Kitee ja Joensuu pudottivat Hyvinkään perunakuoppaan, mikä iskee armotta Tahkon kassaan

Samu Vainikainen löi perjantaina jo kauden kuudennen kunnarinsa, kun Kitee varmasti 2-0-vierasvoitollaan Pattijoesta paikan ylemmässä jatkosarjassa.

Pesäpallo

Kitee ja Joensuu pudottivat Hyvinkään perunakuoppaan, mikä iskee armotta Tahkon kassaan

Kitee ja Joensuu varmistivat perjantaina kierroksella paikkansa ylemmässä jatkosarjassa. Hyvinkää joutuu sen sijaan hakemaan vauhtia alemmasta jatkosarjasta. Se on Tahkolle Pekka Arffmanin mukaan pettymys, muttei vielä lopullinen katastrofi.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 26.7.2024 | KUVAT Antti Haapasalo

Miesten Superpesiksessä ratkesi perjantain kierroksella se, että Kitee ja Joensuu jatkavat otteluita ylemmässä jatkosarjassa ja Hyvinkää alemmassa. Pekka, miten kova takaisku alempaan jatkosarjaan jääminen on Hyvinkäälle?

Onhan se iso pettymys ja myös taloudellisesti merkittävä takaisku, sillä alemman jatkosarjan ottelut eivät ole vetovoimaltaan samaa luokkaa kuin ottelut kärkiseuroja vastaan.

Taloudellisten menestysten suuruutta on turha ennakoida ennen kuin nähdään, miten paljon yleisöä näissä kolmessa alemman loppusarjan ottelussa käy. Tähän mennessähän Tahko on ollut yli 2100 katsojan keskiarvolla sarjan paras yleisöjoukkue.

Alempaan jatkosarjaan jääminen ei ole kuitenkaan mikään lopullinen katastrofi. Hyvinkäällä on jo yli 10 pisteen kaula muihin alemman loppusarjan joukkueisiin, ja se tulee sijoittumaan runkosarjan lopullisessa taulukossa kahdeksanneksi.

Vaikka Hyvinkää viime vuonna kompastuikin säälipleijareissa JymyJusseille, se on ilman muuta suosikki menemään puolivälieriin, saipa se kenet tahansa vastaan säälipleijareissa.

Haasteena puolivälierissä on se, että sieltä tulee vastaan runkosarjan ykkönen tai vähintään kakkonen, mutta toisaalta sarja on ollut tällä kaudella ennätyksellinen tasainen, joten viimeistä sanaa puolivälierien käänteistä ei voida vielä sanoa.

Se, mikä Hyvinkäässä huolestuttaa eniten, on sen pelillinen taso. Tämä tällä kaudella käyttöön otettu niin sanottu Elmon malli on osoittautunut erinomaiseksi sarjajärjestelmäksi. Ainoa miinus on se, että jatkosarjat pelataan puolessatoista viikossa, mikä on todella tiukka ottelutahti, jonka aikana pelillisiä ongelmia on vaikea korjata.

Hyvinkään kohdalla haasteita lisää se, että ongelma on pelifilosofinen. Asian voisi pelkistää siten, että Hyvinkäällä on tietynlainen, railakkaaseen lyöntipeliin tottunut joukkue ja erittäin avara kotikenttä, mutta ulospäin näyttää siltä, että pelinjohto ei olisi ollut ottanut näitä asioita huomioon, vaan se on yrittänyt ajaa sisään oman käsityksensä mukaista sisäpeliä.

Lopputulos on ollut se, että railakkaan tahkolaisen lyöntipelin sijasta Hyvinkää on pelannut varovaista ja ennalta arvattavaa sisäpeliä, joka on kaiken lisäksi painottanut yksipuolisesti ykköskärjellä pelaamiseen.

Ulkopeli ei ole ollut ongelma, mutta sisäpeli on ollut – ja tässä on lopputulos.

Entä sitten Joensuu – mikä sillä on mättänyt?

Joensuulla on puolestaan pettänyt ulkopeli, mikä näkyy myös tilastoissa. Joensuu on antanut pyöreästi ottaen 60-70 juoksua enemmän kuin Manse, Sotkamo ja Kouvola.

Se on tehnyt sen ratkaisevan eron, että Joensuu on jäänyt sarjan kärkipaikoista reilut kymmenen pistettä. Sarjan tasaisuudesta johtuen ero ei ole suuri, mutta ratkaiseva. Jos Joensuun ulkopeli olisi toiminut odotetulla tavalla, se olisi nyt siellä, missä sen ennen kautta laskettiin olevan.

Joensuussa on etsitty aika herkällä liipaisinsormella syyllisiä heikkoon ulkopeliin, mutta kun katsoo, mistä ja millaisilla lyönneillä Joensuuta vastaan on tehty tilanteita ja lyöty juoksuja, ketään yksittäistä pelaajaa on turha syyllistää. Fakta on se, että Joensuun ulkopelin kokonaiskonsepti ei ole toiminut.

Sisäpelin osalta ongelmia ei ole ollut. JoMan ykköskärki on sarjan eliittiä ja sillä on tällä hetkellä sarjan kovin lyöjäjokerikaksikko, Joosua Rättö ja Juho Toivola.

Joensuuhun pätee kuitenkin sama huoli kuin Hyvinkääseen. Jatkosarja tulee syliin todella nopeasti eikä sen aikana ole juurikaan aikaa korjata ulkopelin ongelmia.

Kitee on ollut kauden suurin positiivinen yllättäjä. Olet korostanut jo aiemmin pelinjohtaja Sami Partasen merkitystä ja Kiteen rohkeaa lyöntipeliä. Mistä asetelmista Kitee lähtee jatkosarjaan?

Erittäin hyvistä. En epäile hetkeäkään, etteikö Partanen ja Kitee jatkaisi samanlaista iloista ja rohkeaa sisäpeliä kuin tähänkin asti. Sen turvinhan he ovat sotkeneet kaikki ennakkoveikkailut.

Kiteellä on vielä yksi peli jäljelle ennen jatkosarjaa, mutta nyt näyttäisi, että viisi kärkiseuraa olisivat ottamassa pienen eron Kiteeseen ja Joensuuhun, varsinkin, kun Vimpeli väläytti viimeinkin vaarallisuuttaan perjantaina ja kävi hakemassa kolmen pisteen voiton Tampereelta.

Sisäpelinsä puolesta Kitee pystyy haastamaan ja voittamaan minkä tahansa kärkijoukkueen. Kaikki tiivistyy nyt siihen, miten hyvin sen ulkopeli kestää.

Kitee on antanut Joensuun tavoin 60-70 juoksua enemmän kuin Manse, Sotkamo ja Kouvola, mutta Kiteelle on sattunut kauden aikana muutamia repeämisiä, jotka rumentavat tilastoja.

Kiteen ulkopeli on ollut kuitenkin parhaimmillaan varsin hyvää, kuten perjantaina nähtiin Pattijoella. Nyt katsotaan juuri sitä, tuleeko sille samanlaisia yksittäisiä virheitä, kuten Kouvolaa vastaan tiistaina. Tuloksia on turha jossitella, mutta Kitee olisi ilman muutamaa helpohkoa virhettä voinut jopa voittaa ottelun Kouvolaa vastaan.

Joka tapauksessa edessä on paitsi äärimmäiset kiireiset viikot pesäpallossa, myös äärimmäisen jännittävät viikot. Näin tasaista Superpesistä ei ole vielä kertaakaan nähty Superpesiksen 34-vuotisen historian aikana – ja se on iso voitto koko lajille.