Siilinjärvi on täynnä valon pisaroita, mutta kompassin puuttuminen syö sen tulevaisuuden
Siilinjärvi on miesten Superin pohjalla, mutta hieman toisenlaisessa maailmassa se taistelisi nyt pääsystä pudotuspeleihin,
Siilinjärvi 2020: Kausianalyysi
Siilinjärven kausi on ollut pelillisesti julma. Vaikka SiiPe onkin antanut paljon juoksuja, sen ulkopeli on ollut kokonaisuudessaan sarjan alemman kastin joukkueeksi vahvaa, ja se on pystynyt suojelemaan kotonaan hyvin vaikeaa ja pelättyä Mantun monttua. Sen lisäksi SiiPellä on ollut vahva kärki: Ville Lantiainen ja Ville Pietinen ovat erinomainen ykkönen ja kakkonen, ja joukkueesta löytyy Samu Vainikaisen johdolla tilanteentekovoimaa.
Mutta sitten tulee se mutta – kotiutukset.
SiiPe on lyönyt selvästi vähiten juoksuja koko sarjassa, 19 ottelussa vain 91. Se tarkoittaa – kun supervuorot otetaan pois laskuista – keskimäärin vain reilua kahta juoksua per jakso. Sellaisella lyöntimäärällä on mahdoton menestyä Superissa.
SiiPen kannalta hyvä vertailukohta on Koskenkorva, jolla on riveissään yksi Superin pelätyimmistä kotiuttajista, Patrik Wahlsten. Urheilussa on turja jossitella, mutta jos Siilinjärvellä olisi ollut Wahlstenin tasoinen kotiuttaja, Mantulla taisteltaisiin nyt pääsystä kahdeksan sakkiin – niin hyvää SiiPen ulkopelin ja kärjen pelaaminen ovat olleet.
Tässä kohtaa on muistettava myös se, että SiiPen kolmen pisteen voitto Koskenkorvasta tuomittiin sen 0-2-tappioksi, koska Matias Litmasen siirtoa ei oltu kirjattu asianmukaisesti. Ilman tuota sähläystä, SiiPe olisi vain kahden pisteen pässä toiseksi viimeisenä olevasta Tampereesta.
Siilinjärvi 2020: Pelinjohtaja-analyysi
Pelinjohtaja Perttu Westersundin arvioinnissa tullaan vanhaan filosofiseen dilemmaan:
Jos kysymys kuuluu, osaako Westersund johtaa peliä, vastaus on: kyllä. Hän tietään miten ulkopeli pitää organisoida ja miten sisäpeliä pitää oikeaoppisesti juoksuttaa. Tässä mielessä Westersund on osaava pelinjohtaja.
Mutta jos kysymys kuuluu, miten hyvin hän sopii SiiPen kaltaisen altavastaajajoukkueen pelinjohtajaksi, silloin ollaan vaikeamman kysymyksen äärellä. Westersund peluuttaa SiiPellä karrikoiden sanoa samanlaista sisäpeliä, jota huippujoukkueet pelaavat. Varmaa ja loogista sisäpeliä, jossa lyöntivuoro pyritään viemään aina ysiin ja seuraava vuoro aloittamaan kärjestä.
Toinen vaihtoehto olisi pelata ja hyökätä rohkeammin ja ottaa enemmän riskejä. Ei pelättäisi lyöntivuoron katkeamista väärästä kohtaa, eikä riskeihin liittyviä suurempia vaaroja. Emme tietenkään tiedä, mitä rohkeampi pelaaminen olisi tuonut? Olisiko se tuonut samanlaisen positiivisen myötätuulen – vaikka pienemmässä mittakaavassa – kuin Kiteellä? Ainakin olisi kannattanut yrittää, sillä riskitön pelaaminen on tuonut sarjan jumbopaikan.
Siilinjärvi 2020: Pelaaja-analyysi
SiiPen kautta on sävyttänyt se, että joukkueessa on muutamia erinomaisia yksilöitä. Samu Vainikaisen tietävät jo kaikki ja Juho Keinänen on noussut ryminällä huippuluokan ulkopelaajaksi. Myös lukkari Teemu Kinnunen ja Joensuusta lainalla oleva Matias Hänninen täyttävät hyvin paikkansa ulkona, samoin teki myös Sotkamoon kesken kauden palannut Matias Litmanen.
Kauden suurimmat yllättäjät löytyvät kuitenkin sisäpelistä. Ville Lantiaisesta kuoriutui erinomainen kärki ja Ville Pietisestä samalla tavalla erinomainen numero 2. Näistä veljistä kuullaan vielä. Missä joukkueessa, se on sitten eri juttu.
Siilinjärvi 2020: Tulevaisuus
On SiiPen onni, että Superista ei putoa tällä kaudella yksikään seura, sillä muuten sillä olisi edessään lähtö Ykköspesikseen. Nyt putoamisen uhkaa ei ole, mutta valitettavasti SiiPen uhat eivät lopu tähän. SiiPen avainpelaajat ovat useiden Superin seurojen hankintalistalla ja olisi yllätys, jos SiiPe saisi pidettyä heidät kaikki.
Siilinjärvi on pesäpallopaikkakunta ja siellä on tehty vuosikymmenten aikana paikoin erinomaista juniorityötä, mutta ongelmana on se, mikä on SiiPen punainen lanka – ja siihen liittyen, mikä on sen tulevaisuus. Kitee oli vuosi sitten vastaavanlaisessa tilanteessa, jossa elettiin kädestä suuhun kausi kerrallaan. Viime syksynä kaikki muuttui. Toimintaan tuli selkeä tavoitteellisuus ja suunnitelmiin pitkäjänteisyys – ja nyt Kitee on tilanteessa, ettei sen tarvitse syksyn siirtomarkkinoita jännittää.
Siilinjärvellä pitäisi tehdä samanlainen strateginen muutos, sillä ilman kompassia se on ensi kaudella samassa tai todennäköisesti jopa pahemmassa kurimuksessa.