Taisteleeko Kristiina Mäkelä yön finaalissa jopa kolmiloikan MM-mitalista?
Kristiina Mäkelä on elämänsä vedossa, kun hän lähtee hakemaan jättipaukkua naisten kolmiloikan finaalissa.
Yleisurheilun MM-kisat: Päivä 4 – 18.7.2022
Suomalaiset
Neljännen kisapäivän suurin suomalaisnimi on kolmiloikan finaaliin omalla ennätyksellään 14,48 loikkinut Kristiina Mäkelä.
Mäkelä ylitti karsintarajan heti ensimmäisellä hypyllään, joten Mäkelän kortteja ei katsottu kokonaan loppuun. Suomalainen on joka tapauksessa erinomaisessa vireessä, sillä hän hyppäsi edellisen ennätyksensä, 14,47, viimeisessä kisoissa ennen Eugeneen lähtöä.
Mäkelän tulos oli karsinnan neljänneksi paras hänen. Hänen edellään olivat vain venezuelalainen ME-hyppääjä Yulimar Rojas, Ukrainan Marina Beh-Romantshuk ja Dominikaanisen tasavallan Ana Jose Tima.
Rojasin ME on hurja 15,67, jonka hän hyppäsi viime vuonna. Rojasin tämän kauden paras noteeraus 14,83, joka on myös maailman tämän kauden kärkitulos.
Mäkelä jäi Tokiossa pistesijojen ulkopuolelle yhdeksänneksi. Nyt suomalaisella on kuitenkin vahva ote pistesijaa. Kolmiloikkakin on herkkä laji, mutta mitali olisi 29-vuotiaalta Mäkelältä jättipaukku.
Onko jättipaukku mahdollinen vai mahdottomuus – sen Yle näyttää tiistain vastaisena yönä kello 4.20.
Ensimmäisenä suomalaisena maanantaina on tulessa Alisa Vainio, joka lähtee maratonille jo kello 16.15. Yöllä Mäkelän lisäksi suomalaisista nähdään isolla areenalla Salla Sipponen kiekon karsinnassa ja Anniina Kortetmaa 200 metrin alkuerissä.
Kuka on kaikkien aikojen suomalainen kolmiloikkaaja?
Kristiina Mäkelä on päivän suomalaisnimi, mutta kuka on kaikkien aikojen suomalaine kolmiloikkaaja?
Ville Tuulos voitti kolmiloikassa olympiakultaa ja kaksi pronssia. @ Museovirasto
1. Ville Tuulos
Vilho ”Ville” Tuulos (1895-1967) oli maailman parhaita kolmiloikkaajia 1920-luvulla. Hän voitti kolmiloikan olympiakultaa Antwerpenissa 1920 ja pronssia kaksisissa seuraavissa olympiakisoissa, 1924 Pariisissa ja 1928 Amsterdamissa. Tuuloksen ennätys, 15,31, syntyi Boråasissä heinäkuussa 1923. Tulos uupui vain neljä senttiä silloisesta maailmanennätyksestä. Euroopan ennätyksenä Tuuloksen hyppy säilyi 16 vuottaa
Tuulos oli ajan tapaan moniottelija. Hurjin vuosi oli vuosi 1923, jolloin hän voitti Suomen mestaruuden kolmiloikan lisäksi pituudessa ja korkeudessa. Pituudessa Tuulos oli oli parhaimmillaan olympialaisissa neljäntenä Pariisissa 1924.
2. Pertti Pousi
Pertti Pousi kuuluu suomalaisen yleisurheilun suuriin legendoihin, vaikka hänen lupaava uransa katkesikin jo 23-vuotiaana nilkkavamman vuoksi. Pousi muistetaan erityisesti yhdestä hypystä – Kuortaneen juhannuskisoissa 1968 hyppäämästään haamuhypystä, 17,00. Tulos uupui silloisesta maailmanennätyksestä vain kolme senttiä. Sen rajuus selvisi suomalaisille vasta seuraavien vuosikymmenten aikana, sillä Pousin tulos säilyi Suomen ennätyksenä huikeat 49 vuotta. SE:n rikkoi vasta Simo Lipsanen hyppäämällä 2017 17,14. Pousin pituushypyn ennätys, 804, oli myös huippuluokkaa.
3. Heli Koivula-Kruger
Heli Koivula oli aikansa ilmiöitä Suomessa. Naistenlehdet rakastivat häntä, mutta kaikkien kansikuvien takana oli kuitenkin myös armoton urheilija. Koivula oli uransa alkuvaiheessa erinomainen pituushyppääjä ja pikajuoksija, joka muun muassa juoksi ankkuriosuuden vuoden 1995 MM-kisojen finaalissa kuudenneksi sijoittuneessa Suomen 4×100 metrin viestijoukkueessa. Uransa kruunun Koivula sai kuitenkin Münchenin EM-kisoissa 2002, kun hän otti upeasti EM-hopeaa tuloksella 14,83. Koivulan viralliseksi ennätykseksi ji 14,39, sillä Münchenin hopeahypyssä oli tuulta liikaa.
