Imatran Pallo-Veikot

Kausi 2022

Imatran tilanne näytti ennen kautta paperilta lupaavalta, mutta todellisuus osoittautui haastavaksi. Kohuhankinta Toni Laakso pelasi kauden aikana vain kaksi ottelua, Toni Kohosen kesää haittasi käsivamma ja myös kolmas kokenut sotaratsu, Sasu Toikka, kärsi loukkaantumisista. IPV joutui turvautumaan lainapelaajiin, mutta Juho Hacklin, Iiro Nokkala ja Aappo Savikoski pelasivat vain alkukaudella.

Lopulta IPV joutui puristamaan tosissaan välttääkseen karsinnat. Pitkään haarukassa ollut yhdeksäs sija vaihtui lopulta kymmenteen sijaan, kun kuolleista herännyt JymyJussit ajoi loppumetreillä ohitse.

Pelillisesti suurimmat ongelmat olivat kokoonpanon suuret vaihtelut, kotiutusosaston kapeus ja takakenttä, josta on tullut Imatralle jo likimain krooninen ongelma. Ongelmaa lisää se, että IPV:n kotikenttä on koppareille vaikea ja haastava pelata.

Vuoden pelaaja: Rasmus Surakka

Rasmus Surakka on lukkarin hieman erikoisemman muotin mies. Hänen fyysiset ominaisuutensa eivät välttämättä ole maailman rajuimmat, mutta Surakan taktisuus, erikoinen syöttötyyli ja härskiys liikkua muuttuneiden syöttöasentojen ja matalan tulkintojen viidakossa tekevät hänestä hankalan lukkarin.

Surakka pelasi kokonaisuudessaan vahvan kauden ja oli varsinkin vaikea alkukauden aikana IPV:lle korvaamaton pelaaja.

Muutokset

Imatran vitsauksena on ollut joukkueen suuri vaihtuvuus kaudesta toiseen. Nyt Imatralla ollaan kuitenkin aloittamassa 2-3 vuoden projekti, jossa joukkuetta nuorennetaan ja samalla vaihtuvuus koetetaan saada vakautettua.

Tämän kauden joukkueesta eivät jatka enää uransa lopettanut Toni Kohonen, Mansen kanssa neuvotellut Konsta Hyötyläinen, Ville Pietinen, Sasu Iivarinen ja Aleksanteri Haukka. Myös pelinjohtaja vaihtuu, kun Jukka Mäkisen paikan ottaa Vesa Toikka.

Uusia pelaajia Imatralla ovat Ykköspesiksen lyöjäkuninkuuden voittanut Atte Brandt, Koskenkorvalta napattu Ville-Veikko Olli, Jyväskylän Lohesta naarattu Matias Kauppinen sekä paluumuuttajat Nino Muuruvirta ja Tommi Piirainen.

Arvio

Imatra vahvistuu ainakin paperilla tähän kauteen verrattuna.

Lyöjäosastolle on saatu nyt Ollin, Brandtin ja Piiraisen myötä lisää leveyttä, vaikka molempiin lyöjäjokereihin, Brandtiin ja Piiraiseen, liittyykin omat kysymysmerkkinsä.

Imatra saa rakennettua Joona Mäkelän, Joona Sikiön, Miitri Pesosen ja Sasu Toikan ympärille ensi kaudella omalle tasolleen hyvän ykköskärjen ja sillä on jopa aineksia kakkoskärkeen.

Toikka neuvotteli kesällä muidenkin seurojen kanssa, kunnes syksy toi iloisen ja merkittävän uutisen, kun Toikka tekikin vuoden jatkosopimuksensa. Toikka tulee olemaan kokeneena pelaajan elintärkeässä roolissa sisällä saranapelaajana ja ulkona todennäköisesti etulukijana.

Ulkona kopparitilanne on astetta parempi, sillä Muuruvirralle teki hyvää vastuullisempi rooli Haminassa. Kakkoskoppariksi ei ole ilmeistä ratkaisua, mutta Sikiö ja Veeti Lankinen voivat talven aikana ottaa tontin omakseen. Lankinen on jäänyt useiden loukkaantumisten takia ulosheittopelaajaksi, mutta nyt Lankinen saa itselleen näyttöpaikan, johon pitää tarttua tai olla tarttumatta.

Linja ja etukenttä ovat perushyviä ja Surakka hoitaa takuuvarmasti lukkarin tontin.

Imatran runkomiehistö on kuitenkin kapea ja IPV:n omien junioreiden olisi Roope Seppäsen johdolla  pystyttävä luomaan painetta ja kilpailua runkomiehille. Heitä myös tarvittaneen ensi kesänä vähintäänkin paikkaajien roolissa.

Myös pelinjohdossa IPV ottaa askeleen eteenpäin. Vesa Toikan arvoa nostaa se, että hänellä on pitkä kokemus valmentajana ja nuorten pelaajien kehittäjänä. Hän ymmärtää pelin taktiset syväjuonteet, mutta sen lisäksi myös sen, mistä nuoret urheilijat on tehty ihmisinä ja mitä heidän johtamisensa vaatii. Valmentajaksi ja kakkospelinjohtajaksi tuleva Jyrki Valle on myös hyvä veto IPV:ltä.

IPV kuuluu ennakolta sarjan heikompaan puolikkaaseen. Matka viimeisiin pudotuspelipaikkoihin ei ole lyhentymässä, vaan pikemminkin kasvamassa. Pudotuspelipaikkoja on kuitenkin turha vielä jakaa, sillä kuten IPV:n oma esimerkki vuoden takaa osoitti, pudotuspelijunaan voi hypätä hieman kauempaakin laiturilta. Lähtökohta Imatralla on kuitenkin ensi kaudella taistella pudotuspeliviivan tuntumassa ja välttää karsinnat.

Kysymys

Imatran kysymys ei liity ensi kauteen, vaan tulevaisuuteen. IPV:stä on tullut viime vuosina ponnahduslautaseura, josta pelaajat käyvät hakemassa uralleen vauhtia. Tämän kysymyksen kanssa IPV joutuu kamppailemaan myös jatkossa: Saako se rakennettua projektistaan niin uskottavan, että se pystyy pitämään parhaat pelaajat Ukonniemessä?

Tähän mennessä lahjakkaimmat pelaajat ovat lähteneet vuolemaan menestystä ja suurempia seteleitä suurempiin seuroihin.

Tässä mielessä Rasmus Surakan ja Miitri Pesosen jatkosopimukset olivat iso asia, sillä kaksikolla olisi ollut ottajia. Kysymys on kuitenkin vasta yhden taistelun voittamisesta. Jos IPV:n kurssi ei muutu 2-3 vuoden sisällä ja se pysty nostamaan luokitustaan, Imatran säilyy jatkossakin ponnahduslautaseurana, josta suuret seurat houkuttelevat lahjakkaimmat pelaajat omaan koriinsa. Tämä vaara koskee myös Surakkaa ja Pesosta.