Manse PP pelaa tiistaina Imatraa vastaan kolmannen puolivälieräottelun asetelmasta, jonka ei pitänyt olla mitenkään mahdollista. Jos Manse häviää tiistaina tai vielä kerrankin puolivälieräsarjassa IPV:lle, Superin tämän vuosituhannen kohutuin tarina päättyy tämän kauden osalta tähän. Pekka, miten dramaattisia seurauksia Mansen mahdollisella putoamiselle  jo puolivälierissä olisi? Vaarantuisiko jopa koko tämä kohuttu projekti?

Ei missään tapauksessa vaarannu. Tärkein asia on se, että Manse takana olevilta omistajatahoilta löytyy kapitaalia jatkaa tällaista toimintaa vaikka vuosikausia. Kysymys ei ole rahan riittämisestä, vaan siitä, miten kauan Harri Lamminen ja kumppanit haluavat olla mukana pesäpallossa ja näkevät mielekkääksi Mansen tukemisen.

Mitä olen ymmärtänyt, kysymys on joka tapauksessa vuosista, ehkä minimissään kolmesta, neljästä vuodesta, minkä jälkeen asioida voidaan arvioida hieman laajemmasta perspektiivistä – onko Mansen taakse saatu miten paljon uusia tukijoita, saadaanko Kauppiin jokaiseen otteluun minimissään 2500 ja mikä ylipäätään pesäpallon ja Mansen asema on Tampereella.

Kun tähän lisää päälle sen, että Kaupin uusi pesäpallostadion valmistuu ensi kesänä, niin en näe sellaista vaaraa, että nämä taustavoimat hyppäisivät sivuun ensimmäisellä aidalla. Uskon pikemmin siihen, että Manse painaa kaasua entistä raskaammalla jalalla, jotta mitään tällaista ei voisi tapahtua ensi kaudella.

Yksi asia, mikä lienee jo nyt selvää, on, että kauden jälkeen Tampereella aletaan etsiä syyllisiä siihen, miten nämä IPV-katastrofit ovat olleet mahdollisia. Kenen päät siellä ovat ensimmäisenä vadilla?

Tässä on nyt turha mennä asioiden, mutta eihän Mansen joukkueessa ole kovin paljon liikkumavaraa, sillä suurimmalla osalla pelaajista on kaksivuotiset sopimukset. Lisäksi joukkueessa on kuusi, seitsemän sellaista pelaaja, etteivät ne vaihtamalla parane.

Varmasti ensimmäisenä suurennuslasin alla ovat sellaiset Tuomas Tuohisaaren, Konsta Lehtolan ja Mikko Paunan kaltaiset pelaajat, joiden sopimus päättyy syksyllä. Juha Niemi on kokonaan oma tapauksensa, mutta kuten olen aiemmin sanonut, Niemen vaihtamisessa johonkin huonompaan lyöjäjokeriin ole mitään järkeä.

Ja totta kai Tampereella katsotaan varmasti myös pelinjohdon ja laajemminkin valmennuksen suuntaan, ja mietitään, kuten jo kauden aikana on mietitty, onko esimerkiksi Matti Iivarinen paras mahdollinen pelinjohtaja Manselle.

Se on sinällään ymmärrettävää ja itse asiassa välttämätöntä, että vaikka tästä Imatra-suosta selvittäisiinkin, tämä kausi pitäisi analysoida juurta jaksaen ja tehdä siitä sitten tarvittavat johtopäätökset. Tai ehkä on parempi sanoa, että oikeat johtopäätökset.

Vielä yksi havainto. Mansen ja IPV:n ensimmäistä ottelua seurasi Kaupissa 849 katsojaa. Miten huolestuttavan pidät tuota lukua?

On se huolestuttava. Totta kai Tampereella oli viikonloppuna Kalevan Kisat, mutta jos Tampereen kokoisesta kaupungista löytyy Mansen otteluun vain tuo määrä katsojia, niin eivät sitä selitä Kalevan Kisat tai mitkään muutkaan kaupungissa olevat kinkerit.

Mutta en nyt vielä vetäisi liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Varmaan monet pitivät IPV-ottelua ennakolta niin selvänä, ettei sitä jaksettu lähteä katsomaan. Jos sen sijaan tiistaina Kaupissa ei ole täyttä tupaa eli 1500 katsojaa, niin sitten tilanne on vakavampi – mutta olisiko sekään silti merkki siitä, että urakka kusee vai siitä, että urakan valmistuminen vaatii aikaa.

Matti Helimo ja kumppanit ovat saaneet aikaan paljon pahaa verta muissa pesäpalloseuroissa, mutta myös Tampereella, jossa vanhaa manselaista talkooväkeä on potkittu aika surutta päähän. Varmasti asiat olisi voinut tehdä tyylikkäämminkin, mutta toisaalta tämä uusi johto on saanut asioita myös toimimaan ja tehnyt monia asioita myös uudella tavalla. Olkoon tästä yhtenä pienenä esimerkkinä se, että ottelukuulutusten yhteydessä katsojille neuvotaan ja avataan pesäpallosta sellaisia asioita, jotka Sotkamossa, Vimpelissä ja Kiteellä saadaan äitiyspakkauksen mukana.