Nuoret Leijonat oli vaisu MM-avauksessaan – Pennasen prosessi vielä alkutekijöissään

JääkiekkoU20MM

Nuoret Leijonat oli vaisu MM-avauksessaan – Pennasen prosessi vielä alkutekijöissään

Nuoret Leijonat aloitti MM-kisat voitolla Saksasta, mutta tuloksen takaa ilmestyi läjä pelillisiä ongelmia – kuten odotettua.

Juuso Kokkonen
TEKSTI Juuso Kokkonen
@JuusoKokkonen
JULKAISTU 26.12.2020 | KUVAT Pasi Mennander / Suomen Jääkiekkoliitto

Nuoret Leijonat avasi MM-turnauksensa Saksaa vastaan 5–3-voitolla. Suomen pelaaminen ei vakuuttanut.

Se, että Saksa teki kolme maalia, on Suomelta heikko suoritus. Päävalmentaja Antti Pennasen yksi keskeisimmistä pelin periaatteista on laadukas puolustaminen, jolla vastustaja pidetään maalissa, korkeintaan kahdessa.

Saksalla oli muutama erinomainen hyökkäyspään pelaaja, mutta kokonaisuutena Suomella oli etu käytännössä jokaisella osa-alueella. Siihen nähden Nuoret Leijonat alisuoritti.

Ei yllätä

Tarkastellaanpa hieman realiteetteja. Ensinnäkin peli oli tälle Nuorten Leijonien joukkueelle vasta toinen.

Toki se oli vasta ensimmäinen Saksan joukkueelle, mutta kovia kokenut Saksa pystyi lähtemään otteluun paineetta kiusaamaan.

Harjoitusottelussa Yhdysvaltoja vastaan Suomen pelaaminen oli hyvin vaiheessa. Saksa-ottelussa joissakin asioissa Suomi kohensi, joissakin taas mentiin taaksepäin.

Sellaista peliprosessin rakentaminen on, etenkin tässä vaiheessa, kun kokemuksia joukkueella on yhä vähän. Korjataan ja paikataan yhtä, toinen vuotaa. Pelaajille tulee uutta informaatioita, vanha ei olekaan vielä automaation tasolla. Ja siksi se ikään kuin unohtuu.

Sitten taas kirkastetaan tavoitteita ja periaatteita pelaajille.

Pennasen peliprosessi on yhä alkutekijöissään. Pelit antavat nyt valtavasti informaatiota. Jatkossa kyse on siitä, miten ja mihin informaatioon tartutaan milläkin pieteetillä.

Mikä on tässä kohtaa olennaista?

Jos katsotaan Saksa-ottelua kokonaisuutena, Suomella ei ollut hätää. Suomi hyökkäsi melko laadukkaasti, loi maalipaikkoja tasaviisikoinkin, voitti aloituksia lähes 70-prosenttisesti ja murtautui valtavan usein Saksan alueelle kiekon kanssa.

Niin sen tietenkin myös piti Saksaa vastaan.

Pelin sisällä oli valtavasti pieniä, isompiakin, asioita, joihin valmennus paneutuu ennen seuraavaa ottelua.

Ensimmäinen on se, että Suomen täytyy puolustaa laadukkaammin ykkös- ja kakkossektoreita. Saksan kolmatta maalia edelsi Suomen kerrassaan heikko puolustustyöskentely.

 

Muutenkin Suomen pelaamisessa oli erikoista huolimattomuutta. Pelaajat pitivät toisinaan hyökkäyspelissä heikosti kiinni puolustusvalmiudesta. Saksa käänsi nopeasti peliä avoimelle jäälle.

Heikot jatkopaineet

Pennasen pelitavassa yksi tavoite on kontrolloida kiekkoa mahdollisimman paljon vastustajan alueella. Hyökkäysalueen kiekkokontrollia Pennasen johtama valmennustiimi myös tilastoi ajallisesti.

Nuoret Leijonat murtautui tasaviisikoin kiekon kanssa hyökkäysalueelleen peräti yli 50 kertaa Saksaa vastaan. Se on iso lukema, ja kertoo siitä, että kiekollisen pelin rakenne riitti kyllä laadukkaaseen keskialueen ylittämiseen.

Nuorten Leijonien pelin ongelma liittyi ratkaisuihin, joita tehtiin hyökkäysalueella. Samoja ongelmia oli harjoitusottelussa Yhdysvaltoja vastaan.

Peli aaltoili: tuli Suomen hyökkäyssiniviivan ylitys kiekon kanssa, jonkinlainen heikohko maalipaine, pelivälineen siirtyminen Saksan haltuun ja vastahyökkäys tai siirtokiekko. Sama kaava toistui kerta toisensa jälkeen.

Nuorten Leijonien pelaajat toimittivat kiekkoa maalille erikoisissa hetkissä. Kuin niissä ei olisi ollut ajatusta takana. Kiekko usein vain vaihtoi omistajaa Saksan pelaajien lapaan.

Jatkopaineet olivat heikkoja. Ei ollut selvää, miten kiekonmenetyksiin reagoidaan. Puolustajat eivät ajaneet oikea-aikaisesti sisään siniviivalta ja pitäneet sitä tiiviinä. Ehkä osin siksi, että kolmannen hyökkääjän tukiliike alle oli puutteellinen.

Puolustajat eivät uskaltaneet.

Haaste näyttäisi olevan myös se, että Suomen ykköspuolustajaparissa Ville Heinolan ja Santeri Hatakan kätisyydet eivät natsaa. Molemmat pelaavat vasen käsi alhaalla. Tällöin rännin pitäminen tukossa on oikealla puolella pelaavalle puolustajalle vaikeampaa.

Tämä haaste näkyi Saksan toisessa osumassa, kun Hatakka joutui pitämään rystypuolella viivan kiinni.

Rintamasuunnan kääntäminen

Välähdys nähtiin avauserässä siitä, mitä Nuorilta Leijonilta voi odottaa.

Suomen avausmaali oli kerrassaan mainio, ja siinä oli paljon tuttuja elementtejä ja sellaisia elementtejä, joita Pennanen joukkueensa hyökkäysalueen pelaamiseen haluaa.

 

Maalia edelsi noin 30 sekunnin mittainen jakso hyökkäysalueella. Sen aikana kiekko pysyi Suomen hallussa.

Puolustajien ja hyökkääjien yhteistyöllä ja rotaatioilla Suomi liikutti kiekkoa nopeasti niin, että Saksan viisikko joutui useamman kerran kääntämään rintamasuuntaansa.

Suomi käytti kiekkoa nopeasti viivassa, palautti takaisin syvään, vaihtoi puolta ja teki saman uudestaan. Kun puolustava viisikko joutui alati kääntämään rintamasuuntaansa – ja kun hyökkäävä viisikko samaan syssyyn teki taitavia rotaatioita – puolustaminen muuttui kertaheitolla haastavammaksi. Pelaajien kontrollointi petti.

Suomi mursi keskilinjan kahdesti, ja kiekko oli maalissa.

Suomen pelaamisessa on jo hyvin toimivia osa-alueita. Erikoistilanteet on hiottu kelvollisesti. Suomi osaa rytmittää peliä. Kiekollisen pelin rakennekin parani – toki yhä pelaajien on kyettävä tunnistamaan laadulliset etutilanteet paremmin. Hyökkäysalueen pelaamisessa on aihioita.

Nyt Pennasen valmennustiimin on osattava kytkeä palasia eheämmäksi kokonaisuudeksi.

 

 

EElmo on UUDISTUNUT!

Tilaa Elmo  edulliseen

tarjoushintaan

4 kk 35 e  

– saat  huippuluettavaa kotiin

kannettuna joka kuukausi.

Tai osta joulukuun Elmo

irtinumerona tai lue se diginä

 Lehtikuussa.