Kuopion Palloseuran 102-vuotisen historian aikana on pelattu lukematon määrä ikimuistoisia otteluita. Torstaina tarinaan kirjoitetaan jälleen uusi luku, kun KuPS kohtaa Konferenssiliigan sarjavaiheen ensimmäisessä ottelussaan kosovolaisen FC Dritan.

Eurocupin otteluita KuPS on pelannut ennenkin, muttei koskaan eurocupien sarjavaiheen otteluita. Ollaan siis kirjoittamassa kuopiolaista ja samalla suomalaista jalkapallohistoriaa, sillä tätä ennen eurocupien lohkopelejä on päässyt pelaamaan vain yksi suomalaisseura – HJK.

Juhlatunnelmaa syö se, että ottelu joudutaan pelaamaan Tampereella Tammelan stadionilla, koska KuPSin kotikenttä ei täytä Konferenssiliigan lohkovaiheen otteluille asetettuja vaatimuksia.

Lohtua tuo se, että edestakaisin veivattu Kuopion uusi stadionhanke eteni ainakin teoriassa askeleen eteenpäin viime viikolla, kun Kuopion kaupunginhallitus päätti korjata aiempia stadionsuunnitelmiaan ja aloittaa nyt 8000 katsojaa vetävän stadionin suunnittelun. Uusien suunnitelmien mukainen stadion mahdollistaisi myös eurocupien sarjavaiheen otteluiden pelaamisen stadionilla.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kysymys on vasta suunnitelmasta. Lopullista päätöstä stadionin rakentamisesta ei ole vielä tehty ja jos ennusmerkit pitävät paikkaansa, tässä ehtii vielä kalakukko poikineen huveta viäräleukojen kurkusta alas ennen kuin edes päätös stadionin rakentamisesta saadaan nuijittua Kuopion päättävissä elimissä.

***

Vaikka Konferenssiliiga on vähiten arvostettu eurocup-kilpailu, sen arvoa ja merkitystä ei voi vähätellä.

KuPS kohtaa syksyn aikana Dritan lisäksi viisi muuta eurooppalaista seuraa ja sokerina pohjalla on vierasottelu Crystal Palacea vastaan Lontoossa joulukuussa.

Ne ovat sellaisia kokemuksia, joita KuPSin pelaajat, seuratyöntekijät ja kannattajat pääsevät harvoin kokemaan.

Niissä otteluissa on mahdollisuus kirjoittaa myös ikuista historiaa. Jokainen voi vain kuvitella, kuinka pitkään Kallaveden rannoilla muisteltaisiin sitä, jos KuPS kaataisi esimerkiksi Crystal Palacen tai jos se selviytyisi Konferenssiliigan jatko-otteluihin.

Nytkin Kuopiossa pelataan edelleen 1970-luvun A-nuorten SM-sarjan ratkaisuotteluita puhumattakaan niistä uroteoista, joita KuPS taikoi kultaisina vuosinaan Mestaruussarjassa 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla.

***

Konferenssiliigassa on toinenkin ulottuvuus – raha.

Tai oikeammin sanottuna kysymys on mahdollisuudesta.

KuPS kuittasi pelkästään Konferenssiliigan sarjavaiheeseen pääsemisestä 3,17 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan tällä kaudella jo pelatut eurocup-ottelut ja Konferenssiliigasta vielä syksyn aikana tulevat lisätulot, eurocup-otteluista saatavat kokonaistulot nousevat helposti yli neljän miljoonan euron.

Summalle antaa hyvän perspektiivin se, että KuPS ilmoitti ennen Veikkausliiga-kauden alkua pelaajabudjettinsa suuruudeksi 1,2 miljoonaa euroa. HJK:n pelaajabudjetti oli 2,6 miljoonaa euroa, mutta kaikki muut kymmenen Veikkausliiga-seuraa jäivät alle miljoonan euron rajapyykin.

Vaikka eurocup-otteluista tulevat tulot eivät olekaan puhdasta tuloa, summat ovat kuitenkin Veikkausliigan mittakaavassa järisyttävät – ja juuri siinä on se mahdollisuus.

Yksi kausi eurocupien lohkopeleissä ei vielä muuta seuran kokoluokkaa. Lohkopelejä pitäisi pelata säännöllisesti, vähintään viidessä kaudessa kolmesti, mieluusti neljästi. Sen jälkeen alettaisiin puhua asiasta.

KuPSin kannalta näkymä tarkoittaa sitä, että jos KuPS pelaisi lohkopelejä säännöllisesti, se voisi aidosti lähteä ajamaan kiinni HJK:n ylivaltaa suomalaisessa jalkapallossa.

HJK on jo noussut tasolle, jossa se pelaa eurocupien lohkopelejä säännöllisesti. Tai ainakin pelasi, sillä tänä vuonna neljän vuoden mittainen putki katkesi.

***

Eurocupien lohkopeleihin on mahdollista päästä monta reittiä pitkin, mutta suomalaisten seurojen kannalta realistisin ja viime vuosien näyttöjen perusteella ainoa reitti kulkee sitä kautta, että joukkue voittaa edellisenä syksynä Suomen mestaruuden ja pääsee eurokentillä niin sanotulle mestarijoukkueiden polulle – ensin Mestarien liigan karsinnoissa ja sen jälkeen tarvittaessa Eurooppa-liigan ja Konferenssiliigan karsinnoissa.

Tuota polkua pitkin HJK eteni neljänä vuonna peräkkäin eurocupien lohkopeleihin ja tuota samaa polkua pitkin myös KuPS selviytyi tänä vuonna Konferenssiliigan sarjavaiheeseen.

Polku on houkutteleva, mutta siinä on yksi ongelma: ensin pitää voittaa Veikkausliigan mestaruus.

KuPS lyö varmasti kaikki mahdolliset ja mahdottomat halot uuniin syksyn Konferenssiliigan otteluissa, mutta jos mitään yllättävää ei tapahdu ja KuPSin matka päättyy sarjavaiheeseen, silloin KuPS pelaa tämän syksyn tärkeimmät ottelunsa Veikkausliigassa, ei eurokentillä.

***

Eurocupien lohkopeleihin pääseminen näytti aiemmin suomalaisten seurojen näkökulmasta yltiöpäiseltä haasteelta. Nyt asetelma on kääntynyt sellaiseksi, että Veikkausliigan mestaruuden voittaminen on korkeamman kynnyksen takana kuin mestarijoukkueen selviytyminen seuraavana syksynä Konferenssiliigaan.

Tänä syksynä taistelu Veikkausliigan mestaruudesta on huippukireä, sillä neljä kärkiseuraa mahtuvat seitsemän kierrosta ennen sarjan päättymistä viiden pisteen sisään. Inter johtaa sarjaa kahden pisteen erolla ennen Ilvestä ja KuPSia ja viiden pisteen erolla ennen HJK:ta.

Siksi Veikkausliigan viimeisinä viikkoina pelataan huimista panoksista. Pöydällä on toki mestaruus, mutta Konferenssiliigan perustamisen jälkeen mestaruuden voittamisen arvo on noussut vieläkin suuremmaksi, sillä mestarijoukkue saa ensi kesänä leveän ohituskaistan eurocupien lohkopeleihin ja niihin liittyvään miljoonapottiin.

Varmaa selviytyminen eurocupien lohkopeleihin ei ole edes Veikkausliigan mestarijoukkueelle, mutta Konferenssiliigan perustamisen jälkeen suomalainen joukkue on pelannut joka vuosi eurocupien lohkopelejä.

Sellaisesta tilanteesta oli mahdoton edes unelmoida ennen Konferenssiliigan perustamista.