Helmareilla olisi pienillä muutoksilla sauma ainakin pisteeseen Tanskaa vastaan
Helmarit kohtaa tiistaina Tanskan. Tässä ottelussa on Suomen paras sauma ottaa ainakin yksi piste näissä EM-kisoissa.
Päivän ottelu: Tanska–Suomi
Ennakkoasetelma
Helmareiden EM-kisaurakka jatkuu tiistaina ottelulla Tanskaa vastaan. Tanska on ennakolta kivikovassa lohkossa selvästi heikoin joukkue Suomen kanssa, joten jos Helmarit aikoo jostain ottelusta pisteitä ottaa, tiistaina siihen on paras tilaisuus.
Helmarit aloitti kisat 1-4-tappiolla Espanjaa vastaan. Saksa ryöpytti puolestaan Tanskan lohkon ensimmäisellä kierroksella 4-0-numeroin.
Suomi koki ennen ottelua harmillisen takaiskun, kun Juventuksessa pelaava puolustaja Tuija Hyyrynen sairastui koronaan. Anna Signeul vahvisti myös, että Adelina Engman on sivussa Tanska-ottelusta. Sen sijaan Natalia Kuikka palaa takaisin avaukseen. Suomen oikea sivusta menee muutosten seurauksena uusiksi ja totta kai jokainen poissaolo on takaisku, mutta Kuikan paluu avaukseen on vastaavasti iso plussa.
Analyysi
Espanja-peli on toivottavasti Helmari-leirissä unohdettu ja opit otettu matkaan. Tanskaa vastaan ei ole odotettavissa aivan yhtä intensiivistä pallomyllyä, mutta Espanja-pelin kehityskohteet on saatava näkymään kentälle heti tiistaina, jos Helmarit aikoo ottaa pisteitä EM- kisoissa.
Espanjaa vastaan nähty 4-5-1-muoto oli sinällään hyvä valinta, mutta toteutus ontui keskikentän linjan ja puolustuslinjan toiminnan osalta. Samoin vastaiskuissa Suomi sai pääosin ainoastaan Linda Sällströmin yksinään tilanteisiin. Tämä oli kestämätön tilanne 90 minuutin jalkapallo-otteluun.
7.95 for Finland to beat Denmark? Worth of trying? Play now at LeoVegas!
Tanskaa vastaan on ensisijaisen tärkeää, että Suomi pitää huolen joukkueensa koosta pituus- ja leveyssuunnassa, varsinkin kun on odotettavissa, että Suomi pääsee Espanja-peliä enemmän olemaan pallossa ja peli aaltoilee enemmän päästä päähän.
Naisjalkapallon yksi viihdyttävyyttä lisäävä asia katsojien silmissä on juuri tämä pelaajien välimatkojen venyminen, mikä mahdollistaa hyökkäämisen isoihin tiloihin. Peleissä nähdään säännöllisesti päästä päähän pelaamista, kun joukkueiden rakenne murtuu jo valmiiksi liian pitkän ryhmityksen takia tai viimeistään nopeiden tilanteenvaihtojen seurauksena.
Myös moni miesten joukkue kärsii samasta ongelmasta. Puolustuslinja ei esimerkiksi liiku riittävän nopeasti ylös tai tippuu liian aikaisin eikä pidä pelaajien etäisyyksiä riittävän pieninä.
Espanjaa vastaan Suomen linja jäi jatkuvasti makaamaan omaan boksiin, vaikka pallo oli purettu esimerkiksi 30 metriin. Samaan aikaan Suomen keskikenttälinja nosti kohti palloa rivissä ja Espanja pääsi pelaamaan monta palloa suoraan Suomen boksin sisään. Jos puolustuslinja oli nostettu oman rangaistusalueen ulkopuolelle, olisi Suomen 4-5 pelaajan blokki pysynyt tiiviinä ja Espanjan olisi ollut pakko pelata pallo laitaan tai alaspäin, minä seurauksena Suomi olisi saanut nostettua joukkuettaan ylöspäin ja hiukan huilattua. Nyt Espanja pääsi myllyttämään boksissa uuvuttavalla tahdilla.
Mainitsin keskikenttälinjan toiminnasta heti pelin jälkeen. Tanska-otteluun sen toimintaa on tarkennettava. Suomella ei ole vara pelata siten, että hyökkääjä pelaa keskikentän pohjapelaajan roolissa. Helmareiden kannalta täysin korvaamattoman Emmi Alasen on ehdottomasti oltava keskikentän keskimmäinen pelaaja.
Toisesta asiasta sanoin myös heti Espanja-pelin jälkeen. Olga Ahtinen olisi nostettava avaukseen, sillä Ahtinen tuo molempiin suuntiin dynaamisuutta. Eveliina Summasella on vielä tekemistä pysyä mukana kovassa kansainvälisessä tempossa. Summanen ei myöskään pääse hyödyntämään avujaan pallollisessa pelissä, kun joukkue makaa alhaalla.
Toki Ahtisen tuominen keskelle mahdollistaisi Summasen, Ahtisen ja Alasen peluuttamisen samanaikaisesti keskikentällä. Itse asiassa sillä kolmikolla voisi hyvin lähteä tiistain peliin.
Keskikenttälinjan on joka tapauksessa oltava edelleen riittävän tiivis leveyssuuntaan ja keskeltä on löydyttävä porrastus, ettei Tanska pääse pelaamaan helposti taskuihin tai keskelle kymppialueelle.
Vastaiskuihin Suomi tarvitsee mukaan enemmän pelaajia. Tätä silmällä pitäen olisi tärkeää saada muutama syöttö ennen mahdollista murtavaa syöttöä. Alasen rooli korostuisi tässä, sillä hän osaa jakaa hyviä palloja laitureille ja ylös. Vastaiskujen rakentamisessa mitataan myös Suomen fyysistä suorituskykyä. Laitureilta on löydyttävä jalkoja lähteä nopeasti voitetun pallon jälkeen ylös. Ahtisen nostaminen avaukseen toisi kentälle yhden keskikenttäpelaajan, joka pystyisi pelaamaan box to box -peliä.
Erikoistilanteissa homma on selkeä. Kulmapotkuihin selkeä roolitus ja alueelle 4-5 pelaajaa, jotka pyrkivät palloon. Muiden tehtävänä olisi varmistaa vartiointi ja pyrkiä ensisijaisesti hidastamaan Tanskan pelaajia.
Sivuvapareissa linjan on tiputtava yhtä aikaa. Esimerkiksi Espanjan sivuvaparimaali olisi ollut todennäköisesti paitsio, jos näin olisi toimittu. Espanja kehitys etualueelle oli loistava etualueelle ja Essi Sainiota on turha yksin syyttää maalista.
Hyökkäyssuuntaan Suomi saa toivottavasti mahdollisuuksia enemmän näistä ja Summaselle olisi toki näistä mahdollisuus rakentaa vetopaikka.
Puolustuslinjan pumppaaminen, pelaajien välimatkoista huolehtiminen pelin mahdollisesta aaltoilusta huolimatta, erikoistilannekilpailun voittaminen, enemmän pelaajia mukaan nopeisiin hyökkäyksiin, enemmän pitkiä hyökkäyksiä ja Olga Ahtinen avaukseen.
Siinä teesit Helmarien pistetilin avaamiseen.
Arvio
Suomella on nykykunnossa kaikki edellytykset tasapeliin ja täydellisellä onnistumisella voittokin on mahdollinen. Sanon silti, että ottelu menee Tanskalle maalin erolla.