Anfieldin trilleri ei jättänyt ketään kylmäksi, mutta mestaruus ratkeaa aikaisintaan huhtikuussa
Manchester City haki dramaattisen 2-1-vierasvoiton Liverpoolista sunnuntaina. Jukka Röngän mukaan Anfieldilla ei olisi ratkaistu mestaruutta, olisipa ottelun tulos ollut mikä tahansa.

Manchester City haki elintärkein 2–1-vierasvoiton Liverpoolista ja kavensi eron Valioliigaa johtavaan Arsenaliin kuuteen pisteeseen. Jukka, kuinka kriittinen Manchester Cityn voitto oli Valioliigan mestaruustaistelun kannalta?
Ymmärrän sen, että ajatus Arsenalin mestaruudesta herättää suuria intohimoja puolesta ja vastaan, mutta Anfieldilla ei pelattu sunnuntaina mestaruuden kannalta ratkaisevaa ottelua, olisipa tulos ollut mikä tahansa.
Manchester Citylla on edelleen – ja olisi ollut myös sen hävitessä – taskussaan mestaruustaistelun kannalta ylimääräinen jokerikortti, sillä se kohtaa Arsenalin huhtikuussa kotikentällään Etihadilla. Tuo ottelu on merkitty pelattavaksi lauantaina 18. huhtikuuta, mutta todennäköisesti se siirretään seuraavaksi päiväksi eli sunnuntaiksi 19. huhtikuuta.
Nappaa uuden pelaajan bonukset ja tsekkaa 247Betin upea tarjonta!
Jalkapallossa puhutaan klassisesta kuuden pisteen ottelusta ja tuossa ottelussa on kysymys juuri siitä.
Jos Arsenal olisi esimerkiksi johtanut tämän päivän jälkeen sarjaa yhdeksällä pisteellä, Manchester City olisi voinut edelleen kaventaa eron kuuteen pisteeseen voittamalla Arsenalin kotonaan.
Nyt laskennallinen ero kaventuu kolmeen pisteeseen sillä oletuksella, että City voittaisi Arsenalin. Cityn kannalta ongelmana on vain, ettei nykyisen Arsenalin kaataminen ole millään muotoa varmaa – ei edes kotona.
Siksi etu mestaruustaistelussa on Arsenalilla, mutta ennen Manchester Cityn ja Arsenalin kohtaamista mikään ei ole vielä ratkennut – ja hyvä jos senkään jälkeen.
Sunnuntain ottelusta ei puuttunut draamaa. Aloitetaan Cityn lisäajalla saamasta rangaistuspotkusta. Menikö tuomio oikein?
Tässä ollaan erittäin vaikealla ja viheliäisellä rajalla. Kun olen veivannut Matheus Nunesin kaatamista edestakaisin muutaman kerran, itse kaatamista voidaan pitää rangaistuspotkun arvoisena. Ei sekään mikään 100-prosenttisen selvä asia ole, sillä tilanteessa liikuttiin torjuntayrityksen ja rikkeen välisellä harmaalla vyöhykkeellä.
Enemmän tuomiossa askarrutti kuitenkin se, onko oikein ja pelin hengen mukaista tuomita rankkari tilanteesta, jossa pallo olisi joka tapauksessa mennyt yli päätyrajan, vaikka erotuomari ei olisi nähnyt tilanteessa virhettä.
Toki rike, jos erotuomari näki niin, mutta pitäisikö tällaisissa tilanteissa käyttää maalaisjärkeä ja jättää rankkari viheltämättä?
Minusta pitäisi – ja tuskin Craig Pawson olisi saanut tilanteesta pyyhkeen pyyhettä muilta kuin Manchester Cityn pelaajilta ja kannattajilta, jos hän olisi jättänyt rankkarin viheltämättä.
Entä sitten se tilanne, jossa erotuomari hylkäsi Cityn kolmannen maalin, koska katsoi, että Dominik Szoboszlai rikkoi alimpana pelaajana Erling Haalandia. Unkarilainen ulos ja maali hylkyyn. Menikö oikein?
Tämä ratkaisu ei mahdu pieneen päähäni millään opilla.
Rayan Cherkin laukaus meni Liverpoolin tyhjään maaliin joka tapauksessa riippumatta siitä, mitä Szoboszlai ja Haaland tekivät ennen maalia.
Szoboszlai repi kiistatta Haalandia, mutta miksi hylätä maali, koska Szoboszlain rikkeellä ei ollut mitään merkitystä maalin syntymisen kannalta? Jos Cherkin laukaus ei olisi mennyt maaliin, ymmärtäisin ratkaisun, mutta nyt en.
Jos Pawson toimi sääntöjen mukaan, silloin säännöt ovat syvältä.
Tässäkin tilanteessa hän olisi voinut käyttää samalla tavalla tervettä maalaisjärkeä, kuten Milano-Cortinan olympialaisten yhdistelmäkisassa tehtiin aiemmin sunnuntaina.
Luojan kiitos tuo hylätty maali ei ratkaissut ottelua. Toivotaan nyt, ettei kauden lopussa aleta laskea maalieroa ja päättämään sillä perusteella, kuka on liigamestari ja kuka ei.
Szoboszlai tiesi mitä hän teki, joten siinä mielessä hänen on turha itkeä. Harmi sinällään Szoboszlain kannalta, sillä hän laukoi aiemmin ottelussa yhden kauden kauneimmista maaleista, ellei peräti kauneimman, pistäessään pallon vapaapotkusta Manchester Cityn verkkoon.
Voidaanko yllä olevasta vuodatuksestasi päätellä, ettet vielä vähään aikaan julista Valioliigan mestaruustaistelua ratkenneeksi?
En julista. Maamerkkinä on edelleen tuo Manchester Cityn ja Arsenalin keskinäinen ottelu huhtikuussa.
Jos Arsenalin ero Manchester Cityyn on sitä ottelua ennen yhdeksän pistettä tai enemmän, silloin joukkueiden keskinäisellä pelillä ei ole enää kriittistä merkitystä. Arsenal johtaisi hävitessäänkin sarjaa kuuden pisteen erolla ja se olisi sen verran suuri ero, ettei Arsenal sitä enää menettäisi.
Jos taas ero on luokkaa kuusi pistettä tai vähemmän, silloin tuon ottelun panokset ovat massiiviset. En sano, että City voittaisi ottelun automaattisesti, mutta sillä olisi joka tapauksessa tuo jokerikortti hihassaan.
Arsenal pelaa ennen Manchester Cityn kohtaamista Valioliigassa seitsemän ottelua ja City kuusi tai seitsemän ottelua riippuen siitä, mihin väliin sen kotiottelu Crystal Palacea vastaan ahdetaan.
Näiden 6-7 kierroksen aikana ehtii tapahtua paljon ja asetelma voi muuttua ennen kaksikon kohtaamista.
Onko millään muulla seuralla enää mahdollisuutta nousta liigamestariksi?
Teoriassa toki, mutta Arsenalista yhdeksän pisteen päässä oleva Aston Villa ja 12 pisteen päässä oleva Manchester United ovat pelanneet jo molemmat keskinäiset ottelunsa Arsenalia vastaan.
Ilman keskinäistä ottelua Arsenalin etumatkan kiinni kurominen ei ole kummallekaan käytännössä mahdollista – varsinkin, kun tiedetään, missä iskussa Arsenal on ja miten leveällä pakalla se pelaa.
Manchester City voi edelleen Arsenalin ajaa kiinni, mutta todennäköisesti se edellyttää sitä, että se voittaa Arsenalin Etihadilla.
Sunnuntainen voitto helpotti sen urakkaa sen verran, että jos ottelu Liverpoolia vastaan olisi päättynyt tasan tai Cityn tappioon, se olisi pitänyt saada kavennettua ero Arsenaliin sinne kuuden pisteen tuntumaan ennen joukkueiden keskinäistä ottelua. Nyt sitä pakkoa ei ole, vaikka totta kai City yrittää kuroa eroa kiinni kaikin mahdollisin keinoin nytkin.





