Vuoden pesäpalloilijaksi on tänä vuonna vain yksi vaihtoehto

Roope Korhonen juhli syksyllä jo 13. kerran Suomen mestaruutta.

PesäpalloViistopolkumies

Vuoden pesäpalloilijaksi on tänä vuonna vain yksi vaihtoehto

Vuoden miespesäpalloilijaksi on tänä vuonna vain yksi ainoa vaihtoehto. Kenellekään tuskin on yllätys, että se vaihtoehto on Roope Korhonen.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 18.10.2023 | KUVAT All Over Press

Vuoden miespesäpalloilijaksi on tänä vuonna vain yksi vaihtoehto, Sotkamon Jymyn Suomen mestaruuden tärkein takuumies, Roope Korhonen.

42-vuotias Korhonen putsaa kaikki muutkin mahdolliset palkinnot. Hän on pudotuspelien tärkein pelaaja, Vuoden jokeri – ja pelaajien pitäisi äänestää hänet myös Kultaisen mailan voittajaksi.

Pesäpallossa on käyty vuosikausia keskustelua siitä, voidaanko jokeripelaaja valita Vuoden pesäpalloilijaksi. Viime kaudella voitiin, kun tittelin vei Vimpelin Vedon lyöjäjokeri Jukka-Pekka Vainionpää. Myös Simo Eerikäinen valittiin vuonna 2007 Vuoden pesäpalloilijaksi, vaikka Eerikäinen pelasi valtaosan kaudesta lyöjäjokerina.

Myös Korhonen on valittu urallaan kerran aiemmin Vuoden pesäpalloilijaksi. Tämä tapahtui kaudella 2011, mutta Korhonen pelasi silloin myös ulkona, kolmoskopparina.

***

Korhonen voitti tällä kaudella runkosarjan lyöjäkuninkuuden yhden juoksun erolla ennen J-P Vainionpäätä. Myös pudotuspelin lyöjäkuninkuus meni Korhoselle – kahden juoksun erolla Vainionpäähän.

Korhosen arvoa ei voi kuitenkaan määritellä pelkästään juoksumäärillä. On katsottava myös millaisissa otteluissa ja tilanteissa hän lyö juoksunsa.

Kolmannessa välieräottelussa Kempelettä vastaan Korhonen löi Jymyn seitsemästä juoksusta kuusi ja neljännessä ottelussa 11 juoksusta seitsemän. Nämä kaksi hurjaa rykäisyä ratkaisivat 1-1-tasatilanteessa olleen välieräsarjan Sotkamolle.

Finaalissa Vimpeliä vastaan Korhonen löi Jymyn 17 juoksusta yhdeksän. Korhosen tärkeyttä korosti se, että hän pelasi finaalisarjassa yhden vaatimattomamman ottelun – kolmannen finaalin, jossa hän onnistui kuudessa kotiutusyrityksessään vain kahdesti. Ottelu oli sattumoisin ainoa, jonka Vimpeli finaalisarjassa voitti.

***

Korhonen vahvin ominaisuus ja samalla hänen vahvin aseensa on se, että hänellä on lupa ja kanttia lyödä rohkeita bravuurilyöntejään myös tiukoissa paikoissa. Suurimmilla osalla pelaajista tällaista lupaa ei ole, eikä myöskään samanlaista kanttia.

Korhosella sen sijaan on. Hän on itse loistokautensa pääarkkitehti, mutta lähes yhtä tärkeässä roolissa Korhosen loistokaudessa oli myös pelinjohtaja Mikko Kuosmanen.

Kuosmasen luotto Korhoseen oli käytännössä rajaton eikä tuota luottoa horjuttanut se, vaikka Korhonen olisi rohkeilla lyönneillään tuhonnut palottoman ajon. Myös Korhonen itse on pystynyt aina nollaaman sen, jos hänen yrityksensä on päättynyt rumilta näyttäviin paloihin.

On myös hyvä kysymys, kuinka paljon Korhosen rohkeissa lyönneissä kysymys oli vapaudesta ja kuinka paljon pakosta. Jymyllä on ollut jo usean vuoden ajan huutava pula kotiuttajista ja Korhosen on ollut myös pakko onnistua, jos Jymy on halunnut menestyä.

Korhonen on myös enemmän kuin pelkkä kotiuttaja. Esimerkiksi runkosarjassa Korhonen purki kakkosvaihdon 42 kertaa, mikä oli Jymyssä kolmanneksi eniten Niko Korhosen ja Hannes Pekkisen jälkeen. Ykkösvaihdonkin Korhonen kävi purkamassa 12 kertaa – ja toipa hän kauden aikana seitsemän juoksuakin. Korhonen ei toki ole enää mikään etenijä, muttei myöskään pihkatulppa.

***

Korhosen lyöntivalikoima on tunnetusti monipuolinen. Hän pystyy lyömään vaarallisesti eri puolille kenttää ja hänen lyöntivarastostaan löytyvät myös lyhyt ja varret. Korhosen tunnetuin lyönti on kova ilmasaumalyönti, mutta hän sivaltelee yhtä armottomasti myös maalyöntejä. Korhosen kumura on kova ja painuva.

Korhosen vaarallisuutta lisää myös hänen maineensa. Kun Korhonen astelee lyömään, paine vastustajien ulkokentällä nousee aina useamman pykälän. Tiedetään, että Korhonen voi tehdä melkein millaisen lyöntiratkaisun tahansa ja minne päin kenttää tahansa. Monen muun lyöjän kohdalla joku riskialtis yritys viimeisellä lyönnillä voidaan yleensä karsia, muttei Korhosen. Hän on kuuluisa siitä, että myös viimeisellä saattaa räsähtää millainen yritys tahansa.

***

Korhosessa on Sotkamon kannalta vain yksi ongelma. Vaikka Korhonen on poikkeuksellinen pelaaja, hänkään ei voi pelata ikuisesti. Korhonen on jo 42-vuotias, joten kysymys on jo nyt viipyilevästä auringosta.

Siksi on väistämätöntä, että Sotkamossa joudutaan ennemmin tai myöhemmin miettimään, mitä sitten, kun Korhosen upea ura tulee viimeiselle asemalle?

Uutta Korhosta ei helpolla löydy, hyvä jos ollenkaan. Siksi onkin todennäköistä, että Sotkamo rakentaa kombinaation, jossa Korhosen saappaita astuu täyttämään useampi pelaaja.