Ranskalaisvelho toi Valioliigaan pimeää taikuutta, jota Arsenal rakastaa, mutta muut vihaavat
Nicolas Jover on tuonut Valioliigaan pimeää taikuutta, joka on tehnyt Arsenalista Valioliigan historian tehokkaimman erikoistilannejoukkueen. Kaikki eivät ymmärrettävästi hyväksy Joverin oppeja.
Siellä hän taas on, viittoilemassa ohjeita kentän reunalta, jopa huutamassa niitä. Tuo pieni mystinen mies, jonka Valioliigan tv-otteluiden ohjaajat poimivat kuviin, kun Arsenalilla on kulmapotku tai joku muu erikoistilanne.
Joku voisi ajatella, että Nicolas Jover, Arsenalin 44-vuotias erikoistilannevalmentaja, tunkisi itsensä aina eturiviin, koska tietäisi tv-kameroiden etsivän häntä.
Ne, jotka tuntevat Joverin ja ovat työskennelleet hänen kanssaan, pitävät häntä pikemmin hiljaisena takarivin miehenä.
Kun Jover työskenteli vuosina 2016–2019 Brentfordissa erikoistilannevalmentajana, hänellä sanottiin olleen vaikeuksia saada palavereissa otetta joukkueesta.
Jover muutti nopeasti lähestymistapaansa. Sen sijaan, että hän olisi puhunut kerralla koko joukkueelle, hän alkoi pitää pelaajien kanssa kahdenkeskisiä palavereita, joissa hän selosti mitä ja miksi kunkin pelaajan piti tehdä erikoistilanteiden aikana.
Sen jälkeen oppeja alettiin siirtää kentälle ja käytäntöön. Kun asiat oli käyty läpi kahdenkeskisissä istunnoissa, tilanteiden harjoittelemiseen riitti muutama kollektiivinen harjoitus viikossa.
***
Jokainen palaveri pelaajien kanssa, jokainen yhteinen treeni harjoituskentällä ja jokainen ottelu kehittivät Brentfordin erikoistilannepelaamista, mutta otsikot ja tv-kamerat eivät vielä pientä miestä löytäneet.
Yhdet silmät kuitenkin löysivät, Mikel Artetan.
Arteta työskenteli tuohon aikaan Manchester Cityn kakkosmanagerina Pep Guardiolan opissa. Vaikka mestari ja oppipoika tunnustivat samoja jalkapalloilullisia uskonkappaleita, yhdessä asiassa he olivat eri mieltä – siitä, voidaanko erikoistilanteiden kautta löytää uusia marginaaleja.
Arteta olisi halunnut palkata Joverin jo aikaisemmin, mutta Guardiola taipui ajatukseen vasta kesällä 2019. Arteta ja Jover ehtivät juonia Etihadilla yhteisiä metkujaan vain vajaat kuusi kuukautta, kun Artetasta tuli joulukuussa 2019 Arsenalin manageri.
Arteta tiesi, kenet hän halusi mukaansa Manchester Citysta, mutta se vei oman aikansa. Joverin irrottaminen onnistui vasta kesällä 2021.
***
Jover on noussut Arsenalissa ilmiöksi. Kun aiemmin erikoistilannevalmentajiin suhtauduttiin Englannissa ja muualla jalkapallomaailmassa vähätellen ja jopa naureskellen, nyt 15:llä Valioliiga-seuralla on erikoistilannevalmentaja ja erikoistilanteita harjoitellaan muutenkin kuin vain harjoitusten lopputreeneinä.
Joverin tie erikoistilannevalmentamisen johtavaksi tulenkantajaksi on ollut pitkä ja paikoin kivikkoinen.
Jover syntyi Berliinissä, mutta on ranskalainen, ja kasvoi ja varttui Ranskassa, kunnes siirtyi opiskelemaan Sherbrooken yliopistoon Kanadassa.
Jover pelasi vielä tuolloin, vähän yli parikymppisenä, itsekin jalkapalloa amatöörinä, mutta paha polvivamma oli vienyt viimeisetkin nopeuden rippeet hänen jaloistaan. Pää kuitenkin pelasi ja urheilutieteiden opiskelu yliopistossa lisäsi hänen ymmärrystään pelistä ja sen takana olevina muuttujista.
Kolmas iso tekijä oli Pohjois-Amerikka. Joverin oma jalkapallo oli socceria, mutta hän ihastui myös siihen toiseen footballiin, amerikkalaiseen jalkapalloon.
Silloin hän näki ensimmäisen kerran sen suuren saatanan, joka repii tällä hetkellä käsitystä siitä, mikä jalkapallossa on sallittua ja mikä ei?
***
Ennen Joverin aikaa kukaan ei olisi kyseenalaistanut, rikkoiko West Hamin Pablo Arsenalin maalivahti David Rayaa sunnuntaina pelatun West Hamin ja Arsenalin ottelun dramaattisien loppuhetkien aikana, kun West Ham tasoitti ottelun lisäajalla kulmapotkusta 1–1:een. Maali olisi kolauttanut vakavasti Arsenalin mestaruushaaveita ja antanut West Hamille lisää toivoa sarjapaikan säilyttämisestä.
Maali hylättiin pitkän VAR-tarkistuksen jälkeen ja kohu oli valmis. Kukaan ei nytkään kiistänyt, etteikö sääntöjä olisi rikottu, mutta Joverin tuoma pimeä taikuus on hämärtänyt sääntöjen tulkintaa erikoistilanteissa.
Jover oli nähnyt, miten amerikkalaisessa jalkapallossa vastustajia estettiin fyysisesti pääsemästä kiinni pallonkantajaan. Pantiin siis kroppaa eteen ja blokattiin vastustajan eteneminen. Käsiäkin oli lupa käyttää.
Amerikkalaisessa jalkapallossa se oli täysin sääntöjen mukaista, mutta missä raja kulki soccerissa, meidän jalkapallossamme?
Siihen kysymykseen Jover etsi vastausta ensin Kanadassa Dynamik de Sherbrooken teknisenä johtajana, sitten Ranskassa Montpellierissä videoanalyytikkona, kunnes sai vuonna 2016 kuulla, että Englannin Mestaruussarjassa pelannut Brentford etsi erikoistilannevalmentajaa Gianni Vion seuraajaksi.
Vio oli erikoistilanteiden valmennuksen pioneereja, mutta ehti auttaa Brentfordia vain yhden kauden ennen palamistaan Italiaan.
***
Jover on surutta venyttänyt jalkapallon sääntöjen tulkintaa erikoistilanteissa. Venyttäminen on koskenut etenkin sitä, miten pitkälle Arsenalin pelaajat voivat viedä blokkipelaamisen omissa kulmapotkuissa ja muissa erikoistilanteissa.
Sunnuntaina erotuomari Dermot Gallagherin veti rajan siihen, ettei maalivahtia voi pitää torjuntatilanteessa kädestä kiinni.
Muutama vuosi sitten maalin hylkäämisestä ei olisi syntynyt minkäänlaista kohua, mutta nyt syntyi – yhdestä ainoasta syystä: siksi, että tilanteessa rikottiin Arsenalin maalivahtia David Rayaa.
Jos vastaava tilanne olisi syntynyt toisessa päässä kenttää ja se olisi kohdistunut West Hamin maalivahtiin Mads Hermanseniin, maali olisi silloinkin hylätty VAR-tarkistuksen jälkeen, mutta mitään kohua ei olisi koskaan syntynyt.
Arsenal oli tässä näytelmässä paha ja pahan kuului niellä nyt samaa lääkettä, jota se on syöttänyt estoitta kaikille muille seuroille viimeiset vuodet.
***
Joverin tuomista opeista ja niiden toteutustavoista voidaan olla montaa mieltä, mutta tilastoja on mahdoton kiistää.
Arsenal teki viimeisellä kaudella ennen Joverin tuloa Valioliigassa kuusi maalia erikoistilanteista. Luvussa eivät ole mukana rangaistuspotkuista tehdyt maalit.
Tällä kaudella Arsenal on tehnyt – ilman rangaistuspotkuja – 21 maalia erikoistilanteista, joista 17 kulmapotkuista. Kulmapotkuista tehtyjen maalien määrä on Valioliiga-ajan ennätys Valioliigassa.
Arsenalia ei ole syyttä ristitty FC Set Piece’ksi. Se on tehnyt tällä kaudella Valioliigassa 68 maalia. Näin maaleista lähes joka kolmas (31 prosenttia) on syntynyt erikoistilanteista ja joka neljäs (25 prosenttia) kulmapotkuista.
Arsenalin erikoistilannemaalien määrää on kuitenkin turha ylidramatisoida, sillä Manchester United ja Tottenham ovat tehneet tällä kaudella 18 erikoistilannemaalia. Sen sijaan ero Manchester Cityyn on jo tuntuvampi – 11 maalia.
***
Arsenal ymmärtää Joverin arvon ja teki ranskalaisvelhon kanssa maaliskuussa uuden ”pitkäaikaisen” sopimuksen.
Arsenal ei ole paljastanut sopimuksen yksityiskohtia, mutta Arsenalin on sanottu maksavan Joverille bonusta jokaisesta erikoistilannemaalista. Hänen palkakseen bonukset mukaan lukien on arvioitu 15 000–20 000 puntaa viikossa, kun parhaille pelaajille Arsenalissa maksetaan reilua 200 000 punnan viikkopalkkaa – ja Artetalle 300 000 punnan viikkopalkkaa.
Vaikka Joverin ansiot ovat kiistattomat, yhdestä asiasta voidaan ja Englannissa kesällä myös keskustellaan.
Nykyinen tapa hyökätä ja puolustaa erikoistilanteita ja etenkin kulmapotkuja on karannut täysin käsistä. Kulmapotkut muistuttavat tällä hetkellä pahimmillaan enemmän rugbya kuin jalkapalloa – ja sille on pakko tehdä jotain.
Mitä se jotain on, selviää ensi kaudella.
Jover ja Arsenal tietävät, että heidän tapaansa pelata erikoistilanteita tullaan jatkossa kahlitsemaan, mutta Joverin näkökulmasta kysymys ei ole aseen kieltämisestä, vaan siitä, miten erikoistilannepelaamista pitää muuttaa ja kehittää, jotta teho säilyy entisellään tai jopa paranee.
Siitä Joverille on maksettu ja maksetaan jatkossakin.
