Kaikkien aikojen etenijöissä on samanlainen tilanne kuin kaikkien lukkareissa. Lukkareiden tavoin kolme etenijää on omassa luokassaan – Sami Haapakoski, Kari Kuusiniemi ja Janne Vuorinen.

Kolmikon paneminen paremmuusjärjestykseen on hienomekaanista työtä ja valintojen tekemistä:pitääkö arvostaa koko uraa vai parhaita huippuvuosia? Jos ja kun painotetaan koko uraa, silloin Sami Haapakosken sivuuttaminen ykköspaikalta on mahdotonta. Sen kertovat yksin jo tilastot. Haapakoski on tuonut pitkällä urallaan 1030 juoksua, kun seuraavaksi parhaat etenijät ovat 300 juoksun päässä.

Kaikkien aikojen etenijöiden valinnoissa on painotettu etenkin kärkenä pelaamista. Kärjen takana voi olla myös huippuetenijöitä, mutta kärjen takana eteneminen on aina piirun verran helpompaa, sillä pesäpallon logiikan mukaan ykköstavoite on pyrkiä polttamaan aina kärkietenijä.

Useimmat tämän listan pelaajat ovat uransa myöhemmissä vaiheissa pelanneet muillakin numeroilla, mutta he kaikki aloittaneet uransa ja profiloituneet kärkimiehinä – yhtä poikkeuksetta lukuun ottamatta. Janne Vuorinen pelasi valtaosan urastaan kakkosena, mutta Vuorisen poikkeukselliset lahjat etenijänä nostavat hänet listalle ja sen kärkisijoille.

Etenijätilasto poikkeaa mielenkiintoisella tavalla lyöjätilastosta, sillä siinä ei ole tapahtunut samanlaista tuotujen juoksujen määrän räjähtämistä kuin miten jokerisääntö ja roolittaminen ovat panneet lyöjätilastot uusiksi.

Kaikkien aikojen etenijät

1. Sami Haapakoski

Kaikkien aikonen etenijä. Pelasi pitkään kärkimiehenä, kunnes siirtyi 2010-luvun loppuvuosina ensin kakkoseksi ja kolmoseksi ja lopulta neloseksi. Huippuvarma kentällemenijä, jonka jalkanopeus ja nopeuskestävyys olivat huippuluokkaa. Jaksoi painaa ottelut läpi loppuun asti. Oli myös erinomainen pesiltä lähtijä. Kaikkien aikojen etenijätilaston ykkönen. Tuonut 1030 juoksua runkosarjassa, kun seuraavaksi parhaat etenijät ovat 300 tuodun päässä. Piti pitkään yhden kauden tuotujen ennätystä (78), kunnes Sotkamon Joni Rytkönen juoksi uusiki ennätyslukemiksi päättyneellä kaudella 81 juoksua. Seitsenkertainen etenijäkuningas. Vuoden pesäpalloilija kahdesti, 2009 ja 2016. Mitalisaldo 4-5-2. Ura jatkuu edelleen – seuraavaksi Kempeleessä.

2. Kari Kuusiniemi

80-luvun ykkösetenijä valtakunnassa, jolla oli hyvien nopeusominaisuuksien lisäksi luontainen pelimiehen silmä ja vaisto. Luotti itseensä, meni kentälle ja lähti pesiltä röyhkeästi ja pelottomasti. Meni kun oli mentävä. Vaarallisuutta lisäsi se, että Kuusiniemellä oli vahva läpilyöntipelote, minkä vuoksi kentällä oli tilaa hänen muille lyönneille. Toi urallaan 627 juoksua. Pelasi myöhemmin urallaan eri rooleissa ja voitti jopa lyöjäkuninkuuden. Viisinkertainen etenijäkuningas, Vuoden pesäpalloilija 1989. Mitalisaldo 3-4-3. Pelasi uransa huippuvuodet Hyvinkäällä.

3. Janne Vuorinen

Sotkamon 90-luvun kultavuosien legenda, joka pelasi suurimman osan urastaan kakkosena. Oli kuitenkin huippuetenijä, joka oli toki nopea, mutta ennen kaikkea maaginen pesiltä lähtijä. Kun Pesäpalloliiton tilastomiehet mittasivat 90-luvun puolivälissä nopeimpia kakkoselta kolmoselle etenijöitä ja panivat kellot käyntiin siitä hetkestä, kun pallo irtosi lukkarin kädestä, Vuorinen oli mittauksissa omassa luokassaan, vaikkei ollutkaan Superin nopeimpia pelaajia. 647 tuodun juoksun mies. Viisinkertainen etenijäkuningas, Vuoden pesäpalloilija 1992. Mitalisaldo sotkamalaiseen tapaan 9-2-1

4. Ilpo Kytösalmi

Imatran 70-luvun menestysvuosien tärkein ja paras pelaaja, monipuolisuusihme, joka oli myös kärkenä ilmiömäinen. Meni kentälle takuuvarmasti ja eteni pesänvälit kuin salama. Toi urallaan 592 juoksua. 13 Itä-Lännen mies. Ura IPV:ssä ulottui vuodesta 1964 vuoteen 1985. Vuoden pesäpalloilija 1971.

5. Jorma Pajunen

Kankaanpään Mailan suuria ja ikonisia pelaajia. Muodosti Seppo Uusi-Oukarin kanssa hurjan kaksikon. Pajunen meni kärkenä kentälle ja kun hänet oli saateltu kolmoselle, Uusi-Oukari löi Pajusen kotiin. Kaava oli yksinkertainen, mutta pesäpallon pitkässä historiassa yksi kaikista tehokkaimpia. Voitti vuosina 1970–73 neljästi peräkkäin etenijäkuninkuuden.

6. Pekka Peltomäki

Alajärven Ankkureiden pitkäaikainen kärki, jonka arvostuksesta kertoo se, että pelasi 13 kautta Superissa ja valittiin yhtä kautta lukuun ottamatta joka kerta Itä-Länteen – ja kerran jopa Suomensarjan pelajaana. Peltoniemellä oli Kuusiniemen tavoin vahva läpilyöntipelote, löi urallaan 41 kunnaria, vaikka pelasi valtaosan urastaan ykkösenä. Nopea ja erinomainen lukemaan peliä. Monipuolisuudesta kertoo myös kaksi tehotilaston (lyödyt + tuodut) voittoa. Vuoden pesäpalloilija 1978.

7. Vesa Liikala

Härkämäisen vahva lihaskimppu, jolla oli voimaa ja kestävyyttä edetä. Kovalyöntisyys teki tilaa lyhyille ja taitolyönneille. Vimpelin Vedon kasvatti, mutta pelasi uransa parhaat vuodet Alajärvellä ja myöhemmin Oulun Lipossa. Kruunasi komean uransa 1994, jolloin voitti Ankkureissa etenijäkuninkuuden, Kultaisen mailan ja valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi.

8. Tuomas Tervonen

Huippunopea ja liukas kärkimies. Pyhäjärven Pohdin kasvatti, joka oli elintärkeä osa Kiteen Pallon mestari- ja mitalijoukkueita 2000-luvun taitteen molemmin puolin, kunnes siirtyi takaisin lähemmäksi kotikontujaan. Pelasi Kiteen jälkeen Oulussa ja Pattijoella. Vuoden 2001 etenijäkuningas. Pelasi uransa 36 tuodun keskiarvolla, kun esimerkiksi Sami Haapakosken lukema on hieman yli 40.

9. Markus Kettunen

Kauhajoen Karhujen kasvatti, joka pelasi uransa huippuvuodet Seinäjoen Maila-Jusseissa ja Koskenkorvalla. Nopea ja varma kärkimies, joka voitti urallaan kahdesti etenijäkuninkuuden, ensin Seinäjoelle 1997 ja sitten Kossussa 2002, jolloin toi runkosarjassa huimat 75 juoksua.

10. Niko Korhonen

Yksi kaikkien aikojen nopeimmista pesäpalloilijoista, joka pelasi 2010-luvun alkuvuosina Sotkamon Jymyn kärkenä, kunnes siirtyi ensin kakkoseksi ja sitten kolmoseksi. Edelleen etenijänä niin nopea, että polttaminen pesien välillä äärimmäisen hankalaa, vaikka vaihtolyönti ei olisikaan täydellinen. Vuoden pesäpalloilija 2020. Mitalisaldo 6-3-1. Täytti vasta 29 vuotta, joten ura voi jatkua vielä vuosikausia.