Kouvolan Pallonlyöjät

Kausi 2024

Kouvola oli yksi kauden suurista onnistujista. Se nousi lopulta kahden pisteen päähän runkosarjan voittaneesta Mansesta ja vaikka se taipuikin välierissä Sotkamolle 1-3, runkosarjan kakkossija ja SM-pronssi olivat Kouvolalta vahva osoitus sen uudesta terästäytymistä ja paluusta kolme kauden jälkeen jälleen mitalijoukkueeksi.

Kouvola oli vahva ulkona ja sisällä. Ulkopelissä iso tekijä oli Elias Pitkäsen paluu käsileikkauksen jälkeen joukkueen lukkariksi. Pitkänen on modernin koulukunnan taktinen ja peliä hyvin rytmittävä lukkari, joka käyttää härskisti hyväkseen matalaa syöttölinjaa ja nyppysyötön sallivaa väljää sääntötulkintaa.

Pitkänen on myös fyysinen lukkari ja hyvä näppien hakija, mikä teki entistä vaikeammaksi lyhyiden upottamisen Kouvolan jo muutenkin kivikovaan etukenttään.

Etukentältä löytyi myös yksi kesän suurista onnistujista – 20-vuotias Eemeli Laine.

Kouvolan polttolinja oli totutun vahva ja myös takakenttä, jonka muodostivat valtaosin Teemu Nikkanen ja Tommi Mäentausta, kesti hyvin kauden paineet.

Pitkäsen vaikutus näkyi myös sisäpelissä. Kouvolalta on puuttunut selkeä pääpelintekijä, mutta tällä kaudella Pitkänen otti paikan itselleen. Samalla ykköskärjen roolitus putosi jengoilleen ja selkeytti koko sisäpeliä.

Mäentausta ei välttämättä lennä enää nuoruutensa nopeuksissa, mutta hän meni kentällä 74 prosentin tehoilla ja on nopeuskestävyytensä ja hyvien pesiltä lähtöjensä ansiosta edelleen ykköskorin kärkimies.

Patrik Vartaman nopeus ja potentiaali ovat olleet tiedossa, mutta tällä kaudella Vartama pelasi uransa parhaan kauden sisällä. Hän vastasi Koplan ykköskärjessä vaativasta ykkösvaihdon purkamisesta ja hoiti sen 70 prosentin tehoilla.

Kouvolalla oli monista muista seuroista poiketen kotiuttajista jopa ylitarjontaa. Sitä kuvaa hyvin se, että toista lyöjäjokeria, Juha Korhosta, oli vara käyttää useissa otteluissa kakkospelinjohtajana, sillä kotiuttajia riitti muutenkin.

Kouvolan ykköskotiuttaja oli runkosarjan lyöjäkuninkuuden 101 lyödyllä juoksulla voittanut lyöjäjokeri Patrik Wahlsten. Kun runkosarjan lyötyjen päälle lisätään yhdeksän pudotuspeliottelun lyöntimäärät, Wahlsten löi 128 juoksua eli tarkalleen saman verran, mitä Roope Korhonen löi Sotkamossa yhtä monessa ottelussa kuin Wahlsten.

Nikkanen löi pudotuspelit mukaan lukien 53 juoksua ja Korhonen 42 juoksua.

Iiro Haimin paikan pelinjohtajana ottanut Petri Tuuva onnistui tehtävässään myös hyvin. Tuuva on kehittänyt määrätietoisesti itseään ja kuuluu kiistatta sarjan parhaisiin pelinjohtajiin.

Tuuvan

Kouvolan kanssa voittama pronssimitali oli jo toinen peräkkäinen, sillä vuosi sitten hän johti Kempeleen myös SM-pronssille ja samalla tavalla hiuskarvan päähän loppuottelusta kuin Kouvolan tällä kaudella.

Kauden pelaaja: Patrik Wahlsten

Kun Patrik Wahlsten sijoittui Superpesiksen runkosarjan lyöjätilastossa kakkoseksi koronakaudella 2020, oli selvää, ettei Koskenkorva pysty pitämään tähtipelaajaansa. Kilpajuoksun Wahlstenista voitti Joensuu, mutta kaksi kautta Joen kaupungissa olivat pahoja pettymyksiä. Vaikka toisen kauden sotkivat loukkaantumiset, Wahlstenin nimen perään alettiin liittää Joensuussa kysymysmerkkejä.

Siirto Kouvolaan on osoittautunut kuitenkin loistovedoksi. Wahlsten väläytteli jo viime kaudella ja tällä kaudella Wahlsten pelasi ensimmäisen todellisen huippukautensa kärkiseurassa. Tuloksena oli runkosarjan lyöjäkuninkuus 101 lyödyllä juoksulla ja yhteensä 128 lyödyn juoksun kausi.

Wahlsten on vanhan ajan kotiuttaja positiivisessa mielessä ja poikkeaa merkittävästi kumurakotiuttajista. Hänen lyöntinsä on armottoman kova ja hän pystyy suuntaamaan sen tarkasti. Wahlstenin suosikkipaikkoja ovat polttolinjaa puhkovat sauma- ja luukkulyönnit.

Wahlsten on 28-vuotias, joten halutessaan hän voi huoletta paukutella tilastoihinsa uusia lukemia vielä 10-15 vuotta. Missä – se on eri asia, sillä Wahlstenilla on ottajia jonoksi asti.

Muutokset

Kouvola ei juurikaan muutu ensi kaudeksi. Tämän kauden joukkueesta eivät jatka Matti Saukko, Valtteri Hämäläinen, Arttu Ruuska ja Aleksi Vainio. Lähtijöitä voi pitää luonnollisena poistumana, sillä Saukko päätti uransa ja Hämäläinen, Ruuska ja Vainio olisivat jääneet Kouvolassa ensi kaudella marginaaliselle vastuulle. Myös Juha Korhosen jatko Kouvolassa on auki.

Kouvola nostaa Superin rinkiin ison tukun omia junioreita. Myös syksyn ainoa hankinta, Hyvinkäältä kotiin palaava Jesse Eskelinen on Kouvolan oma juniori.

Kausi 2025

Kouvola ei juurikaan muutu ensi kaudeksi, mikä on sille vahvuus.

Jesse Eskelinen on hyvä täsmäosto, joka ottaa polttolinjan neljännen paikan Matti Latvalan, Patrik Vartaman ja Jasperi Luoman rinnalla ja tuo sisäpeliin niin nopeutta kuin ennen kaikkea vaihtotilannevoimaa. Linjassa saa peliaikaa myös vuosi sitten Vuoden tulokkaaksi valittu Aapo Kinnunen.

Eskelinen on sarjan parhaita ykkösvaihdon purkajia, mutta Kouvola tuskin rikkoo hyvin toiminutta ykköskärkeään ensi kaudella.

Kouvola saa ensi kaudella kaksi erinomaista kärkeä. Jos ykköskärki pysyy nykyisellään, Jasperi Luoma, Eskelinen ja Eemeli Laine muodostavat vahvan kakkoskärjen.

Kotiutusosasto pysyy entisellään jos Juha Korhosen kanssa tehdään jatkosopimus. Kouvolalla on mahdollisuus käyttää myös Teemu Nikkasta toisena lyöjäjokerina.

Ulkona Kouvola on myös ensi kaudella äärimmäisen vahva.

Pitkänen on vasta 19-vuotias ja hänen kehityskäyränsä kulkee koko ajan ylöspäin. Valtteri Luoman ja Laineen muodostama etukenttä oli jo tällä kaudella sarjan parhaita etukenttiä. Pitkäsen vahvuus lyhyiden hakijana helpotti myös etumiesten pelaamista.

Vaikka Arttu Ruuska pelasikin moitteettoman kauden polttolinjassa, Eskelinen on astetta tai kahta parempi ulkopelaaja kuin Ruuska ja parantaa näin Kouvolan polttolinjaa entisestään.

Takakentällä Mäentausta ja Nikkanen on lähtökohtaisesti ykköskopparipari, mutta  17-vuotias kopparilupaus Perttu Kenttäaho saa myös varmasti lukuisia näytönpaikkoja takakentällä..

Kenttäaho on myös potentiaalinen etenijä- ja vaihtajajokeri, mutta jokeripaikkoja kärkkyy useampi oma juniori sekä kokeneemmasta kaartista etenijäjokeri Ville Pesu.

Kouvola on ennakolta yksi ensi kauden vahvimmista mitalisuosikeista eikä mestaruudenkaan voittaminen 49 vuoden odotuksen jälkeen ole ensi syksynä mahdotonta. Marginaalien on toki satuttava kohdilleen kauden ratkaisuhetkillä, mutta jos ne sattuvat, Kouvola voi olla ensi syksynä Suomen mestari siinä missä mikä muukin kärkiseura.

Tulevaisuus

Kouvola on ollut 2010-luvun vaikeuksien jälkeen yksi sarjan kärkijoukkueista, vaikka mestaruus onkin kiertänyt sitä kiusallisen läheltä.

Seuran puheenjohtajaa Harri Lehtoa pidetään pesäpallopiireissä omapäisenä oman tiensä kulkijana, mutta se ei ole synti Kouvolan kannalta. Lehdon aikana Kouvola on vakauttanut toimintansa ja sillä jyskyttää Superin tukena erinomaisesti hoidettu juniorimylly.

Seura on muutenkin organisoitu erinomaisesti. Eero Pitkänen on tehnyt hienoa työtä rakentaessaan ja johtaessaan KPL:n junioritehdasta ja valmennustoimintaa. Kouvola oli aiemmin ostojoukkueen maineessa, mutta ensi kaudella Kouvolan todennäköisessä avauksessa pelaa 5-6 omaa kasvattia.

Ainoa takapakki kehityksessä päättyneellä kaudella oli yleisömäärät, jotka putosivat 16,5 prosenttia. Kouvola oli 1561 katsojan keskiarvollaan vasta Superin kuudenneksi paras yleisöjoukkue.

Potentiaali ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Jos Kouvola taistelee ensi vuonna mestaruudesta, yleisö löytää kyllä tiensä takaisin Kouvolan kotiotteluihin.

Lisäksi 80 000 asukkaan Kouvola on toiseksi suurin paikkakunta, jossa ensi kaudella pelataan miesten Superpesistä. Siinäkin mielessä Kouvolalla on hyvä pohja, josta ponnistaa.