Manse lähti uuteen kauteen selkeältä näyttäneestä tilanteesta. Se oli ja on edelleen erinomainen ulkopelijoukkue, mutta Mansen piti olla yhdessä Vimpelin kanssa Superpesiksen lyöntivoimaisin joukkue, joka tekee rallatellen tilanteita ja lyö ukkoja kotiin liukuhihnalta.

Kauden alku on kuitenkin ollut täysin erilainen. Mansella on tällä hetkellä Superpesiksessä toiseksi vähiten kolmostilanteita per ottelu (9,7), viidenneksi vähiten kärkilyöntejä per ottelu (31,7) ja viidenneksi vähiten lyötyjä juoksua per ottelu (4,5).

Kun lukemat muuttaa jaksoiksi, ne ovat vieläkin karummat. Manse on tehnyt jaksossaan keskimäärin vain viisi kolmostilannetta ja lyönyt niistä 2,2 juoksua!

***

Tilastot ovat Mansen aiempiin kausiin verrattuna dramaattiset. Sisäpelin ongelmiin on kuitenkin selkeät syyt.

Jotkut pesäpallotietäjät pohtivat viime kaudella vakavissaan, pitäisikö Severi Tikkakoski valita jopa Vuoden pesäpalloilijaksi. Tikkakoski loisti Mansen kärkimiehenä ja oli myös erinomainen ulkona.

Tällä kaudella Tikkakoski on ollut kuitenkin elintärkeässä roolissaan Mansen kärkimiehenä kohmeessa. Kun kärkimiesten kentällä menoprosenttien pitäisi paukkua mielellään yli 70:ssä, Tikkakoski on mennyt kentällä vain 50 prosentin tehoilla. Lukema on kärkimiehelle auttamatta liian heikko.

Tikkakosken tahmeaa alkukautta korostaa se, ettei Mansessa ole mitenkään ruhtinaallisesti nopeutta. Sen lisäksi kolmosena pelaava Elmeri Lieto on kärsinyt loukkaantumisista eikä ole päässyt vielä taitojensa mukaiseen vireeseen.

Ykköskärjestä vain kokenut Juuso Myllyniemi on pelannut omalla tasolla. Se ei kuitenkaan yksin riitä.

Kun ykköskärjen peli on yskinyt, se on heijastunut suoraan myös numerolla lyöviin kotiuttajiin. Viime syksyn kohuhankinnalla Antti Korhosella on ollut vain 18 kotiutuyritystä, mikä on sensaatiomaisen vähän joukkueen tärkeimmälle numerolla lyövälle kotiuttajalle.

Korhonen on hoitanut vähäisen vastuunsa sinällään erinomaisesti, sillä hänen kotiutusprosenttinsa on 66,7.

Muilla Mansen kotiuttajilla kausi ei ole alkanut yhtä ruusuisesti. Lyöjäjokeri Perttu Ruuskan onnistumisprosentti kotiutuksissa on vain 40,5 ja Henri Puputin 33,3.

***

Pelinjohtaja Jani Komulainen tiedostaa Mansen ongelman ja Manse pelasi perjantaina Hyvinkäätä vastaan kahdella etenijä- ja vaihtajajokerilla.

Loukkaantumisista toipuva Tino Heikkilä oli vaihtajajokerina liekeissä ja pelasi ottelun 80 prosentin tehoilla. Jokeriksi siirretty Simo Vainikainen ei onnistunut Hyvinkäätä vastaan yhtä hyvin kuin Heikkilä, mutta hänkin toi jokeriosastolle lisää jalkoja.

Hyvinkää-ottelun viesti oli muutenkin selkeästi se, että Tino ja Toma Heikkilän kaltaiset nuoret pelaajat ovat valmiit suurempaankin vastuuseen ja he tuovat joukkueeseen uudenlaista virtaa ja tekemisen vimmaa. Manse on ollut tällä kaudella pahimmillaan kuin aneeminen lauma virkamiehiä.

Mansen kokoonpano elää varmasti ottelusta toiseen, mutta jos ykköskärjen ongelmia ei saada korjattua, Mansen on puolipakko pelata kahdella etenijä- ja vaihtajajokerilla, jolloin Puputti on ankkuroitava takakentälle ja hänelle on lyötävä numero hihaan.

Hyvinkäätä vastaan erinomaisen ottelun pelanneiden Tino ja Toma Heikkilän arvoa nostaa se, että molemmat ovat hyviä etenijöitä. Kalle-Tapio Huusko pelasi Hyvinkäällä kolmosena, mutta hän ei ole enää ratkaisu Mansen nopeushaasteisiin.

Toma Heikkilä on hyvä lisä Tomi Lehtosen tueksi kakkoskärkeen, mutta nopeus on kortilla kakkoskärjessäkin.

***

Mansen ulkopeli on toiminut jokseenkin odotetulla tavalla.

Aapo Komulainen on ottanut oman paikkansa Mansen ulkopelin kapellimestarina ja sieluna. Lehtonen on pelannut takuuvarman kauden edessä. Vainikaisen paikalla perjantainakin pelannut Toma Heikkilä on mielenkiintoinen ja potentiaalinen etumies.

Korhonen on täyttänyt oman ruutunsa etulukijana ja takatilanteiden tappina, vaikkei olekaan ulkopelaajana aatelinen.

Myöskään linjassa Tikkakoski ei ole ollut samanlaisessa vireessä kuin viime kaudella eikä Liedonkaan pelaaminen ole ollut parasta Lietoa.

Takana Puputti ja Valtteri Hämäläinen on selkeästi Mansen paras pariskunta taakse. Valtteri Savilahti on myös saanut peliaikaa takakentällä, mutta hänen aikansa tulee vasta myöhemmin.

***

Mansen haasteet ovat näkyneet tuloksissa erikoisella tavalla. Mansella ei ole vielä kymmenen ottelun jälkeen yhtään kolmen pisteen voittoa, mutta se on ottanut peräti seitsemän kahden pisteen voittoa.

Kaadettujen päänahkojen listalla ovat muun muassa Kouvola, Joensuu, Kitee ja Hyvinkää – jotka kaikki se on voittanut kotonaan. Maukkaiden voittojen vastapainoksi Manse on hävinnyt Alajärvelle ja Imatralle, joka löi toisella jaksolla Mansen ulkokentästä Ukonniemessä peräti 12 juoksua.

Se, että Manse on pystynyt naaraamaan hieman huonommallakin pelillä seitsemän voittoa, kertoo joukkueen rutiinista, kokemuksesta ja kylmäpäisyydestä. Manse on ollut tällä kaudella seitsemän kertaa kotiutuslyöntikisassa ja on voittanut niistä jokaisen.

***

Vaikka Mansella onkin ollut omat haasteensa, se on edelleen mukana siinä junassa, joka menee kohti pudotuspelejä ja mitalipelejä. Kouvolaa ja Sotkamoa Manse ei välttämättä aja runkosarjassa kiinni, mutta sijat 3-6 ovat edelleen sen haarukassa riippuen siitä, saako se korjattua ykköskärkensä ongelmat.

Mansen onneksi syksyn ratkaisupeleihin on aikaa vielä reilusti yli kaksi kuukautta. Siksi Mansen kauden tärkein kysymys onkin, miten hyvin se pystyy korjaamaan tulevina viikkoina ja tulevina kuukausina sisäpeliinsä ja ennen kaikkea ykköskärkeensä liittyviä ongelmia.

Jos Manse saa tilanteidentekokoneensa käytiin, Ruuska ja Korhonen lyövät kyllä miehiä kotiin – ja niin todennäköisesti tekee myös alkukauden vajaakierroksilla pelannut Puputti.

Manse ei ole voittanut, muttei myöskään hävinnyt vielä mitään.