Pattijoen Urheilijat lähti kauteen mitalipelien mustana hevosena ja jopa potentiaalisena toisena loppuottelijana, mutta ne haaveet on hiljalleen syytä haudata. Lauantainen tappio Sotkamolle pudotti jo Pattijoen sarjassa kahdeksanneksi. Pattijoen onni sarjassa on se, että sillä on pääkilpailijoitaan helpompi loppuohjelma ja sen pitäisi varsinkin helpohkojen kotiotteluidensa turvin selvittää tiensä pudotuspeleihin, todennäköisesti sijoilla 7-8.

Pattijoen ongelma näkyy tilastoista. Joukkue on tehnyt koko sarjan toiseksi vähiten juoksuja, 15 ottelussa vain 90. Vaatimattomat kotiutustehot ovat näkyneet siinä, että Pattijoki on ottanut 15 ottelussa vain yhden kolmen pisteen voiton. Sen ottelut ovat olleet valtaosin kuitenkin tasaisia, kiitos kohtalaisesti sujuneen ulkopelin.

Pattijoki koki heti kauden alussa takaiskun, kun kokenut lyöjäjokeri Jari Törmänen loukkaantui ja on sivussa loppukauden. Päävastuun kotiutuksista kantavat Topi Kosonen, Sami Haapakoski ja jokeri Juuso Keski-Koukkari. Kolmikon kaikkien jäsenten olisi pitänyt nostaa kotiuttajina tasoaan, mutta siihen ei ole pystynyt kukaan. Kosonen on täyttänyt kotiutuksissa paikkansa ja Haapakoskikin kohtalaisesri. Keski-Koukkari on lyönyt 28 juoksua, mutta hänen ongelmansa on heikot prosentit – itse asiassa Superin pääjokereista ylivoimaisesti heikoimmat. Keski-Koukkari pystyy onnistuessaan ratkomaan jaksoja ja jopa otteluita, mutta kokonaisuudessaan hänet on pantu liian suuriin saappaisiin.

Pattijoki hankki nyt avuksi kokeneen Jarmo Viittasen, mutta hän on pelkkä hätäapu, joka ei ole ratkaisu kotiuttamisen ongelmiin.

Se, että Pattijoen kotiutukset eivät ole kulkeneet, on sinällään harmi. Kärki on pelannut parhaimmillaan erinomaisesti – olkoonkin, että Pattijoen kärjen pelaamista ovat sotkeneet ja sotkevat edelleenkin loukkaantumiset. Esimerkiksi lauantaina siltä puuttuivat elintärkeät Timo Kallio ja Paavo Pelto. Pattijoen onneksi kakkoskärkeen alun perin kaavailtu Miikka Matikka on ollut mailassa odotuksia parempia.

Ulkopeli kestänyt

Ulkona Pattijoen Urheilijat ei ole häikäissyt, mutta sen ulkokenttä on kestänyt varsin hyvin, kun ottaa huomioon, että Pattijoki on ollut jo neljästi Sotkamon tykistön pommituksen kohteen. Ulkona etukenttä tiedettiin jo ennen kautta heikoksi, ja sitä se on ollut. Linja on pelannut hyvin ja takakenttä jopa yllättävänkin hyvin. Ulkona suurin positiivinen yllättäjä on Alajärveltä tullut Severi Piispanen, joka on pelannut erinomaisia otteluita linjassa. Hänestä on kasvanut myös erinomainen kärkimies.

Pattijoen kokenutta joukkuetta pidettiin ennakolta inhottava pudotuspelivastustajana, mutta kesän aikana sen maine on alkanut rapistua, sillä Pattijoki on hävinnyt kaikki ottelunsa Sotkamolle ja muille kärkijoukkueille.

Pattijoella on edelleen hyvä sauma päästä kahdeksan sakkiin, mutta on vaikea nähdä, miten se pystyisi taikomaan mitään suurta yllätystä puolivälierissä. Jos se haluaisi yllättää jonkun kärkiseuroista, sen olisi pakko pelata yllättävämpää ja rohkeampaa sisäpeliä, mutta toistaiseksi Jussi Haapakosken peluuttaminen on ollut kaavamaista peruspelaamista.

Pattijoki on tällä hetkellä kiistatta yksi sarjan suurimmista pettymyksistä ja kaikki merkit viittaavat siihen, ettei sen kurssi tästään muutu.