Tilanne Naisten jääkiekkomaajoukkueen ympärillä on herättänyt paljon keskustelua jo pitkään.

Isken tähän aiheeseen niin sanotusti kovaa puun takaa jalkapallokentiltä, sillä kyse on universaalista asiasta. Valmentajan toiminnasta. Lajista riippumatta.

Naisten jääkiekkomaajoukkue on menossa kohti monen pelaajan uran kohokohtaa kaoottisissa merkeissä ja varmasti ahdistavassa ilmapiirissä.

Kriisi on fokusoitunut lähinnä Noora Rädyn tilanteeseen. Tässä olisi kuitenkin olisi enemmänkin nostettava esiin Pasi Mustosen kyvyt toimia valmentajana kuin yksittäiset pelaajavalinnat, vaikka Mustosen pienuus ihmisenä yhdistettynä keskikertaisuuteen valmentajana aiheuttavat tämän tilanteen, jossa maajoukkueessa ei pelaa parhaat pelaajat.

***

Asioita voidaan aina puolustella sillä, että valmentaja valitsee pelaajat. Tämä klisee ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, jos valmentaja jättää kokoonpanon ulkopuolelle selvästi sinne kuuluvia pelaajia.

Tämän jälkeen alkaa selittely roolituksista ja keksityistä puutteista pelaajan kyvyistä, vaikka data pelaajan suorituksista kertoisi toista.

Räty on näkyvin esimerkki tästä, mutta hän ei ole ainoa, jotka Mustonen on jättänyt pelisuoritusten vastaisesti rannalle.

Valmentaja on se henkilö, joka määrittää joukkueen toiminnan laadun ja toimintakulttuurin. Tämän jälkeen pelaajat sitoutuvat tähän ja tuovat siihen päälle oman panoksensa.

Jos valmentaja on kykenemätön luomaan tällaista tervettä ympäristöä, jossa on oikea kilpailutilanne ja joukkueen jäseniin luotetaan, aiheuttaa se paljon ongelmia. Pelaajat aistivat muutenkin tällaisen hyvin nopeasti.

Tällainen tilanne, jossa pelaajia peluutetaan vastoin pelillisiä perusteita, on yksi vahingollisimmista asioista.

Se aiheuttaa todella raskaan taakan pelaajalle, joka istuu penkillä tai katsomossa, vaikka kuuluisi kentälle. Samalla se vaikeuttaa kentällä olevien tehtävää, kun on se tunne, ettei oma pelipaikka ole ehkä ihan ansaittu.

Lopputulema on se, että pelaajien keskuudessa saattaa alkaa muodostua kuppikuntia ja tyytymättömyys valmentajaa kohtaan kasvaa. Valmentaja niin sanotusti alkaa menettää pukukopin.

En ikinä ymmärtänyt omalla urallani valmentajia, jotka eivät peluuttaneet parhaita, vaan tekivät ihmeellisiä ”taktisia” ratkaisuja. Toki niihin ratkaisuihin liittyi välillä samaa kuin tähän Räty-kohuun eli henkilökemiat olivat jollain lailla pielessä.

***

Joka tapauksessa en ymmärrä miksi valmentaja ei haluaisi peluuttaa parhaita pelaajia, vaan ampuu itseään jalkaan peluuttamalla esimerkiksi omia suosikkejaan riippumatta siitä, ovatko nämä suosikit pelipaikkansa ansainneet.

Tämä liittyy vahvasti valmentajan osaamiseen. Hyvää valmentajaa ei yleensä kiinnosta nimi paidan selässä, vaan hän asettaa saman vaatimustason kaikille. Toki hyvällä valmentajallakin on omat luottopelaajansa ja heidänkin on ansaittava paikkansa. Hyvä valmentaja antaa myös mahdollisuuksia koko ryhmälleen.

Tätä aiemmin mainitsemaani ongelmaa esiintyikin lähinnä huonoilla valmentajilla urani aikana. Osaavillakin valmentajilla saattoi käydä yksittäisiä ”tapaturmia”, joihin reagoitiin. Virheet ovat totta kai inhimillisiä. Hyvä valmentaja ottaa niistä opiksi ja aidosti kehittää toimintaansa.

***

Mustonen näyttäytyy valmentajana, joka on hukassa ajatustensa kanssa ja tämän lisäksi on onnistunut menettämään pukukopin suurimmaksi osaksi. Hänen lausuntonsa ovat olleet toinen toistaan sekavampia, vaikka mediassa olisi hyvin helppo ladella kliseitä ja pinnallisia totuuksia tai jopa todeta vain asian tila.

Uskottavuus on täysin mennyt.

Jääkiekkoliitto voi katsoa tässä asiassa myös itseään peilistä. Mustonen olisi voitu – ja hänet olisi pitänyt – erottaa jo syksyllä, kun hän syytti Rätyä räikeimmillään jopa lain rikkomisesta.

Jääkiekkoliitolla olisi edelleen mahdollisuus erottaa Mustonen vielä ennen olympialaisia, kun seuraava päävalmentaja seisoo vieressä ja tuntee pelaajat. Tällä teolla olisi varmasti positiivinen vaikutus joukkueen ilmapiiriin.

Mustosen erottaminen nyt olisi toki poikkeuksellinen ratkaisu, mutta niin on tämä tilannekin. Olisin yllättynyt, jos liiton sisällä ei olisi ihmisiä, jotka olisivat ainakin valmiit harkitsemaan Mustosen erottamista. On kuitenkin hyvä kysymys, löytyykö liitolta tällaista pelisilmää viheltää peli poikki ja selkärankaa erottaa Mustonen. Tietenkin myös pelaajat voisivat vaatia yhteisrintamassa Mustosen erottamista, jolloin liiton olisi pakko ottaa asiaan kantaa.

Jääkiekko väen lohtu todella on, että Mustonen lähtee viimeistään olympialaisten jälkeen. Pidän todennäköisenä, että kisojen jälkeen näistä asioista kuullaan pelaajien omilla nimillä avoimemmin ja toivon mukaan tätä farssia sivusta seurannut uusi päävalmentaja Juuso Toivola palauttaa joukkueeseen rauhan, valinnat tehdään jatkossa pelillisin ansioin. Valmennuksen ja pelaajiston välille on palautettava terve keskusteluyhteys.

***

On surullista, että naisjääkiekon lippulaiva on tässä tilassa. Tämä ei todellakaan edistä lajia Suomessa. Liiton olisi syytä herätä ja varmistaa paremmat edellytykset pelaajille niin liigassa kuin maajoukkueen puolella. Epäonnistunut Leijonatv, harjoitushalleihin siirretyt liigapelit ja muutenkin minimillä hoidettu SM-liiga antaa hällä väliä kuvan Jääkiekkoliiton suunnalta.

Suomesta löytyy kyllä seuroja, jotka pyrkivät mahdollistamaan laadukkaan arjen pelaajilleen, mikä on hyvä asia.

Jatkuvasti puhutaan, miten naisten urheilua halutaan edistää. Jotain asialle kannattaisi myös tehdä, ei vain puhua.

Joukkueelle joka tapauksessa paljon onnea olympialaisiin ja joukkuehan on kaikesta huolimatta kilpailukykyinen pelaamaan ainakin pronssista. Mustosesta huolimatta.