Liverpool–Chelsea

Lauantai 28.8. klo 19.30, Anfield Road, Liverpool

Asetelma

Liverpool on aloittanut kautensa odotetun vahvasti rennosti ja hyvissä merkeissä kuluneen harjoituskauden jälkeen. Virgil van Dijkin paluu on auttanut joukkuetta tilkitsemään takalinjoja, ja kauden kaksi ensimmäistä ottelua ovatkin olleet puhtaita nollapelejä. Toki vastassa on ollut kaksi putoamista vastaan taistelevaa joukkuetta, Norwich ja Burnley.

Liverpool mitataan ensimmäistä kertaa kunnolla lauantain iltaottelussa Chelseaa vastaan.

Chelsean alku on ollut samanlainen, joskin hieman seksikkäämpi kuin Liverpoolilla. Se voitti jo Euroopan Super Cupin Villarrealin nenän edestä. Thomas Tuchelin suojatit voittivat odotetusti Arsenalin viime viikonloppuna lukemin 2–0. Romelu Lukakun ensiesiintyminen sujui hyvin.  Arsenal päästi jatkuvasti Chelsean pelaamaan target-syöttöjä härkämäisen hyökkääjän jalkaan ja Lukaku rokotti yhdellä maalillakin.

Expektin kattaus: Liverpool 2.45 – tasapeli 3.35 – Chelsea 3.00!

Valioliiga on maraton, jonka ratkaisee se, mitkä joukkueet pystyvät tasaisen nousevaan kehityskäyrään kauden aikana. Tällä hetkellä mikään joukkue ei ole vielä parhaimmillaan, eikä pidäkään olla. Silti nyt nähdään todella hyvälaatuinen ja tasainen jalkapallo-ottelu, kun nämä kaksi mestaruudesta pelaavaa joukkuetta iskevät yhteen. On vaikea nähdä, että jompikumpi olisi toista selvästi tällä hetkellä parempi.

Pelaajatilanne

James Milner on edelleen sivussa, mutta Fabinho ja Andy Robinson saattavat olla Liverpoolin käytettävissä, joten Liverpoolin pelaajisto on kohtalaisen hyvin saatavilla. Mohamed Salah ja Sadio Mané ovat olleet alkukaudella tuoreessa ja hyvässä vireessä, sillä he saivat kesällä levätä ja keskittyä hyvään preseasoniin.

Chelsealla Christian Pulisicin ja Ruben Loftus-Cheekin pelaaminen on epävarmaa ja Kurt Zouma on pakkaamassa jo tavaroitaan ja siirtymässä West Hamiin. Hakim Ziyech ja N’Golo Kante ovat palanneet Tuchelin onneksi loukkaantuneiden kirjoista pelikuntoon. Kante ottanee avauspaikan Chelsean keskikentällä Jorginhon parina, mutta Ziyech aloittanee vaihtopenkiltä Liverpoolia vastaan. Todennäköisin yläkolmikkovalinta Tuchelilta on: Kai Havertz–Mason Mount–Romelo Lukaku.

Analyysi

Ottelun ratkaisu lienee siinä, miten joukkueet yrittävät neutralisoida toistensa parhaat aseet.

Chelsean ase on sen viiden kaistan vastustajaa leveyssuunnassa venyttävä pallonhallinta. Vastustaja joutuu pohtimaan, kuinka olla tarpeeksi tiivis keskeltä, ettei Chelsean yläkolmikko pääse rellestämään, mutta samalla huolehtia Chelsea leveydestä hyökkäävistä wing-backeista. Arsenal pelasi vähän oudosti neljän miehen puolustuslinjalla, jätti wing-backit vapaiksi, ja hävisi taistelun myös keskellä.

Liverpool yrittänee ”screenata” keskikenttäpelaajien avulla syötöt Lukakulle pois, kun Lukaku lukitsee target-pelaajana toista Liverpoolin topparia. Liverpoolin topparit osaavat myös puolustaa negatiivisen peliasennon hyökkääjiä paremmin, kuin Arsenalin puolustajat. Todennäköisesti Liverpoolin painollisen puolen laitapuolustajat pomppivat aktiivisesti paineistamaan Chelsean wing-backeja.

Chelsea saattaa näin yrittää hyökätä Liverpoolin laitapuolustajien selustaan. Tähän Liverpoolilla on oltava puolustussuunnitelma.

Liverpoolin ase on sen sijaan todella nopeat laiturit ja hurjan aktiivisesti nousevat laitapuolustajat.

Tässä on mielenkiintoinen nyanssi: jos Chelsean wing-backit pomppivat Liverpoolin laitapuolustajiin, niin jäävätkö laitatopparit liian isoihin tiloihin Liverpoolin laitureiden kanssa? Tämä – eli Chelsean wing-backien houkuttaminen ylöspäin – voi olla Liverpoolin yksi suunnitelmallinen mekanismi murtaa Chelsea. Jokainen voi kuvitella, mitä voi tapahtua, jos Liverpoolin yläkolmikko pääsee alueellisiin kolme vastaan kolme-tilanteisiin Chelsean kolmea topparia vastaan.

Silti, on hyvin vaikea nähdä, että jompikumpi murenisi puolustuksellisesti täysin toisen joukkueen hyökkäyspelisuunnitelman edessä. Siksi odotusarvona voi pitää yllättävän vähämaalista ottelua.

Pelaaja: Trent Alexander-Arnold

Liverpool keskitti laitakaistoilta viime kaudella eniten koko Valioliigassa, eli 23 kertaa ottelua kohden. Tällä kaudella sama strategia on ollut paikoillaan. Liverpool luo maalipaikkoja tosi paljon pelaamalla pallon nousevalle laitapuolustajalle leveyteen ja keskittämällä pallon kovana maalintekoalueille. Näistä yritetään suoraan maalintekoa tai näiden jälkeisiin kakkospallotilanteisiin satsataan toisesta aallosta.

Oikean laitapuolustajan tontilla viihtyvä Trent Alexander-Arnold on joukkueen ahkerin keskittäjä. Hän on kirjauttanut tällä kaudella jo yhden maalisyötön ja viisi avainsyöttöä ottelua kohden. Keskityksiä hän tykittää 4,5 kertaa ottelua kohden.

Keskitykset ovat nykyjalkapallossa mielenkiintoinen suuntaus. Ne vähenivät joitakin vuosia sitten rajusti ja joukkueet Valioliigassakin alkoivat murtautua sisäkaistoilta suoraan lyhyin syötöin boksiin sisälle niin sanotulle ”syöttöalueelle”. Tämä on johtanut  siihen, että keskustaa ja sisäkaistoja puolustetaan todella tiiviisti. Kun katsoo esimerkiksi Liverpoolin ja Chelsean keskustoja tukkivia ylimpien pelaajien puolustusmuotoja, näkee hurjan tiiviin keskustan.

Tämä jättää tilaa laidoille. Ovatko keskitysmäärät siis esimerkiksi juuri Valioliigassa taas tulevina vuosina nousemassa?

Joka tapauksessa, lauantaina voidaan ihailla Alexander-Arnoldin huikeaa tekniikkaa toimittaa palloja maalintekoalueille kentän oikeasta leveydestä.