Tappara oli taas terästä! Pelicans kaatui Lahdessa maalein 2–0 ja sarja on nyt samoissa numeroissa. Eetu, mihin toinen loppuottelu ratkesi?

On helppo sanoa, että Pelicansin heikko ylivoima maksoi sille tänään pelin. Kun pääset Tapparan tasoista joukkuetta vastaan höyläämään 11 minuuttia ylivoimalla, on niistä pakko verkon heilua.

Nyt Pelicansin yhtenä vahvuutenakin näissä pudotuspeleissä ollut ylivoima oli lähinnä nallipyssyosastoa. Tommi Niemelä kaipasi siihen pelin jälkeen juonikkuutta ja ehkä Pelicansin lääke siihen olisikin juuri tuo, kun Tappara tuntuu olevan hallitseva maalien edustoilla.

Toinen ratkaiseva tekijä onkin juuri maalineduspeli. Otto Rauhalan avausmaali vain reilun minuutin pelin jälkeen oli malliesimerkki tästä. Ja lopulta se jäikin tämän pelin voittomaaliksi.

Pelicansilla sen sijaan ei asiaa Tapparan maalille ollut.

Pelicansilla oli kuitenkin mahdollisuutensa maalintekoon tänään. Missä Pelicans tappiosta huolimatta onnistui?

Kyllähän lahtelaiset selvästi löysivät kotikaukalossaan peliinsä jälleen jotain lisää. Oikeastaan avauskympin jälkeen lähes loppuun saakka Pelicans oli pelin päällä, osittain ylivoimien ansioista.

Ben Blood on nostettava esiin. Jos hän edellisessä ottelussa vaikutti jäävän pahasti jälkeen ja otti lopulta kalliita tyhmiä jäähyjä, nyt amerikkalaisjärkäle jo horjutti Tapparaa.

Paras esimerkki nähtiin, kun Ben Thomas kävi kostoretkellä joukkuekaverin vastaanottaman kovan taklauksen jälkeen. Thomas osui kiekotonta Bloodia suoraan päähän ja tuloksena oli suihkukomennus. Siinä hetkessä hetken näytti, että Tapparan kehuttu hermokontrolli horjuu.

Ja kyllä Tappara kieltämättä olikin siellä jossain horjumisen rajamailla. Pelicanskin sai pitkästä aikaa Niemelän paljon mainostamaa jatkopainepeliään esiin, mutta jotenkin hyökkäysalueen hyökkäyspelistä tuttu juonikkuus jäi uupumaan.

Toki on Tapparan hyvyyttä myös se, että hyökkäyspeli puuroutuu. Tappara on Suomen, ehkä Euroopan paras joukkue puolustamaan kiekottomia pelaajia ja siitä nähtiin tyylikäs osoitus Lahdesssa.

Mitä vahvan puolustamisen lisäksi nostaisit Tapparan voiton taustalta esiin?

Yksi mies Tapparasta saa mielestäni vielä liian vähän huomiota. Christian Heljanko oli jälleen maalillaan loistava.

Heljanko tuntuu jäävän jotenkin sen varjoon, että Tapparan joukkue on edessä niin loistava kuin se on. Kuitenkin kahden pelin otannalla taas Heljanko on ollut jopa Pelicansin keväässä jonkinlaisena puolijumalana päällään seissyttä Patrik Bartosakia parempi.

Pudotuspelitilastot ovat Heljangolla suorastaan häkellyttävät. Mies on pelannut 11 ottelua, voittanut niistä kymmenen ja torjuntaprosentti on 95,11.

Kun vielä ottaa huomioon, millä tavalla Heljanko torjui CHL:n pudotuspeleissä jättimäisiä voittoja Tapparalle, ei voi kuin hattua korkealle nostaa.

Toki toinen asia Tapparasta on vielä sanottava. Tapa, jolla se tänäänkin otti joukkonsa kasaan ja pelin virtauksen itselleen vaikeiden hetkien jälkeen on suorastaan taidetta. Samalla tavalla se toimi myös HIFK:ta vastaan välierissä jatkoajalla ja kävi sellaisen perään räppäämässä voitto-osuman.

Näetkö Pelicansilla enää mitään mahdollisuutta tässä sarjassa?

Kaikenlaisille kliseille siitä, kuinka urheilussa kaikki on mahdollista, olisi tässä paikkansa, mutta ei Pelicans viidestä seuraavasta ottelusta neljästi Tapparaa voita. Yksittäisen ottelun se voi vielä voittaa, mutta kyllä paras mahdollisuus järkyttää Tapparaa oli tänään.

Esimerkiksi Lukas Jasek väänsi taas 22 minuuttia ilman tehopisteitä. Jasek välillä kiistatta kantoi Pelicansia pudotuspeleissä ja päävalmentaja Niemelä on häntä rohkeasti ja oikein paljon peluuttanut, mutta alkaakohan kuorma olla jo liikaa?

Nyt tshekkitähti on pelannut viimeiset kuusi ottelua kiikaireilla, eikä Pelicansin Tapparaan verrattuna kapoisella materiaalilla ole tällaiseen tähtipelaajan tehottomuuteen varaa.