Tottenham ja Antonio Conte purkivat italialaismanagerin sopimuksen yhteisellä sopimuksella ja näin Tottenhamin penkillä istuvat kevään aikana jo eri miehet. Jukka, ei tainnut olla paljon muita vaihtoehtoja?

Conten potkujen osalta ei ollut. Kun hän kritisoi Southampton-ottelun jälkeen julkisesti pelaajia ja seuran puheenjohtajaa Daniel Levya ja teki sen vielä erittäin rankalla tavalla, kysymys oli sen jälkeen enää ajasta ja siitä, kenestä tulee Conten seuraaja.

Oikeastaan ainoa pienehkö yllätys oli, että loppukauden Tottenhamia luotsaavat Conten kakkosmies Cristian Stellini apunaan toissa kauden vt. manageri Ryan Mason. Tämä herättää tietenkin kysymyksen, eikö Tottenham saanut Conten seuraajaksi haluamaansa vaihtoehtoehtoa nyt vai eikö se halunnut edetä manageriasiassa tällaisella aikataululla?

Se, mikä tekee asiasta yllättävän, on, että Tottenham taistelee edelleen pääsystä Mestarien liigaan ensi kaudeksi. Mestarien liiga näkyisi seuran kassassa, minkä lisäksi se vaikuttaisi suoraan Tottenhamin vetovoimaan kesän siirtoikkunassa.

Tässä mielessä Stellinin ja Masonin palkkaaminen loppukaudeksi on kohtalaisen ison riskin ratkaisu verrattuna siihen, että puikoissa olisi esimerkiksi Mauricio Pochettino tai Julian Nagelsmann.

Mikä Conten kaatoi Tottenhamissa?

Conte on tietyllä tavalla yhden ääriliikkeen valmentaja, joka tarvitsee itselleen oikeanlaisen seuran ja oikeanlaisen ympäristön. Jos asiat menevät hyvin ja tulokset ovat hyviä, Conte on silloin voittava valmentaja, kuten hänen historiansa osoittaa.

Monet ovat kritisoineet Conten jalkapalloa ja pitäneet sitä osin jopa vanhanaikaisena. Contelainen jalkapallo ei toki ole Tottenhamin dna:n mukaista jalkapalloa, mutta esimerkiksi Manchester City pöllyttäminen vuosi sitten keväällä Etihadilla ja maaliton tasapeli Liverpoolia vastaan Anfieldilla mestaruustaistelun kannalta kriittisessä ottelussa olivat esimerkkejä siitä, ettei Conten jalkapallo ole mitään museopalloa.

Conte on kaiken hyvä vastapainoksi myös erittäin hankala manageri – ja jos asiat ja tulokset eivät ole odotettuja, Conte alkaa voida pahoin. Näin kävi viime vuonna tammi-helmikuussa ja tällä kaudella jo ennen MM-taukoa ja varsinkin sen jälkeen. Ja sitten kysymys on vain siitä, minne ja milloin Conte pahanolonsa oksentaa.

Tottenham ei selkeästi ollut organisatoristi ja seurana hänelle oikea ympäristö. Seuran sisällä oli jo viime kaudella voimakas oppositio Contea kohtaan ja kesän siirtoikkunassa ongelmat vain syvenivät, kun Tottenham osti pelaajia, joita Conte ei olisi halunnut.

Djed Spence maksoi 17 miljoonaa puntaa, muttei pelannut kertaakaan avauksessa Valioliigassa ennen siirtymistään lainalle Rennesiin. Myös 30 miljoonaa puntaa maksanut Yves Bissouma oli enemmän tai vähemmän statisti ennen loukkaantumistaan.

Kun Tottenhamin tulokset olivat alkukaudella hyviä, kaikki näytti olevan hyviä, mutta pinnan alla kyti koko ajan ja nyt ongelmat purkautuivat ulos nähdyllä tavalla.

Olet kritisoinut usein Tottenhamin puheenjohtajaa Daniel Levya. Mikä hänen roolinsa on tässä näytelmässä?

Hän vastaa viime kädessä siitä, miten Tottenham toimii organisaationa ja mikä managerin asema on seurassa. Conte sanoi, että Tottenham suojelee aina pelaajia, mutta heittää managerinsa bussin alle. Oltiin Conte julkisesta purkauksesta mitä mieltä tahansa, hänen kanssaan on vaikea olla eri mieltä.

Levy on ollut nyt puikoissa yli 20 vuotta ja historian viesti on yksiselitteisesti se, että niin kauan kun hän istuu puheenjohtajan jakkaralla, mikään Tottenhamin urheilullisella puolella ei muutu. Hän kiskoo managereita hatusta kuin arpoja ja on täyttä tuuria, missä arvassa on voitto ja missä ei. Levya ei ole kiinnostanut tai hän ei ole ymmärtänyt, millaista jalkapalloa joku manageri peluuttaa tai miten hän muuten sopeutuu spursilaisen toimintakulttuuriin.

Oliko Jaques Santini oikeanlainen manageri aikoinaan Tottenhamille? Tai José Mourinho?  Tai Nuno Espirito Santo? Tai nyt Conte?

Tottenhamilla on ollut neljän viimeisen vuoden aikana penkillä neljä eri manageria ja Conte oli Levyn aikana jos 12:s vakinainen manageria. Se kertoo siitä, miten Tottenham valitsee managerinsa ja millaista managereiden elämä Tottenhamissa on. Tottenham ei ole managereiden kannalta jalkapalloseura, vaan käärmeenpesä.

Joko tiedetään, kuka on seuraava pysyvä Tottenhamin manageri?

Se tiedetään, ettei se ainakaan Thomas Tuchel ole. Listan kärkinimet lienevät nyt Pochettino ja Nagelsman, mutta koska kysymyksessä on Tottenham, tässä on turha hirveästi spekuloida nimillä. Hatusta voi nousta melkein mikä nimi tahansa.

Nimeä oleellisempaa on se, että niin pitkään kuin Levy ja seuran pääomistaja Joe Lewis ovat vallassa, mikään Tottenhamissa ei muutu. Pellet vain vaihtuvat, mutta sirkus jatkaa samaa kaoottista menoaan.