Ella Junnila on vasta nousemassa niihin korkeuksiin, joihin hänen potentiaalinsa riittää
Ella Junnila lähtee hakemaan Tokiossa paikkaa olympiafinaalissa. Kiikarissa on myös maaginen luku - 200.
@SSavolainen1
Ella Junnila ei ole koskaan epäröinyt kertoa kovista tavoitteistaan. Aiemmin Janakkalan Janaa ja nykyään Tampereen Pyrintöä edustava korkeushyppääjä kertoi jo kolme vuotta sitten, kuinka hän haluaa rikkoa SE:n ja olla ensimmäinen suomalainen nainen, joka ylittää korkeudessa kaksi metriä.
Junnila ei kuitenkaan ole puhunut vain lämpimikseen taustalla on parannettu voimatasoja, keskikroppaa on vahvistettu, kaarrejuoksun neljää viimeistä askelta hiottu ja räjähtävyyttä parannettu. Kehitystä on rakennettu kokonaisvaltaisesti. Junnilaa on siunattu myös hyvillä geeneillä, sillä hänen äitinsä Ringa Ropo hallitsee yhä naisten pituushypyn SE:tä ja hyppäsi itsekin korkeutta 188. Isä Juha Junnilakin hyppäsi pituutta 744.
Päämäärätietoisen harjoittelun myötä sanat ovat myös muuttuneet teoiksi. Junnila, 22, otti maaliskuussa pronssia Suomen ennätyksellä 196 yleisurheilun EM-hallikisoissa Puolan Torunissa.
Tulos on jo kansainvälisestikin kova – vertailun vuoksi Riossa vuonna 2016 kultaa saavutettiin tuloksella 197. Huomioitavaa kuitenkin on, että tänä olympiavuonna tulostaso on ollut kautta linjan kovempaa. Nyt kultaan saatetaan tarvita jopa kahden metrin ylitys.
Yksi yllätys Junnilan valmistautumisessa kauden aikana nähtiin, kun Junnila vaihtoi henkilökohtaista valmentajaansa Jouko Kilvestä Tuomas Salliseen. Sallinen oli kuitenkin ollut Junnilan taustoilla apuna myös aiemmin, joten mistään radikaalista ei ollut kyse – vaikka ajankohta oli yllättävä. Harvoin valmentajaa kuitenkaan vaihdetaan vain viisi viikkoa ennen kisoja.
Tulevaisuuden suhteen Junnilassa on herkullista se, että hän on vasta 22-vuotias ja kokonaisvaltainen kehityskäyrä viittaa siihen, että lisäsenttejä SE-tulokseen on tulossa. Toinen kysymys on, milloin.
Tokiossa Junnila nimittäin on kisaan lähtiessä jonkinlainen arvoitus, sillä kesäkausi ei ole ollut Junnilalle erityisen vakuuttava. Tulostaso on ollut yllättävän vaatimatonta, mikä nostattaa paljonkin kysymyksiä siitä, että mikä onkaan Junnilan päivän kunto?
Finaaliin on viime vuosina tarvittu noin 192-194 ylitys, minkä pitäisi olla Junnilalle tehtävissä, jos vain viimeistely on sujunut hyvin.
Se ei kuitenkaan ole arvoitus, etteikö Junnila olisi kova kilpailija – sen hän osoitti myös Torunissa. Junnila on itsekin puhunut saavansa itsestään eniten irti kaikista paineistetuimmissa kilpailuissa. Junnilaa ei ole syytä epäillä ja nyt on sen kaikkein paineistetuimman kilpailun aika. Kysymys kuitenkin kuuluu, että mitä itsestä on saatavissa irti?
Siihen kysymykseen saadaan pian vastaus.