Lyöjälegendan siirron takana kypsyy laaja suunnitelma Helsingin paluusta miesten Superiin

Helsingissä on pelattu Kaisaniemen Tiikereiden toiminnan loputtua vain yksittäisiä miesten Superin otteluita. Pelipaikkana on yleensä ollut Bolt-Arena.

Pesäpallo

Lyöjälegendan siirron takana kypsyy laaja suunnitelma Helsingin paluusta miesten Superiin

Pesäpallon kulisseissa valmistellaan Helsingin nostamista takaisin miesten Superpesikseen. Pekka Arffman avaa, missä Helsinki-hankkeessa mennään.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 16.11.2023 | KUVAT Antti Haapasalo

Puna-Mustat ilmoitti lyöjälegenda Jere Dahlströmin siirron yhteydessä, että sen tavoitteena on nousta miesten Superpesikseen vuoteen 2027 mennessä. Pekka, onko Helsinki oikeasti palaamassa miesten Superin kartalle?

Helsingistä on puhuttu pesäpallopiireissä jo pitkään ja kun Superpesis Oy perustettiin keväällä, puheet saivat uutta tuulta taakseen.

Helsinki-hanketta ajetaan nyt kahdella tasolla. Ylätasolla tärkein Helsinki-hankkeen puolesta puhuja on Superpesis Oy ja etenkin sen uudelleen perustamisen keskeinen tekijä Juha Tanskanen.

Tanskanen on nähnyt Helsingin merkityksen pesäpalloliikkeen kannalta jo vuosikymmeniä ja hänellä oli itsellään ennen Kaisaniemen Tiikereitä suunnitelma Superpesis-seuran perustamiseksi Helsinkiin 90-luvun puolivälissä.

Asiasta on keskustelu kesän ja syksyn aikana kulisseissa enemmänkin ja Helsinki-hankkeesta puhuttiin avoimesti myös miesten ja naisten Superpesis- ja Ykköspesis-seurojen kokouksessa lokakuussa Kuortaneella.

Kulisseissa käydään keskusteluja myös Helsingin kaupungin kanssa siitä, missä ja millaisella stadionilla Helsingissä voitaisiin tulevaisuudessa pelata pesäpalloa.

Ylätason tukena on alataso eli Puna-Mustat ja etenkin PuMun puheenjohtaja Juho Juhantalo. Vaikka PuMu onkin tehnyt hyvää juniorityötä ja Juhantaloa pidetään osaavana tekijänä, Helsinki-hankkeen vahvuus ja uskottavuus perustuvat siihen, että Puna-Mustien rinnalla hankkeessa on mukana myös Superpesis Oy, Pesäpalloliitto sekä sitä kautta Tanskasen kaltaisia raskaansarjan hankkeen kummisetiä.

Se on sitten vielä eri kysymys, milloin PuMu ja Helsinki palaisivat pääsarjaan. Henki on tällä hetkellä joka tapauksessa se, että nousun pitäisi tapahtua aidosti nousemalla eikä kabinetin kautta.

Syksyllä on spekuloitu sillä, voisiko PuMu pelata jo ensi kaudella Ykköspesiksessä, sillä kaikkien Ykköspesiksessä paikkansa lunastaneiden seurojen osallistuminen ensi kauden sarjaan ei ole ollut varmaa, ja nousukarsinnassa Joensuun kakkosjoukkueella hävinnyt PuMu olisi täydennysjonossa ensimmäinen seura.

Pelasipa PuMu ensi kaudella millä sarjatasolla tahansa, PuMun nousemisessa Superiin puhutaan joka tapauksessa vuosista.

Miten varaukseton tuki kentällä on Helsinki-hankkeen takana ja etenkin siinä, että Superpesis Oy ajaa Helsinki-hanketta eteenpäin?

Kysymys konkretisoituu varmasti pitkälti siihen, miten voimakkaan roolin Superpesis Oy ja Pesäpalloliitto ottavat Helsinki-hankkeen kummisetinä.

Jos nousu tapahtuisi samalla tavalla kuin Mansella tai tänä syksynä Haminalla eli Superiin noustaisiin omin avuin ja pelaamalla, siinä ei olisi kenellekään nokan koputtamista. Jos taas Superpesis Oy ja Pesäpalloliitto antaisivat omien toimiensa kautta PuMulle ylimääräistä kilpailuetua, silloin kenttä varmasti jakaantuisi.

Jakolinjoja on turha sen tarkemmin tässä vaiheessa vetää, mutta varmasti 6-7 suurinta seuraa olisivat aika varauksettomasti Helsinki-hankkeen takana ja varauksellisemmin siihen suhtauduttaisiin sellaisissa seuroissa, joiden oma sarjapaikka Superpesiksessä on jo nyt hihnalla.

Miten itse suhtaudut Helsingin palaamiseen pääsarjakartalle?

Helsingin seudulla asuu lähes 1,6 miljoonaa ihmistä eli vajaa kolmannes kaikista suomalaisista. Jokaiselle on varmaa selvää, että pesäpalloa kannattaa ja pitää pelata siellä, missä myös ihmiset asuvat.

Myös monien muiden asioiden mittakaava Helsingissä on toinen kuin pienillä paikkakunnilla. Suurin osa valtamedioista on Helsingissä ja sitä kautta lajin saama näkyvyys on eri luokkaa, jos pääsarjassa pelaa helsinkiläinen joukkue. Myös suuryrityksistä iso osa on keskittynyt samalla tavalla pääkaupunkiseudulle.

Helsinkiläisen seuran saaminen miesten Superpesikseen olisi monessa mielessä pesäpallolle iso etu. Helsinki-suunnitelmia ei kuitenkaan kannata rakentaa suin päin ja yhtä horjuville pohjille kuin aikoinaan Kaisaniemen Tiikereitä.

Ensimmäinen iso kysymys olisi se, että Superin paikka pitäisi saavuttaa aidosti pelaamalla aivan kuten Mansekin teki. Ymmärtääkseni tästä vallitsee myös pesäpallokentällä yhteisymmärrys.

Toinen iso tekijä on se, missä ja millaisissa olosuhteissa Helsingissä pelattaisiin. Meilahti olisi sijainniltaan hyvä paikka, mutta sinne olisi saatava kunnon pesäpallostadion, johon mahtuisi sellaiset 2500 katsojaa.

Paikoitustilaa alueelta ja Meilahden sairaalan alta varmasti löytyisi, mutta saadaanko alueelle rakentaa pesäpallostadion ja sen tarvitsemat puitteet? Jos ei saada, silloin stadionille pitäisi löytää uusi paikka.

Kolmas kysymys on joukkue. PuMu tekee hyvää juniorityötä, mutta PuMun junioreiden varaan menestyvää pääsarjajoukkuetta ei voi vielä rakentaa pitkään, pitkään aikaan.

Tarvittaisiin samanlainen suunnitelma kuin Mansen kohdalla. Hankittaisiin riittävän hyvät pelaajat ensin muualta ja kun omat juniorit ovat valmiita astumaan remmiin, vastuuta alettaisiin siirtää heille vähän kerrassaan. Nythän Manse voitti tänä syksynä jo Nuorten Superpesiksessä SM-hopeamitalit eli Tampereella ei olla enää kaukana projektin seuraavasta vaiheesta.

Manse sai houkuteltua suurella rahalla Tampereelle joukkueen, jolla voitettiin Suomen mestaruutta. Helsinkiin on vielä astetta helpompi saada pelaajia – niin Ykköspesikseen kuin joku päivä Superiinkin. Varmasti menestyvän joukkueen rakentamiseen tarvittaisiin myös rahaa, mutta hyvin hoidettu helsinkiläisseura ponnistaa myös taloudellisessa mielessä erilaiselta alustalta kuin kuihtuvan maaseutupaikkakunnan seura.

Helsinki-hanketta tukevien seurojen keskuudessa on myös sellaista henkeä, että ne olisivat hyvinkin halukkaita vuokraamaan vähemmälle peliajalle jääviä pelaajiaan PuMulle, jos PuMu pelaisi vähintään Ykköspesiksessä.

Mitkä tekijät ratkaisevat sen, nähdäänkö miesten Superpesiksessä lähivuosina helsinkiläinen joukkue?

Helsingin nostamiseksi Superiin kartalle on nyt aidosti tahtoa ja sen eteen tehdään myös konkreettisesti töitä – niin Puna-Mustissa kuin Superpesis Oy:n ja Pesäpalloliiton tasolla.

Tahtoon homma ei kaadu, ei myöskään joukkueeseen. Pelaajia kyllä saadaan ainakin nousemista silmällä pitäen.

Kriittisin kohta nousun kannalta on seuraorganisaatio eli Puna-Mustat. Kuinka hyvin se pystyy organisoimaan toimintansa niin pelillisesti, toiminnallisesti kuin taloudellisestikin.

Meilahti menee nykyisellään vielä Ykköspesiksessä, mutta jos Helsinki halutaan juurruttaa Superpesikseen ja puhumattakaan, että helsinkiläisseuran pitäisi myös menestyä Superissa, silloin tarvitaan kunnon olosuhteet eli riittävän hyvällä paikalla sijaitseva kunnon pesäpallostadion.