Monzan kilparata täytti syykuun alussa 100 vuotta. Manner-Euroopan vanhimman kilparadan kilpailut ovat tunnelmaltaan aina maagisia – mutta myös surullisia.

Suomalaisen moottoriurheilun historiaan on jäänyt etenkin toukokuun 20. päivä 1973, kun ratamoottoripyöräilyn 500- ja 250-kuutioisten MM-sarjaa alkukaudesta ylivoimaisesti hallinnut Jarno Saarinen menehtyi 250-kuutoisten lähdön jälkeisessä mutkassa. Samassa kolarissa menehtyi myös italialainen Renzo Pasolini.

”Monzan rata on vaatinut uhrinsa ja osa sen erikoisesta tunnelmastakin muotoutuu juuri tästä. Monzassa kunnioitus moottoriurheilua kohtaan on aivan erilaisissa korkeuksissa kuin missään muualla maailmassa. Me suomalaiset muistamme yhä Paroni Saarisen kohtalokkaan Monzan kolarin moottoripyörällä, mutta Monzassa on menehtynyt muitakin lajin suurnimiä, kuten Ronnie Petersson, Jochen Rindt ja Alberto Ascari”, F1-asiantuntija Erkki Mustakari sanoo.

Monzan historia on muutenkin Mustakarin mukaan monivivahteinen.

”Aluksi Monzassa ajettiin jyrkästi doseerattua rataa autoilla, joissa renkaat olivat kuin suoraan polkupyöristä. Autot olivat painavia ja niissä oli pitkä nokka. Kuljettajilla oli nahkakypärä päässä, huivi liehui kaulassa ja lentäjänlasit puristivat nenää. Sillä varustuksella vedettiin tosi jyrkän kaltevaa rataa sitten lähes kolmeasataa”, Mustakari tunnelmoi.

Monza on ollut Mustakarille itselleenkin iso juttu uralla.

”Aloitin urani F1-toimittajana juuri Monzassa. Ensimmäinen keikkani oli vuonna 1982. Keken piti voittaa siellä maailmanmestaruus, mutta takasiipi lähti autosta irti ja hän oli vasta kahdeksas ruutulipulla. Aika undulaattina kävelin siellä muiden toimittajien perässä, mutta Keke tiesi yleisurheilutaustastani. Erotuin siksi hänen silmissään muista ja sain kommenttini. Ärräpäitä hän ei minulle silloin ladellut.”

”Monza oli myös viimeinen kisani varikkotoimittajana, joten lämpimät ovat muistot Lombardiasta.”

Nopea rata

Viime kaudella Valtteri Bottas oli Italian GP:n sprintin ykkönen Mercedeksellä. Itse osakilpailussa hän oli kolmas. Kisan voitti McLarenillaan Daniel Ricciardo. Tänä vuonna asetelmat ovat kovin erilaiset.

”Tänä vuonna Bottas tai Ricciardo tuskin löytyy paalulta tai edes palkintopallilta. Tässäkin kisassa on yksi johtaja ja yksi ennakkosuosikki, ja molempia titteleitä pitelee sama henkilö. Max Verstappen pitää ohittaa, jos Monzassa mielii voittaa. Siihen on tosin mahdollisuutensa. Tällä radalla on erittäin kolariherkkiä shikaaneja ja törmäyksiä voi tulla ihan kisan ensimmäisestä kierroksesta sen viimeiseen kerrokseen asti. Tämä voi pyöräyttää tulosrulettia odottamattomasti”, Mustakari sanoo.

Monza on nopea rata, jolla ajetaan vähäisellä downforcella.

”Nopeudet ovat Monzassa sairaan kovat. Käytännössä autojen siipien vastus on minimaalinen. Renkailta vaaditaan paljon, koska downforce ei auta pysähtymisessä. Turva-auto saattaa tulla kisassa radalle muutamankin otteeseen. Rata on haasteellinen ajettava ja toiset kuskit osaavat ajaa paremmin kuin toiset. Juttuja tapahtuu radan mutkissa ja shikaneissa.”

Kuskien pitää muistaa, että renkaat ovat paljon vartijoina Monzassa.

”Matalaprofiiliset renkaat antavat vähemmän apuja jousitukseen. Kun kanttareita ylitetään ja mutkia vedetään suoraksi on auton pohjalevy kovilla. Jos se rikkoutuu, putoaa auton suorituskyky merkittävästi.”

Ferrarit ovat olleet kauden läpi kovia aika-ajossa. Niin voi olla myös kotiradalla Monzassa.

”Ferrarit ovat onnistuneet aika-ajoissa ja ovat varmasti vahvoja myös täällä. Mihin vauhti kantaa kisassa on eri juttu. Ferrarien varikkotaktiikat ovat myös niin epäluotettavia nykyään, että niitä odottaa lähinnä kylmä hiki otsalla. Red Bull on aina kärkikahinoissa, mutta nyt myös Mercedes voi olla jo hyvin messissä.”