Koskenkovan Urheilijoiden viime kausi oli lähellä päättyä katastrofiin.

Kausi alkoi odotusten mukaisesti lukuun ottamatta haastavaa lukkaritilannetta. Kossu joutui peluuttamaan ykköslukkari Juho Hakomäen käsivamman vuoksi alkukesän aikana kolmea eri väliaikaista lukkaria, kunnes Pattijoelta kesken kauden siirtynyt Lauri Vuollo otti tontin omakseen.

Virta ei vain tuonut uusia pelaajia kesken kauden Ilmajoelle, se myös vei heitä muualle. Aleksi Rantala lähti kesken kauden yllättäen Kannukseen ja Kossu päästi ykköstähtensä Aku Kettusen heinäkuussa Manse PP:hen.

Kossu näytti olevan Kettusen lähdön aikaan turvassa, mutta toisin kävi. Se valahti loppukauden aikana runkosarjassa toiseksi viimeiseksi ja edessä oli karsinta – ensin Kankaanpäätä vastaan suorasta putoamisesta ja sen jälkeen Ykköspesiksen kakkosen, Haminan, kanssa Superin paikasta.

Are you ready? Get a 25€ combi free bet on your 1st deposit at Mr Green!

Koskenkorva vältti putoamisen. Se oli huojentava uutinen, sillä Koskenkorvalla oli jo kesällä päätetty, että pienen kyläseuran suuressa tarinassa on aloitettava uusi luku.

Uuden luvun kirjoittaminen konkretisoitui joukkueessa tapahtuneisiin radikaaleihin muutoksiin. Viime kauden runkomiehistöstä lähti, lähetettiin tai lopetti kokeneiden Veli-Pekka Yli-Hirvelän ja Jere Dahlströmin johdolla kahdeksan pelaajaa, joiden tilalle hankittiin kuusi pelaajaa pysyvillä siirroilla ja kaksi lainasopimuksilla. Lisäksi Rantala palasi Kannuksesta takaisin härkäpaitaan.

Myös pelinjohto vaihtui. Mikko Vainionpään kilometrit Koskenkorvalla tulivat täyteen ja hänen paikkansa otti Antti Kuusisto, joka oli auttamassa joukkuetta jo viime kauden loppumetreillä.

***

Tämän mittaluokan muutosten tekemisessä kertarysäyksellä on aina omat riskinsä eikä kaikkia asioita saada välttämättä valmiiksi yhdellä moukarin lyönnillä.

Koskenkorvan kohdalla oleellisin asia on kuitenkin se, että Ilmajoella on tunnistettu muutoksen tarve. Kilpailu Superissa ja Ykköspesiksen kärjessä on kovaa vauhtia kiristymässä ja jatkossa karsintoihin saattavat sarjajärjestelmästä ja Superin joukkueiden määrästä riippuen joutua kaikki pudotuspelien ulkopuolelle jäävät joukkueet. Se, mikä on riittänyt tähän saakka Superissa säilymiseen, ei välttämättä riitä enää jatkossa.

Nyt tehtyjen muutosten viesti on, että Koskenkorva haluaa vastata tähän haasteeseen. Siihen sillä on myös hyvät mahdollisuudet. Vaikka seuralla onkin ollut arjen kanssa omia haasteita, Koskenkorva on edelleen vakavarainen seura.

Junioritoimintaa ollaan elvyttämässä nyt uudelleen ja vaikka se viekin oman aikansa, Koskenkorva onni on sen sijainti Etelä-Pohjanmaalla. Joukkueen ringissä on nytkin kolme veteliläislähtöistä pelaajaa – Antti Kortteenperä, Aleksi Rantala ja Ville Takala –, jotka on jalostettu kuuluissa Vimpelin myllyssä.

Vimpelistä jää jatkossakin yli Superin tasoisia pelaajia, jotka ovat saaneet erinomaisen taidollisen, taktisten ja fyysisen pesäpallon ammattikoulutuksen.

Vaikka matka Seinäjoelle on henkisesti pitkä, on se maantieteellisesti kuitenkin niin lyhyt, että jatkossa myös Seinäjoelta saattaa irrota pelaajia Koskenkorvalle – joko Maila-Jusseista tai JymyJusseista.

Tämä kaikki antaa hyvän pohjan Koskenkorvalla säilyä Superin kartalla. Mitalijoukkueeksi se tuskin helposti enää palaa, mutta se on yksi niistä pienempien paikkakuntien seuroista, jotka voivat pelata Superpesiksessä pitämällä urheilullisesta ja seuratoiminnallisesta tasosta riittävän hyvää huolta.

***

Koskenkorvan tämän kauden joukkue jotakuinkin samaa tasoa kuin sen viimevuotinen joukkue.

Materiaali on nyt selvästi leveämpi, sillä Superin ringissä on 15 pelaajaa. Joukkueella on kaksi Superin mitat täyttävää lukkaria, kolme vaihtoehtoa etukentälle, kuusi linjaan ja kolme taakse. Lisäksi joukkueesta löytyy kaksi lyöjäjokeria ja useampi vaihtoehto etenijä- ja vaihtajajokeriksi.

Merkittävin ero on ykköskärki ja etenkin kärkimies. Kiteelle siirtynyt Otto Kauppinen meni erinomaisilla prosenteilla kentälle ja toinen Kiteelle täksi kaudeksi siirtynyt pelaaja, Aku Kettunen, oli valtakunnan parhaita kakkosia.

Nyt joukkueelta puuttuu kovan tason kentällemenijä ja vaikka Kossusta löytyy vaihtotilannevoimaa, Kettusen veroista kakkosta joukkueessa ei ole.

Ykköseksi ovat tällä kaudella ehdolla Rantala ja kokenut Tuomas Tuohisaari. Tärkeän ykkösvaihdon purkamisen ottanee kakkosena vastuulleen Anttoni Jakobsson. Kankaanpäästä tullut Kortteenperä on hyvä kolmonen ja Sotkamosta lainattu Aleksanteri Huotari istutetaan neloseksi. Tosin Huotari pelannee Koskenkorvalla vain osan kautta ja palaa loppukaudeksi Sotkamoon.

Koskenkorva tulee käyttämään myös kakkoskärkeä. Sen veturina on ykköskärjen ratkaisuista riippuen joko Rantala tai Tuohisaari. Kakkoskärjestäkin löytyy ykköskärjen tavoin vaihtotilanneosaamista, mutta raskaansarjan numerolla lyövää kotiuttajaa sinne ei enää löydy.

Kokeneen Marko Pelkosen hankkiminen lyöjäjokeriksi oli mielenkiintoinen veto. Pelkonen on Juha Korhosen ja Roope Korhosen jälkeen Superin kokenein jokeri ja jos ruokaa riittää, Pelkosen mailassa on edelleen kuivaa ruutia yli 50 juoksun kauteen.

Toinen jokeri, Petteri Kortelainen, on ollut parhaimmillaan silloin, kun hän on ollut joukkueensa ykkösjokeri. Kuusiston on pelinjohtajana löydettävä oikea tasapaino jokereidensa kesken.

***

Ulkona mielenkiintoisin tilanne on lautasella, sillä Vuollo ja kätensä kuntoon saanut Hakomäki ovat molemmat Superin tason lukkareita. Haasteena on tässäkin se, miten Kuusisto saa aina haasteellisen kahden lukkarin mallin toimimaan.

On myös mielenkiintoista nähdä, miten vaikeaksi Hakomäki uskaltaa syöttönsä virittää, sillä syöttötuomarit ottivat Hakomäen syötön ja erityisesti syöttöasennon muutama vuosi sitten luokalleen ja Hakomäki joutui muuttamaan syöttötekniikkaansa.

Etukentällä Rantalan rahkeet riittävät vastuullisen rooliin ja Sotkamosta koko kaudeksi lainatulla Niko Tuikalla on paljon kaivamatonta potentiaalia. Tuikan haasteena on, jääkö hän ikuiseksi lupaukseksi vai voisiko Kossussa olla jo lunastuksen vuoro?

Linja on Kossun pääkilpailijoihin verrattuna vahva.

Tuohisaari voitti toissa kaudella Suomen mestaruuden Mansessa ja oli etenkin syksyn ratkaisupeleissä yksi Mansen ulkokentän johtohahmoista.

Huotarin tasosta kertoo paljon se, että Sotkamossa on vakavasti harkittu, ettei Joensuuhun vuoden päästä siirtyvälle Niko Korhoselle hankittaisi lainkaan korvaajaa, jos Huotarin kehitys jatkuu odotusten mukaisesti.

Jakobsson oli viime kaudella Kettusen kanssa ulkokentän johtava pelaaja ja Kortteenperä hoitaa neljäntenä linjan pelaajan oman tonttinsa.

Takakenttä on arvoitus. Kouvolasta palannut Matias Rauhala on vasta 19-vuotias, jolle alkava kausi on ensimmäinen Superissa. Nuorelle pelaajalle debyyttikausi Superissa kopparina on aina kova paikka. Myöskään Jesse Rantamäki ei ole kopparina vielä vakuuttanut.

***

Kuusisto teki upean uran pelaajana ja hänellä on pelinjohtokokemusta naisten Superista. Nyt hän joutuu kuitenkin uudenlaiseen testiin miesten Superissa.

Kuusiston cv näyttää hyvältä, mutta tällä kaudella pakopaikkaa ei ole. Koskenkorva on pidettävä sarjassa ja mieluusti vielä vakuuttavasti tai Kuusiston roolia joudutaan katsomaan suurennuslasilla.

Parhaat mittarit Kuusiston ja Koskenkorvan onnistumiselle ovat muutenkin tulokset. Koskenkorvan alku sarjassa ei ole helppo, sillä se kohtaa viiden ensimmäisen kierroksen aikana Kempeleen ja Mansen kotonaan ja Sotkamon ja Joensuun vieraissa. Sen jälkeen vankkureiden pitäisi kuitenkaan liikahtaa.

Koskenkorva kuuluu ennakolta Superin 4-5 heikoimman joukkueen ryhmään, mutta joutuminen karsintoihin olisi sille tuloksellisesti katastrofi. Koskenkorvan tavoitteena täytyy olla päästä pudotuspelikarsintoihin eli vähintään sijoille 9-10. Sitä kautta tie voi avautua jopa varsinaisiin pudotuspeleihin.