Jääkiekon liigasyksyn suurinta sensaatiota ei tarvitse hakea kissojen ja koirien kanssa. Se löytyy Jyväskylästä.

JYPin 17-vuotias Joakim Kemell on astunut Liigan valokeilaan vastaansanomattomalla rytinällä ja on täräyttänyt syksyn kahdeksaan ensimmäiseen otteluunsa hurjat tehot – 6+3=9.

Mutta kuka oikeastaan on tämä alkukauden komeetta?

JYPin urheilujohtaja Mikko Viitanen kertoo tavanneensa Kemellin ensi kertaa vuonna 2016, kun hän siirtyi seuran junioriorganisaatioon peliuransa jälkeen.

”Olin kuullut, että tällainen lahjakkuus on tulossa. Ja kun näin hänet jäällä, jääkiekkotaidot pistivät heti silmään. Mutta se mikä kaikkein eniten pisti silmään, oli hänen luonteensa kaukalossa. Hän oli kova kilpailemaan”, Viitanen muistelee.

”Joksulla on poikkeuksellisena tekijänä laukaus ja luistelukyky, jotka ovat kuin tehty tulevaisuuden kansainväliseen peliin. Hänen kiekollisen taitonsa voi havaita jokaisessa pelissä. Hän kykenee tekemään pienessä tilassa ratkaisuja, joista suurin osa on peliä edistäviä. Hirveästi turhaa ei pelaamisessa ole. Se tuli jopa minulle vähän yllätyksenä, miten kypsää jääkiekkoa hän pelaa ikäisekseen.

Joskus JYPin pelaajista on kuittailtu, että he kaikki seuran lahjakkaat pelaajat eivät välttämättä ole kaikkein valmiimpia kilpailemaan, kamppailemaan ja taistelemaan paikasta auringosta.

Viitanen on siitä tietoinen.

”Kemell on täysi vastakohta niille negatiivisille epäilyille. Hän ottaa sen, minkä hän haluaa ottaa”, Viitanen sanoittaa.

Tervepäinen poika

Riippuen mitä monista ensi kesän NHL-varauslistojen arviota katsoo, yksi asia on selvää: Kemell on nousemassa listoilla vauhdilla.

On mahdollista, että hän on ensi kesänä jopa top10-varaus.

Kiekko  liikkuu Liigassa – parhaat kertoimet jokaiselle kierrokselle Expektiltä!

Kemell pelasi viime kaudella yhden liigaottelun ja teki yhden maalin. Suurimman osan kaudesta hän vietti JYPin U20-joukkueessa, jossa huoltajana toimi hänen isänsä Matti Kemell. Isä-Kemell työskentelee teräs- ja alumiinirakentamiseen erikoistuneen yrityksen johdossa.

Mikko Viitanen on seurannut Joakim Kemellin kehitystä aitiopaikalta.

”Seurakin on varmasti tehnyt hyvää työtä, mutta vähäisen tuntemukseni perusteella perhe on ollut arvokkaana tukena hänelle. Perhe on kasvattanut hänestä tervepäisen pojan. Kaikin puolin kyse on sellaisesta oppikirjamaisesta urheilevan nuoren kasvattamisesta”, Viitanen sanoo.

Kemellin hurjan alkusyksy on ollut poikkeuksellinen suomalaiselta 17-vuotiaalta pelaajalta.

Vain yksi suomalainen pelaaja on hänen iässään aloittanut kautensa kovemmalla pistekeskiarvolla. Se pelaaja on Florida Panthersin supertähti Aleksander Barkov.

Viitanen ei kuitenkaan tehtävässään halua lähteä hehkuttamaan Kemelliä liikaa.

Sen huomaa, kun Viitaselta kysyy arviota, mihin Kemellin rahkeet voivatkaan vielä riittää.

”Aika näyttää, mihin hänen tiensä johtaa. Tänä syksynä lahjakkuus on kuitenkin tullut ilmi, ja luulen, että joudut raapustamaan vielä monta artikkelia hänestä”, Viitanen naurahtaa.

Säälimätöntä kilvoittelua

Kemell ei kuitenkaan ole ainoa JYPin nuori limusiini tallissa. Joukkueessa pelaa myös NHL-varauslistojen kärkipäähän jo pitkään istutettu Brad Lambert, joka tosin ei ole JYPin junioriputken tuotos.

NHL:ään odotetaan varattavaksi myös maalivahti Topias Leinonen ja hyökkääjä Jere Lassila.

Viitasen mukaan Kemell ja Lassila ovat saaneet toisistaan kilpakumppanit myös kaukalon ulkopuolella.

”He ovat voineet ruokkia omaa kehittymistään kilpailemalla toisiaan vastaan ja selvittämällä kumpi meistä onkaan se parempi pelaaja. Vierestä seuranneena on näyttänyt, että he ovat olleet jopa melko säälimättömiä toisiaan kohtaan. On oikeasti mitattu toista”, Viitanen avaa.

”Nämä on niitä juttuja, jotka saattavat unohtua junioriputkesta puhuttaessa. En itse usko täysin siihen, että harjoitellaan vaikkapa joitain yksittäisiä harjoitetta, jolla saavutetaan tietty suoritustaso, vaikka ymmärrän, että siinäkin on perää.”

”Jos ottaa nämä kaksi esimerkiksi. niin he ovat tottuneet siihen, että on jatkuvasti kilpakumppani, jonka haluaa voittaa. Sieltä syntyy luonne ja sitkeys, mikä on läsnä heissä. Jere on analyyttisempi omaa suorittamistaan kohtaan, kun Joksussa on enemmän katujätkää ja vahvaa luonnetta.”

Tämä kisailu näkyy myös Kemellin pelaajapersoonassa jatkuvasti.

”Hänen asenteensa on sellainen, että ei häntä kiinnosta kuka on vastassa. Jos vastassa on satakiloinen pakki, hän menee tilanteeseen katsomaan, kumpi kaatuu ja kumpi pysyy pystyssä. Hän mittaa itseään joka tilanteessa, ja se kertoo siitä, että hän on pelimies. Tuo on minusta hänen hienoin piirteensä.”’

Joakim Kemell on potentiaalinen TOP10-varaus ensi kesänä NHL:ään.

NHL-korvaukset voivat kohentaa taloustilannetta

Ei ole salaisuus, että JYPin taloustilanne on ollut viime vuosien ajan haastava.

Omien pelaajien tulevat NHL-sopimukset voivat kuitenkin avata myös JYPille mahdollisuuden kohentaa kassatilannettaan.

NHL:llä on sopimus kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) kanssa, josta NHL maksaa korvauksia NHL-sopimuksen tehneistä pelaajista suoraan kansallisille liitoille. Suomessa kansallinen liitto on Jääkiekkoliitto.

Korvausrahat määräytyvät neljän viimeisen pelivuoden osalta – joista jokaisesta vuodesta jaetaan kullekin 25 prosentin osuus. Mitä useampi suomalainen pelaaja vuosittain tekee NHL-sopimuksen, sitä suurempi Suomen maakohtainen korvausosuus per pelaaja on.

ElmoTV:n sisäpiiriarvion mukaan jaettava kokonaissumma yhden pelaajan sopimuksesta on liikkunut 220 000–260 000 euron välimaastossa. Korvaus maksetaan ensimmäisestä NHL-sopimuksesta.

Viitanen myöntää, että asia on JYPissä huomioitu ison kuvan strategiassa, mutta sanoo, ettei se ole itseisarvo, jonka varaan voidaan laskea.

”Tietysti tiedämme, että kun olemme panostaneet pelaajaan valmennuksellisesti, voimme saada jonain päivänä taloudellisen korvauksen pelaajan tehdessä NHL-sopimuksen. Olisi hienoa puhua, että meillä on sellainen strategia, mutta asiassa on yksi pieni ongelma: Arjen realismi.”

Ammattilaisurheilu on hektinen ala, jota heilauttaa voitot ja häviöt, yleisömäärät hallissa ja poikkeuksellisesti myös koronavirushaasteet.

Myös junioripelaajien osalta loukkaantumiset saattavat puuttua peliin ja NHL-sopimukset voivat jäädä tekemättä.

”Ennakoiminen on näissä asioissa vaikeaa. Näkymät ovat hyvät, mutta koskaan ei tiedä mitä tapahtuu pelaajan kehitykselle. Oletuksia on aina olemassa, joiden mukaan tehdään päätöksiä. Mutta oletukset eivät aina toteudu ja joskus tulee takapakkeja, jolloin joudutaan uudelleenarvioimaan”, Viitanen sanoo.

”Emme siis laske sen varaan, että voimme saada X summan rahaa, jolla voisimme kasvattaa tulevina vuosina budjettiamme.”

JYP draft-valokeilassa

JYPillä on kaksi pelaajaa, jotka saattavat mennä jopa kymmenen ensimmäisen varauksen joukossa – Lambert ja Kemell.

”Molemmat ovat äärimmäisen kilpailuhenkisiä ja haluavat ratkoa pelejä, se yhdistää heitä”, Viitanen luonnehtii.

Lambert siirtyi suuren kohun saattelemana HIFK:sta JYPiin joitain vuosia sitten.

Kysymys kuuluukin, mikä oli tuolloin JYPin – ja urheilujohtaja Viitasen – myyntipuhe Lambertin leirille?

”Niin, onhan tämä ammatti tietynlaista rekrytointia, jossa myös kollegoiden toimintatavat muokkaavat toimintakenttää. Siten myyntipuhe terminä on osuva”, Viitanen naurahtaa.

Joakim Kemelli mittaa Mikko Viitasen mukaan itseään jokaisessa tilanteessa.

”Perimmäinen myyntipuhe liittyy tietysti siihen, millaista urheilutoimintaa ja -sisältöä täällä on. Eli millainen kuukausikalenteri meillä on. Miten meillä harjoitellaan, millaista jää-, fysiikka- ja oheisharjoittelua meillä on. Mitkä asiat ovat yksilöityjä ja mitkä joukkueen harjoitteita. Ja esimerkiksi, että mitä tukihenkilöitä on seuran ympärillä. Eli käytännössä se, mitä meillä on tarjota pelaajan kehitykselle.”

”Oleellisempaa kuin paljonko pelaaja saa alle 20-vuotiaana fyrkkaa on pelipaikkakunta, olosuhteet ja harjoituskulttuuri. Kun timanttia hiotaan, silloin paikala ja ympäristöllä on iso merkitys. Mihin pelaaja totutetaan ja mitä hän oppii sietämään, kun opetellaan ammattilaiskiekon tavoille.”

Viitasen mielestä Suomi-kiekossa on tapahtunut kulttuurinmuutos. Jos jossain vaiheessa nousi esiin individualismin pään nouseminen, Viitasen mukaan nyt on otettu oikeanlaisia askeleita toiseen suuntaan.

”Alkaa tuntua siltä, että pelaajat ja heidän tukijoukkonsa ovat yllättävän fiksuja. He hahmottavat kokonaisuuden, ja sen että joukkueessa ja yhteisössä olemisella on merkitystä. Aina ei ole tunnelma kuin Rion karnevaaleissa, mutta sekin kuuluu ammattilaisurheiluun.”

Nuorennusleikkauksen kirurgi

JYPissä on toteutettu melkoinen nuorennusleikkaus. Jos joukkuetta rakennettiin vanhojen mestaripelaajien varaan, on joukkue nyt kokenut kovan nuorennusleikkauksen.

Viitanen uskoo, että nuorennusleikkaus ei sodi menestymistä vastaan – vaan että siemen on kylvetty sitä varten.

”Pakkohan siihen on uskoa, kun olen itse palkannut pelaajat ja valmennuksen”, Viitanen naurahtaa.

”Siemen on kylvetty. Kyllä se hoitoa vaatii, jos puutarhatermejä käyttää. Välillä kasvaa rikkaruohoa, että saadaan sieltä itämään ja puhkeamaan lopullisesti kukkaan. Olen tykännyt siitä otteesta ja asenteesta, millä Jukka Ahvenjärven johdolla on lähdetty joukkueen kasvattamiseen. Toiminta on ollut todella suunnitelmallista ja viesti pelaajien keskuudestakin on ollut, että he ovat tykänneet nousseesta vaatimustasosta. He ovat pitäneet siitäkin, että he tietävät mitä varten mikäkin harjoitus on tehty ja mikä sen tarkoitus on.”

”Mutta vaikka nuorennusleikkaus on tehty, joukkueessa pätevät edelleen normaalit kilpaurheilun säännöt ja lainalaisuudet. Pelipaikkaa ei anneta, vaan se pitää ottaa.”

Nuorennusleikkaus on myös eräänlaista arjen realismia. Taloustilanne ei ole JYPissä sellainen, että seura voisi sijoittaa määräänsä enempää valmiisiin pelaajiin tai että se voisi kilpailla rahalla suurimpia vastaan.

”Jos urheilutoimenjohtajalta kysyt, tietysti haluaisin, että on kaksi miljoonaa enemmän rahaa käytettävissä. Mutta se on myös arvovalinta, miten haluamme uudistaa joukkuetta. Koimme, että nyt on ollut oikea hetki uudistaa joukkuetta. Teimme sen nuorentamalla joukkuetta ja kieltämättä korona aiheutti vähän jyrkemmän nuorennusleikkauksen. Koimme silti sen välttämättömäksi,” Viitanen ynnää.

”Haluamme rakentaa pikkuhiljaa omista nuorista uuden rungon ja luoda menestystä joukkueeseen. Tarkoituksemme ei kuitenkaan ole olla mikään kasvattajaseura, vaan haluamme myös kilpailla lähitulevaisuudessa ja että meillä on koko ajan joukkue, jolla voi kilpailla ja pärjätä.”

Joukkuetta siis ehkä rakennetaan nyt eri tavalla kuin aiemmin tai jossain muualla, mutta se on nyt JYPin tie.

”Se on vaikea tie, mutta uskon sen olevan oikea ja kestävämpi tie.”