Kouvola voitti Kiteen torstaina kotonaan 2-0 (7-4, 3-2), mutta tulosten takana nähtiin mielenkiintoinen ottelu. Pekka, miten sinun kaiken nähneet silmäsi näkivät tämän ottelun?

Ottelu oli ilman muuta tämän kauden toistaiseksi paras ja tasokkain pesäpallo-ottelu. Ottelu oli Kouvolalta odotetun vahva esitys, mutta kyllä tämän ottelun jälkeen on sanottava, että kauden positiivisin joukkue on ollut toistaiseksi Kitee. Se voitti ensimmäisessä ottelussa vieraissa Kempeleen 2-1 ja toisessa ottelussa Hyvinkään kotonaan 2-0 ja tänään se pelasi erinomaista ja rohkeaa pesäpalloa yhden suuren ennakkosuosikin kotikentällä ja sen vahvuusalueella. Jos Kitee jatkaa tällaisia esityksiä, se on todella hankala vastustaja mille tahansa joukkueelle tällä kaudella.

LeoVegas: Win two tickets to the icehockey World Cup final!

Kouvola voitti toki kolmostilanteet 16-14, mutta 14 kolmostilanteen tekeminen Kouvolassa on kova suoritus. Samoin kärkilyönneissä Kitee oli lähes tasavahva Kouvolan kanssa, kuten 44-35 lukemat kertovat. Kolmostilanteiden ja kärkilyöntien määrä ovat kovia lukemia näin tasokkaiden joukkueiden välisessä ottelussa ja kertovat ottelun korkeasta tasosta. Toki joku voi kysyä, kertovatko ne myös huonosta ulkopelistä, mutta tänä iltana kysymys oli ennen kaikkea laadukkaasta sisäpelistä. Esimerkiksi Kiteen kaikki kuusi juoksua olivat lyömällä lyötyjä juoksuja, eivät mitään lahjoja tai räpylävirheitä.

Mikä Kiteen esityksestä teki sinun paperissasi vakuuttavan?

Ennen kaikkea tapa, miten Kitee pelasi. Se johti ensimmäistä jaksoa ensin 2-0 ja sitten 4-2 ja toista jaksoakin 2-0 – ja sillä oli molemmilla jaksoilla mahdollisuus karata jaksovoittoon. Kun sisäpeli alkoi sitten tökkiä, myös ulkopelissä alkoi tulla virheitä, mutta ei se isosta ollut kiinni, että Kitee olisi voinut hyvinkin voittaa jommankumman jakson.

Myös sen sisäpelin pelaaminen oli todella rohkeaa ja taktisesti järkevää. Kouvolalla on Janne Kivipelto mukaan luettuna sellainen etukenttä, että siitä ei ilmaisia vaihtoja oteta. Kitee oli kuitenkin päättänyt kiertää Kouvolan etukentän ja se löi vaihtotilanteissa rohkeasti kovia lyöntejä – ja sitä kautta se sai tehtyä todella hyvin tilanteita.

Myös pelinjohtaja Juho Kaikolle on annettava iso tunnustus. Myönnän avoimesti, että epäilin hänen valintaansa, mutta ilmeisesti Kaikon tapa kuunnella pelaajien omia ajatuksia ja tuntemuksia eikä vain johtaa sisäpeliä jumalan sanalla, sopii hyvin Kiteelle. Kaikko uskalsi myös viedä rohkeasti ja yllättävästi ja Kiteen kuudesta juoksusta kaksi oli erittäin hyviä yllätysottoja. Itse asiassa hän voitti taistelun rohkean pelaamisen suurinta apostolia, Iiro Haimia, vastaan.

Kiteen sisäpelissä on monta muutakin ilonaihetta. Kun Elmeri Purmonen pääsee vielä 75-80 prosentin suoritusvarmuuteen, Kiteellä on todella kova kärki. Juuso Lattu on aivan ilmiömäisessä vireessä ja Jesse Eskelinen on myös hyvässä iskussa. Kun siihen päälle lisätään vielä Samu Vainikainen, Kitee tulee varmasti saamaan tilanteita, joista sitten Samu-Kalle Varonen, Hannes Pekkinen sekä kautensa myös erinomaisesti aloittanut lyöjäjokeri Jiri Pippola lyövät miestä kotiin. Varosen ja Pekkisen vahvuus tiedettiin, mutta Pippola on lunastanut nyt sen statuksen, että häneen luotetaan. Pippola saa varmasti jatkossakin paljon vastuuta enkä näe, miksei hän pelaisi tasaista ja vahvaa kautta.

Kiteellä on toimiva kakkoskärkikin, mutta sen lisäksi, että se pystyy olemaan perinteinen kakkoskärki, se on ollut kauden ensimmäisissä otteluissa – kuten myös Kouvolassa – toimiva keskipalkki, josta löytyy jopa yllättävänkin paljon kotiutusvoimaa. Joni Lehikoinen ja Lassi Vasarainen löivät Kouvolassa ottelun kaksi ensimmäistä juoksua, ja myös Otso Mäkelässä ja Sami Partasessa on potentiaalia kotiuttajina.

Eli jos sisäpelin suhteen ennen kautta oli kaksi kysymysmerkkiä – kotiutus ja Kaikko, niin tältä osin tilanne näyttää Kiteen kannalta kauden alun perusteella todella hyvältä.

Entä sitten ulkopeli?

Siinä on sekä hyvää, että muutama kysymysmerkki.

Positiivisin asia ulkopelissä on ollut se, millaisen pelaajan Kitee on saamassa Samu Vainikaisesta. Kiteen suuruuden vuosina Kiteen ulkopeliä dominoi Pasi Pirinen ja nyt Kitee on monen vuoden odotuksen jälkeen löytänyt pelaajan, josta voi tulla ulkopelissä samanlainen johtava pelaaja kuin Pirisestä. Vainikaisen kauden avaus etulukijana ja kolmospolttajana on ollut todella vakuuttava ja kun tähän lisätään hänen erinomaiset esityksensä myös sisällä, Vainikainen on ollut Kiteen paras pelaaja alkukaudella. Tässä myös nähdään se, että kun pelaaja saa vierustovereikseen niin sisällä kuin ulkona laatupelaajia, myös hänen oma tähtensä alkaa loistaa kirkkaammin.

Kouvolassa Pekkisillä oli harvinainen ilta, sillä KPL sai yksittäisillä juoksulla hänen pussistaan kolme juoksua, joista kaksi oli Pekkisen kiinniottovirheitä ja se kolmaskin tuli helpohkosti. Kolme juoksua Pekkiseltä on paljon, mutta en olisi siitä hirveän huolestunut, sillä Pekkinen hoitaa kyllä oman ruutunsa.

Se, mikä sen sijaan on edelleen kysymysmerkki, on Eskelisen lukkaripeli. Hän pysyi kyllä hyvin Kivipellon mukana muilta osin, mutta kakkosvaihdossa hänellä on edelleen haasteita. Kouvola onnistui 19 yrityksellä kakkosvaihdossa 14 kertaa, mikä on iso lukema.

Ongelmana on se, ettei Eskelinen saa pidettyä etenijöitä kurissa kakkosella. Nytkin Pekkinen haki ja heitti hyvin lyhyistä, mutta vahinko oli tapahtunut jo silloin, kun etenijä oli päässyt varastamaan liikaa kakkoselta. Tämän haasteen kanssa Kiteen joutuu painimaan, mutta muuten ulkopeli on hyvässä kuosissa ja Vainikainen on todella loistava lisä Kiteen ulkopeliin.

Mitä tämä ottelu kertoi Kouvolasta?

Kouvola on juuri niin vahva kuin sen odotettiinkin olevan. Joukkue pelaa kahdella kärjellä ja mikä oleellista, tänään ykköskärki ratkaisi ensimmäinen jakson, mutta kakkoskärki tuli ja nosti Kouvolan toisella jaksolla kahden juoksun takaa 3-2-johtoon ja jaksovoittoon. Mutta toisaalta eihän tämä yllätys ole, sillä tänään kakkoskärjen vetureina olivat jokerina pelannut viime kauden ykkönen Tommi Mäentausta ja häntä vei eteenpäin viime kauden kakkonen, Matti Saukko. Valtteri Luoma näytti kahdella lyödyllä juoksulla, että häneltä löytyy myös kotiutusvoimaa.

Toinen suuri asia on sen rutiini ja kovuus ratkaisupaikoissa. Kouvola nousi ensimmäisellä jaksolla ensin 0-2-tappioasemasta 2-2:een ja sitten 2-4-tappioasemasta 4-4:een ja kun Kiteellä alkoi kone yskiä, se karkasi 7-4-jaksovoittoon. Ja toisella jaksolla se nousi taas 0-2-tappioasemasta 3-2-jaksovoittoon. Se kertoo paljon joukkueen rutiinista ja henkisestä vahvuudesta. Ihan pienestä tämä joukkue ei hätkähdä.

Kiteelle on annettava tunnustus, että sen kaikki kuusi juoksua olivat lyömällä lyötyjä juoksua, mikä oli kova suoritus Kiteeltä, mutta tietenkin kysymys kuuluu, mitä sitten tapahtuu, kun vastaan tulee vielä Kiteetäkin kovempi joukkue. Mutta en näe silti mitään isoa ongelmaa Kouvolan ulkopelissäkään. Kitee kuitenkin näytti tänään, että ei se Kouvolan ulkokenttä kuitenkaan mahdotonta betonia ole, kunhan vaan pelataan taktisesti järkevästi ja rohkeasti, kuten Kitee tänään teki.