Pelicans vastaa Liigan aivotärähdyskohuun: ”Varmistin oireet muutamaan kertaan”

Johan Motinin taklaus näytti tekevän pahaa jälkeä Aatu Jämsenille.

JääkiekkoLiiga

Pelicans vastaa Liigan aivotärähdyskohuun: ”Varmistin oireet muutamaan kertaan”

Lahden Pelicansin Aatu Jämsen sai keskiviikon Liiga-kierroksella taklauksen päähänsä Helsingin IFK:n Johan Motinilta. Nyt Pelicansin fysioterapeutti Erno Jokinen vastaa, miksi Jämsen palasi kaukaloon nopeasti tällin jälkeen.

Elmo toimitus
TEKSTI Elmo toimitus
@elmotvcom
JULKAISTU 2.12.2022

HIFK:n ja Pelicansin välisen Liiga-ottelun toista erää on pelattu kuusi ja puoli minuuttia. Pelicansin 20-vuotias Aatu Jämsen saa kiekon punaviivan tuntumassa. Vaihtoaitiosta kuuluu useampaan kertaan toistettuna ”Varo!”.

HIFK:n Johan Motin on tulossa vastaan kovalla vauhdilla. Motin taklaa ja osuu Jämseniä päähän. Pahalta näyttävässä tilanteessa kypärä lähtee päästä.

Jämsen nousee jäästä ja lähtee vaihtoaitioon. Motin saa suihkukomennuksen taklauksestaan ja moni olettaa, että myös Jämsenin peli on pelattu.

Jämsen kuitenkin jatkoi toisessa erässä peliä. Vasta kolmannesta erästä hän jäi sivuun varotoimenpiteenä.

Pelicansin fysioterapeutti Erno Jokinen oli lähdössä taklauksen jälkeen jäälle selvittämään Jämsenin vointia. Kun Jämsen menikin vaihtopenkille, Jokinen selvitti nuoren hyökkääjän tilannetta lopulta siellä.

Miksi Jämsen pelasi niinkin nopeasti hurjalta vaikuttaneen tilanteen jälkeen?

”Pelikykyarvio tehtiin SCAT5-testin mukaisesti”, Jokinen viestittää sähköpostitse ElmoTV:lle.

SCAT5-testin tekeminen kuuluu Liigan aivotärähdysprotokollaan. SCAT5-lyhenne tulee sanoista Sport Concussion Assessment Tool-5.

SCAT5-testissä pelaajan perustaso on määritetty ennen kauden alkua. Aivotärähdysepäilyn kohdalla on olemassa kentällä tehtävä testi heti aivotärähdysepäilyn tapahduttua sekä kentän ulkopuolella tehtävä testi, joka suoritetaan seuraavana päivänä tapahtuman jälkeen.

Kentällä tehtävään testiin kuuluvat myös Maddocks-kysymykset ja Glasgow scale -arviointi, joka arvioi tajunnan tasoa.

Yksinkertaistettuna testeillä pyritään varmistamaan, ettei pelaajalla ole oireita, jotka viittaisivat aivotärähdykseen. Arvioinnin kohteena ovat esimerkiksi tajunnan taso ja fyysiset oireet.

”Aatu vastasi kysymyksiin ongelmitta, eikä hänellä ollut merkkejä tajunnantason heikkenemisestä. Aatulla ei ilmennyt myöskään päänsärkyä, huonovointisuutta, sekavuutta, valonarkuutta, kaksoiskuvia tai muuta sellaista. Varmistin oireet muutamaan kertaan”, Jokinen listaa.

Jämsen kertoi myös itse Jokiselle olevansa pelikuntoinen. Niinpä hän palasikin jäälle ja onnistui iskemään Pelicansille tasoitusosuman ylivoimalla.

Toiselta erätauolta Jämsen ei kuitenkaan palannut kaukaloon. Mistä oli kysymys?

”Erätauolla katsoin tilanteen videolta hidastuksineen ja keskustelin Aatun kanssa uudelleen. Sen jälkeen päätin ottaa hänet sivuun varotoimenpiteenä”, Jokinen päättää.