Liiga-kausi on huipentumassa, mutta ainakaan vielä se ei juurikaan näy. Vaikka pitäisi.

Jääkiekon sarjasysteemit toimivat pääsääntöisesti niin, että ensin pelataan runkosarja, useita kymmeniä otteluita, jotka ratkaisevat, ketkä pääsevät pudotuspeleihin ja ketkä eivät.

Sitten ovat pudotuspelit, joissa sarja ja kierros kerrallaan tiputellaan joukkueita pois, kunnes mestari on jäljellä. Suomen pääsarjassa mestaruus on ratkottu pudotuspelein vuodesta 1976.

Näin se dynamiikka toimii, ja se on ihmisille aika selvä. Pudotuspelit ovat kevään kerma. Huipennus, kliimaksi. Jääkiekkovuoden kohokohta.

Tämä nyt ei tosin oikein välity. Liigan pudotuspelit alkoivat torstaina ensimmäisellä kierroksella, mutta tunnelma kotisohville oli kuin marraskuinen tiistain jumbokamppailu.

C More otteluiden välittäjänä on nyt koronakaudella erityisen isossa roolissa, kun katsomoihin ei pääse. Sitä jotenkin ajattelisi, että nyt kun pitkä ja epävarma kausi huipentuu pudotuspeleihin, katsojien iloksi olisi pudotuspeliavaukseen saatu studio – tai edes asiantuntijat selostuskoppiin selostajien vierelle. Onhan kyseessä kuitenkin tämän maan sarjapalloilun ykköstuote.

Ei ollut kumpaakaan.

Tiistaina pelattiin huippujännittävä runkosarjan viimeinen kierros, jossa panosta riitti. Ei seurantaa, ei studiota, ei mitään ylimääräistä.

Lisäksi Liiga päätti laittaa pudotuspelien ottelut pelattavaksi samaan aikaan. Esimerkiksi puolivälierissä pelataan neljää ottelua tismalleen samaan kellonaikaan.

Tämä on siinä mielessä hyvin erikoista, että nyt, korostettakoon se vielä, on se hetki kaudesta ja vuodesta, kun tästä urheilutuotteesta pitäisi repiä maksimit irti. Hehkutusta, asetelmia, spekulaatiota. Ja nyt ei kierroksia ole sitten ollenkaan.

Sama taho lähettää kuitenkin esimerkiksi jalkapallon Mestarien liigasta erittäin laadukkaasti toteutettua tv-tuotetta kierroksesta toiseen useiden asiantuntijoiden kera.

Toisaalla NHL jyrää suomalaisten kotisohville kovaa vauhtia. Tässäkö on suomalaisen palloilukulttuurin tulevaisuus? Kuva siitä on melko surullinen ja köyhä.

Kun sitten noista ylläolevista palasista rakennellaan päättelyketjuja, ei tarvitse olla kovin edistynyt päättelijä huomatakseen asioiden yhteyden sarjan kiinnostavuuteen.

Tämä on tietysti muna–kana-asetelma, mutta on selvää, että nyt Liigan osalta annetaan perusasioissa aivan valtavasti siimaa. Mitä se kertoo arvostuksesta omaa tuotetta kohtaan, kun siitä ei osata tai viitsitä repiä irti sen parhaalla hetkellä?

Sitten on tietysti vielä Liigan hallinnon puoli. Kyllä, korona kurittaa, mutta oli heikkoa toimintaa julkistaa pudotuspelien formaatti vasta muutama päivä ennen pudotuspelien alkua. Ennen kaikkea, kun siinä oli aika isojakin muutoksia, erityisesti ensimmäisen pudotuspelikierroksen osalta. Nyt valtaosa kiekkoväestä vaeltaa ilman käsitystä, miten tässä itse asiassa pelataan.

Se, että Liigan valovoima häviää silmissä, on seurausta erilaisista, isoista ja pienemmistä asioista.