ElmoTV:n pesäpallon 100-vuotisjuhla huipentuu kymmenen parhaan modernin pesäpalloajan kaikkien aikojen miespelaajan listaan. ElmoTV julkaisi valintansa countdownina ja yhden pelaajan kerrallaan joka päivä. Vain yksi nimi on enää jäljellä.

1.Toni Kohonen – Pesiksen ylivoimainen poikkeusyksilö

Toni Kohosesta on kerrottu jo lähes kaikki ja hänen ylivoimaisuuttaan, suuruuttaan ja tilastollisia saavutuksiaan on perattu monelta suunnalta.  Mutta poimitaan tähän vielä muutama.

Kohoselle kertyi pelikausia huipulla yhteensä 30, vuodesta 1993–2022 ja siihen mahtuu yksi kausi Ykköspesistä Oulussa. Kohonen lopetti pelaajauransa kauteen 2022. Otteluja Superissa kertyi yhteensä huimat 1034, joista runkosarjassa 780 ottelua. Pesäpallon tähdistökohtaamisia Itä- Länsi-otteluita Kohoselle kertyi 23.

Hän oli Vuoden lukkari 13 kertaa, pelaajien valitsema Kultainen räpylä iskettiin käteen seitsemän kertaa ja hän oli mukana loppuotteluissa 19 kertaa. Niistä hyllyllä on kymmenen kultaa ja yhdeksän hopeaa.

Hän oli vain kolme kertaa Vuoden paras miespelaaja. Se on tyrmistyttävän vähän, mutta kertoo enemmän Pesäpalloliiton valintaprosessista kuin Kohosen taidoista. Kohoselle pelaajien ykköspyttyjä olisi kuulunut vähintään kymmenkunta.

Kohosen pelaajaura kietoutuu kolmeen seuraan. Kasvattajaseura Kiteen Palloon 1990-luvulla ja vuosina 2004–2006, sekä pelillisesti huippuvuosiin 2000–2010-luvulla Sotkamon Jymyssä. Lisäksi vielä Kouvolan Pallolyöjiin 2000-luvun loppuvuosina ja uran loppumetreillä 2020-21.

Tässä on pakko meriittinä mainita se käsittämätön slogan Kohosesta 2000-luvulta: ”Osta Kohonen, niin voitat mestaruuden”. Tämä lohkaisu oli kyllä pitkälti täyttä totta.

Kohosen poikkeuksellisen uran kolme merkittävintä ominaisuutta ovat olleet pohjaton kunnianhimo ja voitontahto, ehdoton luonne, ja valtavat harjoitusmäärät niin joukkueen kanssa kuin omatoimisesti.

Uran alkuvuosia ja huippukausia leimasivat juuri luonteen ehdottomuus, jopa jääräpäisyys. Kompromissit Kohosen kanssa olivat mahdottomia. Varsinkin jos sovituista asioista ei pidetty kiinni tai Kohosen henkilökohtaisia tavoitteita pyrittiin estämään. Peliuran ehtoovaiheessa ohosen särmät tasoittuivat ja hänestä kehkeytyi sellainen ”vanhempi valtiomies”, jonka kokemusta kunnioitettiin.

Kohosen suuruutta kuvastaa hänen kykynsä ja taitonsa pysyä 30 vuotta pesäpallon evoluutiossa mukana. Lukkarin tontilla pesäpallon kehityskaari oli niin sääntöjen kuin huippuominaisuuksien osalta erityisen voimakasta. Kohonen oli itse kehittämässä  lukkarityöskentelyn vaatimustason nostamista ja monipuolistamista. Sitä auttoi Kohosen harjoittelun taito ja motivaatio. Hän vaati itseltään, mutta myös muilta paljon työntekoa, harjoittelua ja kehittymistä niin lukkarina kuin sisäpelaajana.

Yksi suuri asia, joka usein unohtuu, on Kohosen rooli sisäpelissä. Hän oli koko uransa ykköskärjen luottoratsu, nuorempana vaihtaja, jopa etenijä, numerolla kaksi. Myöhemmin kotiuttaja numerolla 4-6 ja luotettava ja nöyrä saranapelaaja, jonka tehtävä on jatkaa painotustilanteita (ajolähtöjä) ja kotiuttaa tarkalla viistomailallaan. Pesisura jatkuu yhä ja varsin mielenkiintoisella haasteella. Kohonen on jatkossa Mansen pääkäskyttäjä ja pelinjohtaja.

***

ElmoTV:n kaikkien aikojen listalle, on pelaajat valittu modernin pesäpallon ajalta, 1960-luvulta 2020-luvulle. Pesäpalloilijoiden vertailu on vaikeaa ja ajanjakson valinta perustuu ylimmän sarjatason ottelumääriin. 1964 siirryttiin kaksinkertaiseen sarjajärjestelmään ja ottelumäärä kasvoi 22:een. 1980-luvun lopusta lähtien on pelattu erilaisia mitalisarjoja ja ylempiä pudotuspelejä, joiden merkitys parhaiden valinnoissa on ollut myös suuri.