Sotkamon sisäpeli oli luokatonta, mutta Mansen kotiutukset vielä luokattomampia

Aleksanteri Huotari taiteili supervuorossa takatilanteen, josta Roope Korhonen löi ottelun ratkaisun.

Pesäpallo

Sotkamon sisäpeli oli luokatonta, mutta Mansen kotiutukset vielä luokattomampia

Sotkamo avasi finaalisarjan 1-0-voitolla Mansesta. Pekka Arffman ei voinut kuin pyöritellä päätään, miten erikoinen peli Kaupissa nähtiin.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 7.9.2024 | KUVAT Sotkamon Jymy

Sotkamo aloitti miesten Superpesis-finaalit hakemalla niukan 1-0 (2-2, 0-0, 1-0) -voiton loppuunmyydystä Kaupista. Pekka, millainen ensimmäinen finaali oli?

Erikoinen, monessa mielessä.

Ottelussa tehtiin 32 kolmostilannetta, mutta niistä lyötiin vain viisi juoksua, joista neljä tuli ulkokentän virheestä ja vain  Elmeri Purmosen 2-1-johtojuoksu ensimmäisen jakson neljännen aloittavalla oli ainoa hyvä lyönti. Purmosen lyönti olisi voinut tyhjentää koko kentän, ellei pallo olisi osunut tulostaulun tolppaan ja pompannut siitä Topias Liljalle.

Jos kolmostilanteen viipaloi kahtia, niin kyllähän kaiken järjen mukaan Mansen olisi pitänyt voittaa tämä ottelu. Sillä oli 21 kotiutusyritystä ja se hallitsi selvästi ottelua, mutta niin vain Sotkamo tuli ja puristi voiton.

Oliko tuo Mansen tehottomuus Mansen kotiuttajien heikkoutta vai Sotkamon ulkokentän hyvyyttä?

Totta kai Sotkamon ulkokenttä teki muutamia todella upeita ulkopelisuorituksia, joista komein oli Samuel Huotarin hieno syöksykoppi supervuorossa. Suurin ongelma oli kuitenkin Mansen kotiutustaktiikassa ja siinä, etteivät lyöjät onnistuneet lyömään miehiä kotiin.

Mansella kotiutusta pääsi yrittämään ykköskärjen kolmea ensimmäistä pelaajaa lukuun ottamatta kaikki muut pelaajat. Heistä Perttu Ruuska ja Lauri Kivinen pääsivät yrittämään kotiutusta viidesti ja epäonnistuivat joka kerta. Juha Puhtimäki pääsi yrittämään kotiutusta kolmesti, mutta hänkin epäonnistui joka kerta.

Ymmärrän toki Jani Komulaisen pelillisen ja valmennuksellisen ajattelutavan, jossa kovan työnteon kautta tehdään ne kuuluisat kiskot, joita pitkin edetään hamaan tappiin. Kun kumurapeli ei tänään toiminut, siihen olisi ainakin tämän pelin kannalta kannattanut reagoida.

Mansen ykköskärjellä ei ollut paras päivänsä, mutta kakkoskärki hoiti Tomi Lehtosen ja Simo Vainikaisen johdolla oman leiviskänsä todella hyvin ja vaikka Puhtimäki ei onnistunutkaan kotiuttajana, hän hoiti kuitenkin kakkosvaihdon 75 prosentin tehoilla.

Tilanteita Manse teki lauantaina riittävästi, mutta jokainen näki, että tamperelaiset kaatuivat yksiselitteisesti kotiutuksiin. Toki silläkin voidaan jossitella, että jos Henri Puputille olisi saatu enemmän kotiutustilanteita, millaista tulosta hän olisi tehnyt. Hän löi nyt kahdella yrityksellään yhden juoksun ja oli mailassa Mansen selvästi paras ja kuumin pelaaja.

Millaisen arvosanan annat Sotkamon esitykselle?

Sotkamon tärkein arvosanaa näkyy tulostaululla, mutta eihän tällaisella esityksellä pitäisi otteluita voittaa.

Ulkokenttä kesti kahta virhettä lukuun ottamatta takatilanteiden pommituksen lukkari Aapo Komulaisen johdolla todella. Tempun arvoa nosti entisestään se, että Manse sai rakennettua viidesti palottoman ajon.

Loistavan takatilannepelaamisen vastapainoksi  vaihtolyöntien torjumisessa varsinkin Komulaiselle oli vaatimaton iltapäivä. Matalan linjaa oli ilmeisesti hieman nostettu, sillä Komulainen päässyt juhlimaan matalallaan niin hyvin kuin aiemmissa otteluissa eikä hän muutenkaan ollut terävimmillään. Manse pääsi esimerkiksi  siirtämään etenijän kakkoselta kolmoselle 21 yrityksellä 17 kertaa. Komulainen ei saanut estettyä kakkoselta lähtöjä ja Manse vaihtoi miehen ykköseltä kakkoselta jopa hudeilla.

Eniten Sotkamolla petti lauantaina kuitenkin sisäpeli. Jymy löi koko ottelussa vain 26 kärkilyöntiä ja sillä oli välillä vaikeuksia saada etenijää edes kakkoselle. Totta kai Juuso Latun loukkaantuminen heti ottelun alussa vaikeutti Sotkamon pelaamista eikä Kalle Kuosmanenkaan ollut 100-prosenttisessa juoksukunnassa. Se ei kuitenkaan selitä näin heikkoa sisäpeliä.

Myös Roope Korhosella oli normaalia vaisumpi ottelu. Hän toki löi viidellä yrityksellä kaksi juoksua mukaan lukien supervuoron voittojuoksun, mutta molemmat Roopen juoksut tulivat ulkokentän virheellä.

Toinen finaali pelataan sunnuntaina Sotkamossa. Mikä muuttuu?

Ensimmäinen iso asia on se, että Hiukassa nousee pomppu, mikä on Sotkamolle iso plussa, varsinkin ykkösenä ja kakkosena pelaaville Iivari Vihannolle ja Jere Vikströmille.

Sotkamon kannalta suurin kysymys on kuitenkin se, miten se korvaa Latun ja onko Kuosmanen sunnuntaina täydessä pelikunnossa, sillä Sotkamolta alkavat jalat loppua. En tiedä, pystyykö Jymy kaivamaan jonkun etenijäyllätyksen juniorijoukkueistaan, mutta todennäköisin ratkaisu on kuitenkin nostaa lyöjäjokeri Veeti Kokko jokeriosastolle.

Kun jalat loppuvat, silloin Sotkamon on mietittävä sitä, kannattaako vähiä jalkoja jakaa kahteen osaa vai olisiko viisaampaa siirtää kaikki jalat kärkeen ja kaikki kotiuttajat pitkään palkkiin sen jälkeen.

Tarkoittaisi sitä, että jos Kuosmanen on juoksukunnossa, yksi vaihtoehto olisi siirtää hänet kolmoseksi ja Pekkinen neloseksi – ja sen jälkeen tulisivat peräjälkeen kaikki kotiuttajat, Aleksanteri Huotari, Komulainen sekä Roope ja Kokko. Kolmatta jokeria, Purmosta, käytettäisiin siinä välissä, missä häntä kulloinkin tarvittaisiin.

Ulkopelin suhteen mitään muutoksia ei tarvitse miettiä, jos Kuosmanen on pelikunnossa.

Mansen kannalta suurin kysymys on se, millä kotiutustargetialla sen kannattaa sunnuntaina pelata. Jos kumurat ja näpit eivät uppoa, mitkä silloin ovat vaihtoehdot? Muilta osin sisäpeli kyllä toimii.

Ulkopeli oli tänään Puhtimäen johdolla todella hyvää ja jos kotiutukset olisivat toimineet normaalisti, niitä kahta virhettä, joista Sotkamo teki kaksi juoksua, ei muistaisi enää kukaan.