmon Jymystä Jussi-paitaan 1981. Pelasi Jusseissa 13 kautta, jona aikana voitti kolme mestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Erinomainen kentällemenijä, hallitsi myös ykkösvaihdon purkamisen. Etenijäkuningas 1987. Ulkona takuuvarma kolmoskoppari. Kaksi Itä-Länttä.