Miesten Superpesiksessä myrskyää – pelinjohtaja vaihtuu ainakin viidessä kärkiseurassa

Mikko Korhonen on ensi kaudella ElmoTV:n tietojen mukaan Kempeleen pelinjohtaja.

Pesäpallo

Miesten Superpesiksessä myrskyää – pelinjohtaja vaihtuu ainakin viidessä kärkiseurassa

Sotkamo, Kouvola, Hyvinkää, Kempele ja Kitee vaihtavat kaikki ensi kaudeksi pelinjohtajaa. Yllättävin veto on Mikko Korhosen palkkaaminen Kempeleen uudeksi pelinjohtajaksi.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 25.4.2023 | KUVAT All Over Press

Miesten Superpesiksen kärkiseurojen yli on pyyhkäisemässä pelinjohtajamyrsky. ElmoTV:n tietojen mukaan viime kauden kahdeksassa kärkiseurassa ainakin viidessä vaihtuu pelinjohtaja ensi kaudella.

ElmoTV uutisoi jo aiemmin Jarkko Pokelan siirtymisestä Porin Pesäkarhuista Hyvinkään Tahkon pelinjohtajaksi. Kitee on puolestaan tiedottanut tehneensä Sami Partasen kanssa kolmivuotisen pelinjohtajasopimuksen, joka astuu voimaan tämän kauden.

Iiro Haimi siiryy Sotkamon Jymyn pelinjohtajaksi ja Kouvola on palkannut Haimin seuraajaksi Kempeleen Kiriä tällä kaudella luotsaavan Petri Tuuvan. Tuuvan paikalle Kempeleeseen on ElmoTV:n tietojen mukaan palkattu puolestaan Sotkamon Jymyn kahdesti Suomen mestariksi luotsannut Mikko Korhonen.

ElmoTV:n pesäpalloasiantuntijan Pekka Arffmanin mukaan pelinjohtajien sopimuksissa on kysymys samasta ilmiöstä kuin huippupelaajien aikaisissa sopimuksissa.

”Huippupelinjohtajien markkina on rajallinen ja kuten Tampereen ja Hyvinkään kohdalla viime syksynä nähtiin, jos pelinjohtajan palkkaaminen venyy syksyyn saakka, vaihtoehdot alkavat olla vähissä. Tämä viesti on mennyt selkeästi seuroissa läpi”, Arffman sanoo.

Arffmanin mukaan pelinjohtajavaihdoksissa ei ole mitään superyllätyksiä eikä hän usko pelinjohtajavaihdosten muuttavan radikaalisti myöskään seurojen voimasuhteita.

”Pelinjohtajan toimenkuva ja merkitys ovat muuttuneet viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana rajusti. Kysymys on tänä päivänä kokonaisuudesta – siitä millainen valmennus on, mitä tehdään harjoituskentällä ennen kautta ja kauden aikana, miten seuran koko toiminta on rakennettu ja millä tasolla sen toiminta on.”

”Totta kai pelin taktinen johtaminen otteluiden aikana on tärkeä asia, mutta se on vain yksi osa kokonaisuutta. Asian voisi hieman kärjistäen sanoa niin päin, että hyväkään pelinjohtaja ei voi taikoa ihmeitä, ellei kokonaisuus ole kunnossa, mutta huono pelinjohtaja voi tuhota hyvänkin kokonaisuuden omalla osaamattomuudellaan.”

Myös ensi kaudella tapahtuvat pelinjohtajavaihdokset on Arffmanin mukaan nähtävä näitä raameja vasten.

”Haimi on osoittanut olevansa ykköskorin pelinjohtaja, mutta Sotkamon voima on kuitenkin kokonaisuudessa ja jokapäiväisen tekemisen tasossa. Sama pätee Kouvolaan, jossa myös valmennus ja juniorityö ovat olleet vuosikausia korkealla tasolla.”

”Hyvinkää oli viime kaudella hyvällä uralla Antti Yli-Saunamäen johdolla ja Pokelan myötä Pihkalassa palataan yhden hieman erilaisen välivuoden jälkeen samanlaiselle tielle. Tietenkin monet nostavat esille, miten naisten puolelle menestynyt pelinjohtaja menestyy miehissä. Tomi Niskanen, Sami-Petteri Kivimäki ja Antti Yli-Saunamäki ovat kuitenkin osoittaneet, että kysymys ei ole miehistä tai naisista, vaan osaamisesta.”

”Kempeleen kohdalla Korhosen palkkaamiselle on ehkä hieman muita seuroja suurempi merkitys. Sami Saloranta on rakentanut Sarkkirantaan todella kovan ja laadukkaan joukkueen, mutta jos jokin osa siellä kaipaa vahvistusta, se on juuri kokonaisuus. Korhonen on tässä mielessä hyvä hankinta, sillä hän ymmärtää valmennuksellisen osaamisensa kautta myös kokonaisuuden merkityksen.”

”Ainoa yllätys on se, mitä tässä välissä ehti tapahtua, koska Korhonen oli palkattu jo Teemu Körkön seuraajaksi, mutta hän hyppäsikin vuosi sitten hoitamaan siviilipuolen töitä. Korhosen saaminen takaisin pesäpalloon on kuitenkin tervetullut asia. Uskon, että hänellä riittää myös nälkää ja motivaatiota näyttää Joensuun Mailan epäonnistumisen jälkeen.”

”Partasen palkkaaminen on Kiteeltä myös hyvä veto, mutta Kiteen haasteena on, miten seurakokonaisuus toimii? Löytääkö Kitee sellaisen konseptin, joka voisi luoda pohjan sen nousulle takaisin mitaleista taistelevaksi seuraksi.”

”Pelaajia voidaan toki ostaa, jos rahaa löytyy, mutta kyllähän Kiteen elinehto olisi, että sen juniorimylly tuottaisi edustusjoukkueeseen 6-8 Superin tason pelimiestä, joista 2-3 olisi valtakunnan eliittiä. Sen jälkeen Kiteelle voitaisiin uskottavasti houkutella 3-4 huipputason täsmähankintaa.”

”Nyt tilanne on se, että Kiteen lahjakkaimmat omat kasvatit viedään suurempiin seuroihin ja heidän tilalleen naarataan keskitason osaamista ympäri Suomea. Partasella ja Kiteellä on iso haaste tasapainoilla joukkueen nuorentamisen ja menestymisen kanssa. Vaikka ajatuksessa onkin paljon hyvää, siinä riittää Akonpohjan energiapatukalla tekemistä.”