Kiteeläisen pesäpallon tarina jakautuu virallisissa papereissa kahteen osaan. On Kiteen Urheilijoiden aika ja on vuonna 1990 alkanut Kiteen Pallon aika.

Todellisuudessa kiteeläisen pesäpallon tarina on kuitenkin yksi ja sama tarina – ja sen dna on sama dna, joka sillä on ollut 1970- ja 1980-luvulta lähtien.

Kiteeläisessä pesäpallossa juuri tuo dna:n käsite on oleellinen. Kitee on pieni, 10 000 asukkaan, pohjoiskarjalainen paikkakunta keskellä ei mitään. Sen pienuutta kuvaa hyvin se, että vielä 1980- ja 1990-luvuilla kiteeläisten junioreiden suurin ilonaihe Imatralla pelatuissa otteluissa oli päästä ajamaan Linnalan takana olevien kerrostalojen hisseillä.

Siksi on yllättävää, että Kitee on pelannut yhtäjaksoisesti pääsarjassa 44 vuotta. Sitä pitempään nykyisistä Superin seuroista on pelannut vain Hyvinkään Tahko, joka nousi kolme vuotta Kiteetä aiemmin silloiseen SM-sarjaan. Kitee oli piipahtanut SM-sarjassa jo kahdesti 70-luvulla, mutta pysyvästi Kitee  on pelannut pääsarjassa kaudesta 1978 lähtien.

Sitä ennen Kitee oli yksi pieni pohjoiskarjalainen seura muiden pohjoiskarjalalaisten seurojen joukossa. Oli Tohmajärven Urheilijoita, Ilomantsin Urheilijoita ja Nurmeksen Seppoja, mutta mikään niistä ei erottunut, vaikka Sepot olikin käynyt 60-luvulla jopa SM-sarjassa.

Sitten Kiteellä tapahtui jotakin, joka muutti kaiken. Paikalliset yrittäjät Arvo Taskinen, Martti Kupiainen ja Tauno Huhtilainen näkivät, että pesäpallo voisi hyödyntää Kiteetä ja Arssi Taskisen sanoin tarjota kiteeläisille leipää ja sirkushuveja.

Joukkuetta alettiin vahvistaa, eikä homma hitsannut rahasta. Pelaajille maksettiin hyvin ja mikä vielä tärkeämpää, Kiteellä luvatuista maksuista pidettiin kiinni. Tai tarkkaan ottaen ei pidetty, sillä usein pelaajille maksettiin enemmän kuin luvattiin. Jos pelaajilla loppuivat rahat, Taskisen rakennusliikkeen toimistolta löytyi siihen aina lääke.

Toinen kriittinen asia oli seuran pitkäaikaisen pelinjohtajan Raimo Toropaisen käynnistämä juniorityö. Kitee on kasvattanut 70- ja 80-luvulta lähtien useita pesäpallohistorian parhaimpia ja suurimpia pelaajia. Toni Kohonen on kaikkien aikojen pesäpalloilija ja kaikkien aikojen lukkari, Pasi Piristä pidetään kaikkien aikojen parhaana kakkospolttajana ja Sami Partasta kaikkien aikojen parhaana etumiehenä. Kovia saavutuksia pienen paikkakunnan seuralta.

Kiteeläisessä juniorityössä on kaksi salaisuutta – osaaminen ja resurssit. Kiteeläisille junioreille on aina opetettu pelin kannalta oleellisia taitoja. Kysymys ei ole ollut vain teknisistä taidoista, vaan ennen kaikkea siitä, että koko yksilötaidon käsite on opetettu pesäpallon luonteen ja taktisuuden kautta.

Monet ihmettelivät syksyllä 1996, kuinka vasta 25-vuotias Pasi Varonen voitiin heittää suoraan pelaajan paikalta mitalia kahmivaksi pelinjohtajaksi ilman, että hänellä olisi ollut käytännössä minkäänlaista pelinjohtajakokemusta. Voitiin heittää, koska Varonen oli käynyt pelaajana läpi kiteeläisen juniorimyllyn ja oppinut sen jo pelaajana, miten pesäpalloa pelataan taktisessa mielessä.

Tuo opettamisen tietotaito – kiteeläisen pesäpallon dna – on siirtynyt sukupolvelta toisella ja siksi Kitee tuottaa edelleen lahjakkaita junioreita, vaikka väliin on toki mahtunut heikompiakin jaksoja.

Resurssien suhteen ratkaiseva päätös tehtiin 1980-luvulla, kun Kiteellä päätettiin, että seuran junioritoimikunta ottaa vastuulleen myös edustusjoukkueen kenttämyynnin ja saa kaiken kenttämyynnin tuoton lyhentämättömänä itselleen.

Kolmas iso tekijä kiteeläisen pesäpallon tarinassa on ollut vahva talkootyön perinne, joka sekin on kantanut ja ulottanut tänne asti.

Menestyksellisesti Kiteen kultakausi sattui 90-luvun lopulle ja 2000-luvun alkuun, jolloin 1960- ja 1970-luvulla syntyneiden omien junioreiden ympärille rakennettu joukkue voitti yhdeksän kauden aikana vuosina 1997-2005 kolme mestaruutta, kolme hopeaa ja yhden pronssin. 80-luvulla Kitee oli noussut varteenotettavaksi voimaksi ja oli lähes joka kausi taistelemassa mitaleista, mutta ensimmäisen mitalinsa Kitee voitti kuitenkin vasta vuonna 1997.

Kiteen kaikkien aikojen pelaajat

1. Pasi Pirinen

Kiteeläisen pesäpallon ikonisin hahmo. Kiteen oma kasvatti, joka nousi Kiteen pelaavaan kokoonpanoon jo 17-vuotiaana. Pelasi Kiteellä yhteensä 23 kautta vuosina 1987-2009. Oli 90-luvulla lähellä siirtyä Sotkamon Jymyyn, mutta päätti jäädä Kiteelle, mikä loi pohjan 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun mestarijoukkueen luomiselle. Oli muutenkin keskeinen arkkitehti syksyn 1996 murroskohdassa. Kaikkien aikojen kakkospolttaja pesäpallossa, sisällä elintärkeä pääpelintekijä, joko numero 3 tai 4. Huippuluokan vaihtaja ja kotiuttaja. Pelasi koko uransa yli 60 prosentin keskiarvolla. Ylitti ensimmäisenä pelaajana pesäpallon historiassa 600 pelatun pääsarjaottelun rajan. Kolme mestaruutta, kolme hopeaa, yksi pronssi. Vuoden pesäpalloilija 1999 ja 2000, Kultaisen räpylän voittaja 1994, 1996 ja 2000. 13 Itä-Länttä. Tullut viimeinkin mukaan KiPan valmennustiimiin.

2. Toni Kohonen

Kaikkien aikojen pesäpalloilija ja kaikkien aikojen lukkari. Vaikka onkin kahminut suurimman osan mitaleistaan ja saavutuksistaan Sotkamon Jymyssä, oli keskeisessä roolissa Kiteen nousussa 90-luvun lopulla mitali- ja mestarijoukkueeksi. Lukkarina omassa kategoriassaan, myös sisällä raskasta sarjaa. Pelasi Kiteellä ensin 1993-1999 ja sitten 2004-2006. Voitti Kiteellä kaksi mestaruutta, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Valittiin Kiteellä pelatessaan Vuoden pesäpalloilijaksi 2005 ja Vuoden lukkariksi 1999, 2004 ja 2005. Pelasi Kiteellä ollessaan kuudesti Itä-Lännessä. Voittanut yhä jatkuvalla urallaan kaikkiaan 10 mestaruutta, yhdeksän hopeaa ja yhden pronssin – ja pelannut ennätykselliset 23 Itä-Länttä. Pesispörssin ja ottelutilaston ykkönen. Valittu kolmesti Vuoden pesäpalloilijaksi ja 13 kertaa Vuoden lukkariksi.

3. Sami Ahola

Pirisen ja Kohosen ohella kolmas kulmakivipelaaja Kiteen nousussa mestarijoukkueeksi. Tuli Pattijoelta Kiteelle 1996 ja pelasi KiPassa kuusi kautta ennen siirtymistään Oulun ja takaisin Pattijoelle. Voitti Kiteellä pelatessaan lyöjäkuninkuuden neljästi peräkkäin 1996-1999 ja oli lyöjätilaston kakkonen 2000 ja 2001. Vuoden jokeri 1996-2000. Ylitti ensimmäisenä pelaajan 100 lyödyn rajan kaudessa ja pitää edelleen hallussaan ylempien pudotuspelien yhden kauden lyöntiennätystä lyötyään 40 juoksua kauden 1999 mitalipeleissä. Löi Kiteellä kuuden kauden aikana 625 juoksua, joista 483 runkosarjassa ja 142 ylemmissä pudotuspeleissä. Voitti Kiteellä kaksi mestaruutta, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Kuusi Itä-Länttä, joista viisi pelatessaan KiPassa.

4. Sami Partanen

Saaren Urheilijoiden kasvatti, joka nousi ensimmäisen kerran Kiteen avaukseen 17-vuotiaana kesällä 1997. Tehnyt upean uran, nyt lähdössä jo 25. kausi. Pelannut Kiteellä kolmeen eri otteeseen yhteensä 20 kautta. Voittanut Kiteellä kolme mestaruutta, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Kuuluu harvinaiseen yli 600 runkosarjan ottelua pelanneiden pelaajien kerhoon Toni Kohosen, Pasi Pirisen ja Juha Korhosen lisäksi. 16 Itä-Länttä, joista 12 Kiteellä. Kaikkien aikojen etukenttäpelaaja, erinomainen pelinlukija, ketterä ja sähäkkä liikkeissääb. Sisällä vaihtaja ja kotiuttaja. Taitava mailassa.

5. Jarmo Rönkä

Kiteen ensimmäisen tulemisen suurin tähti. Siirtyi Kiteelle 1978 ja pelasi putkeen 10 kautta, kunnes siirtyi Kouvolaan. Palasi Kiteelle kausiksi 1991-1992. Vuoden pesäpalloilija 1985, kärkilyöntitilaston ykkönen 1985, tehotilaston (lyödyt+tuodut) voittaja 1983. Ulkona huippuvarma ykkösvahti. Sisällä erittäin monipuolinen ja kaikilla osa-alueilla tasainen pelaaja. Meni urallaan kentällä 523 kertaa, purki ykkösvaihdon 537 kertaa ja kakkosvaihdon 527 kertaa ja löi vielä 308 juoksua. Äärimmäisen luotettava ja tasainen pelaaja, pelasi koko uransa 61 prosentin keskiarvoilla. 10 Itä-Länttä. Maaningan Mahdin kasvatti.

6. Jukka Holttinen

Ilomantsin Urheilijoiden kasvatti siirtyi Tohmajärven Urheilijoiden kautta Kiteelle 1986. Pelasi Kiteellä kolmeen eri otteeseen vuosina 1986-2004 yhteensä 11 kautta. Oman aikakautensa huippulukkari, jonka taistelu lukkarin paikasta Toni Kohosen kautta väritti Kiteen kautta 1996. Huippukorkea ja varma tolppa, kova käsi, vasuri. Sisällä myös loistava pelaaja, niin lyöjänä, vaihtolyöjänä kuin etenijäkin. Voitti urallaan Suomen mestaruuden kolmessa eri seurassa, Imatralla, Kiteellä ja Oulussa. Kiteeltä muistona mestaruus ja kaksi hopeaa. Valittiin Kiteellä pelatessaan Vuoden lukkariksi 1995 ja 2000 ja pelasi Kiteellä ollessaan seitsemän kertaa Itä-Lännessä. Valittiin Lipossa 1998 Vuoden pesäpalloilijaksi ja Vuoden lukkariksi. Pelasi urallaan yhteensä 13 Itä-Länttä.

7. Janne Monni

Kiteen lahjakkaan 70-luvulla syntyneen pelaajasukupolven kirkkaimpia helmiä ja keskeinen pala 90-luvun ja 2000-luvun alun menestysjoukkueita. Vaihtajavirtuoosi, jolla oli vasemmalta lyövistä pelaajista kaikkien aikojen paras koukkunäppi kakkosrajaan. Muutenkin todellinen mailataituri, uskalsi sivallella pitkillä rihmoillaan myös kovia. Onnistumisprosentti koko urallaan hurja 68,7 ja parhaalla kaudella 77,9. Ulkona kakkos- tai kolmosvahti. Pelasi Kiteellä 10 kautta vuosina 1993-2002. Kaksi mestaruutta, kaksi hopeaa, pronssi. Viisi Itä-Länttä.

8. Tuomas Tervonen

Pyhäjärven Pohdin kasvatti, joka siirtyi Kiteelle Haapajärven Pesä-Kiiloista 1998. Pelasi vain neljä kautta KiPassa, mutta oli yksi kriittisiä paloja niin sisällä kuin ulkona. Huippukärki. Etenijäkuningas 2001, voitti samana vuonna myös Kultaisen mailan. Takana erinomainen hakeva koppari. Voitti Kiteellä jokaisena pelaamana vuotenaan mitalin – kaksi mestaruutta, yhden hopean ja yhden pronssi. Seitsemän Itä-Länttä, joista kolme Kiteellä. Siirtyi Kiteen jälkeen Pattijoelle ja Ouluun. Pelasi Superissa yhteensä 14 kautta komealla onnistumisprosentilla, 66,1.

9. Vesa Varonen

Kiteeläisen juniorimyllyn ensimmäinen kultajyvä. Nousi KiU:n avaukseen 16-vuotiaana 1984. Pelasi Kiteellä Loimaalle ja Imatralle tehtyjä visiittejä lukuun ottamatta kauteen 2002 saakka. Kausia Kiteellä yhteensä 15. Kaksi mestaruutta, kaksi hopeaa ja pronssi. Kaksi Itä-Länttä. Sisällä huippuvarma pomputtaja ja vaihtaja, ulkona varma pelaaja polttolinjassa useissa rooleissa. Siirtyi peliuransa jälkeen pelinjohtajaksi ja valmennustehtäviin.

10. Mikko Varonen

Vesa ja Pasi Varosen pikkuveli, pelaajana ikikiteeläinen. Debytoi KiPan Superin miehistössä jo 16-vuotiaana 1995. Nousi pelaavaan kokoonpanoon 1997. Pelasi koko uransa Kiteellä, yhteensä 13 kautta. Voitti kolme mestaruutta, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Sisällä parhaimmillaan kotiuttaja ja vaihtaja, ulkona kovakätinen ja varma koppari. Kiteen uuden tulemisen pääarkkitehti yhdessä Pasi Varosen ja Jarno Kaksosen kanssa.