Wilma Murto teki sen taas. Münchenissa tuli EM-kultaa kesällä tuloksella 485. Nyt Istanbulin hallista Euroopan mestaruus irtosi tuloksella 480. Mestaruus ei enää yllättänyt samaan tapaan kuin kesällä. Kultaa tuli ikään kuin perustason hypyllä.

Kymmenkertainen seiväshypyn Suomen mestari Eemeli Salomäki kuitenkin muistuttaa, ettei arvokisavoitto yleisurheilussa ole käytännössä koskaan perussuoritus. Kilpailu on niin kovaa.

”Jos ei puhuta Armand Duplantiksesta, kenelle tahansa yleisurheilijalle Euroopassa mestaruus on huippusuoritus”, Salomäki sanoo ja viittaa miesten seiväshypyn maailmanennätystä pilkkanaan pitävään ruotsalaisnuorukaiseen.

Joka tapauksessa Murron perustaso on noussut niin korkealle, että se riittää vähintään mitaliin EM-tasolla. Se kuulostaa hurjalta, kun ottaa huomioon, että vasta viime kesän alussakin nähtiin kisoja, joissa 450 ja 460 saattoivat olla tiukassa.

”Ennen Münchenin kisoja, kun katsoin Wilman hyppyjä, tiesin, että nyt jotain tapahtuu”, Salomäki muistelee.

Hän näkee, että Murron perustaso on ollut pitkään noita tuloksia korkeammalla. Rautainen fysiikka on tarjonnut mahdollisuuden korkealta hyppäämiseen jo pitkään.

Nyt Murto on saanut harjoitella terveenä. Hurjan potentiaalinsa jo 17-vuotiaana 471 hypyllään todistanut 24-vuotias urheilija on löytänyt itseluottamuksensa äärimmäisen vaikeassa lajissa. Potentiaali alkaa tulla ulos.

”Seiväshyppy on todella paljon itseluottamuslaji. Nyt on vain saatu ulosmitattua se, mikä siellä on ollut monta vuotta”, Salomäki avaa.

Viisi metriä?

Tuleva kesä on jälleen arvokisakesä. Budapestissa kilpaillaan maailmanmestaruuksista elokuussa.

Kesäkausi tarjoaa hallikauteen verrattuna pidemmän valmistautumisen päätavoitetta varten. Myös myötätuulesta voi saada apuja tuloksentekoon, toki tuuli voi muuttujana myös sekoittaa esimerkiksi askelmerkin asettamista.

Kaksinkertainen Euroopan mestari Murto hakee ensimmäistä globaalia arvokisamitaliaan jatkeeksi Tokion olympialaisten vitossijalle ja Eugenen MM-kisojen kuudennelle paikalleen. Salomäki puhuu Budapestia ajatellen mitalista Murron tasolle vähimmäistavoitteena, perussuorituksena.

Hän odottaa, että tulevana kesänä kisassa kuin kisassa Murron tulos olisi yli 470.

”Se tarkoittaa sitä, että huippukisoissa menee jo 480 tai 490. Kun Wilma vaikuttaa olevan vielä sellainen flow-hyppääjä. Kun sattuu pöljä päivä, menee Suomen ennätys pakkopaikassa tai mestaruuden jo varmistuttua”, Salomäki maalailee.

Salomäki kääntäisi myös katseensa hieman sivummalle Murron arvokisasijoituksista. Hän katsoo isoa kuvaa, jossa Murto on tekemässä suomalaista urheiluhistoriaa.

”Joskus aikoinaan, kun Minna Nikkanen hyppäsi 450 tai 460, pidettiin sitä tosi kovana juttuna. Odotan, että nyt meillä on oikeasti nainen, joka tekee historiaa ja hyppää viisi metriä”, Salomäki paaluttaa.

Katetta puheille viidestä metristä myös löytyy. Salomäki analysoi, että Istanbulista kultaa tuoneessa 480 hypyssä oli viiden metrin lähdöt. Jos hyppääjä heikommilla lähdöillä putoaa hieman riman päälle, lensi Murto hypyssään keskelle patjaa.

”Kun hän vain pysyisi terveenä ja kaikki menisi hyvin. Se olisi siinä”, Salomäki kertaa viiteen metriin tarvittavat asiat.

Viisi metriä on naisten seiväshypyssä ylittänyt kautta aikojen neljä hyppääjää. Salomäki näkee Murrossa ehdokkaan tuohon kerhoon. Muita ehdokkaita maailmassa ei kovin montaa ole näköpiirissä.

Taustoilla huippu-urheilun ihannekuva

Salomäki haluaa nostaa esiin myös Murron taustat. Vaikka urheilija on käynyt välillä Steve Ripponin ja Mikko Latvalankin valmennuksessa, nykyinen valmentaja Jarno Koivunen on luonut myös pohjat, joiden varassa huipputuloksia taotaan.

”Veikkaan, ettei heidän tiimissään mikään asia ole kysymysmerkki. Se on huippu-urheilun ihannekuva”, Salomäki kehuu.

”Vaikka tämä on Wilman mestaruus ja Wilman palkinto, osittain tämä on myös Jarnon.”