VPS otti jo yhdeksännen peräkkäisen voittonsa Veikkausliigassa, kun se kaatoi kotikentällään Juha Malisen debyyttiottelussa KTP:n valmentajana kotkalaiset 2-1 (1-0). Joel, aloitetaan VPS:stä. Näyttikö tämä ottelu sen, miksi Vepsu lentää tällä hetkellä?

Ehkä tämä ei ollut klassisin VPS-esitys tämän putken aikana, mutta totta kai Vepsun pelaamisessa näkyy joka ottelussa se, miksi sen kurssi muuttui kesken kauden niin dramaattisesti. Ennakoin toki puolikrouvin arviossani, että kun Vepsu saa avainpelaajiaan takaisin, se nousee sarjan pohjasijoilta ylemmäksi, mutten uskonut millään näin hurjaan nousuun ja voittoputkeen.

Suurin kiitos muutoksesta kuuluu valmentaja Jussi Nuorelalle ja hänen valmennustiimilleen.

Nuorela on säätänyt Vepsun pelaamista kauden aikana ja sen kesken kauden käyttöön ottama 3-5-2-pelitapa toimii todella erinomaisesti. Pelaajat on roolitettu hyvin ja Vepsun monipuolinen kombinaatiopelaaminen synnyttää jatkuvasti hyviä tilanteita joukkueen kärkiparille, Peter Michaelille ja Harry Sawyerille. Lisäksi muut pelaajat tukevat jatkuvasti omilla liikkeillään kärkiparin pelaamista.

AC Oulu, KTP, IFK Mariehamn! Check the odds for teams in the spotlight and play at Stake.com – in Finnish!

Michael ja Sawyer on todella erinomainen ja hyvin toisiaan täydentävä kärkipari. Michael on fyysinen pelaaja, joka pystyy pelaamaan erittäin monipuolisesti pallollisena. Sawyer on enemmän target-tyyppinen pelaaja, muta he muodostavat kahdestaan hyvän kombon.

Kolmas pelaaja, joka pitää nostaa esille Vepsusta, on Evgenii Bashkirov. Hän pelasi aiemmin alempana, mutta kun Nuorela muutti keskikentän neljän keskikentästä kolmeen, keskikentän tasapaino parani ja Bashkirov voitiin nostaa hieman ylemmäksi. Muutos sopi todella hyvin Bashkirovin ominaisuuksiin, mitä kuvaa se, että hän on tehnyt viime otteluissa kaksi maalia ja antanut kaksi maalisyöttöä.

Myös VPS:n seurajohdolle on annettava tunnustus, että he uskoivat Nuorelaan vaikeuksista huolimatta ja tukivat häntä siirtoikkunassa. Varsinkin Sawyerin hankinta heinäkuussa oli tärkeä veto. Australialainen on tehnyt kuudessa ottelussa jo kolme maalia ja ollut todella hyvä aisapari Michaelille.

Hyviä vertailukohtia ovat valmentajaa tällä viikolla vaihtaneet KTP ja AC Oulu. Ne olivat siirtoikkunassa ainoat joukkueet, jotka eivät vahvistuneet, vaan heikkenivät. Siksi tulosten notkahtaminen ei ollut maailman suurin ihme.

Ennen kuin mennään KTP:hen, miten kauan VPS:n lento jatkuu?

VPS:n haasteena on edelleen sen materiaalin kapeus. Sillä on hyvä avauskokoonpano, mutta siihen se sitten melkein loppuu. Varaa loukkaantumisiin ei juurikaan olisi ja siksi Tyler Reidin loukkaantuminen tänään on pelottava takaisku, jos vamma osoittautuu vakavaksi. Reid on jatkanut tällä kaudella oikealla laidalla siitä, mihin hän viime kaudella jäi eikä Samu Alanko pysty häntä paikkaamaan.

Toinen hyvä esimerkki on näyttäviä suorituksia alkukaudella tehnyt nuori Roni Hudd. Hän on menettänyt avauksen paikkansa ja tänään nähtiin miksi. Kun hän tuli vaihdosta kentälle 77. minuutilla, hän ehti vaarantamaan muutaman kerran VPS:n 2-1-johdon omalla hölmöilyllään. Huddin kohdalla kysymys on toki oppirahojen maksamisesta, mutta toisaalta juuri tällaiset asiat kertovat siitä, ettei Vepsun rosterissa ole juurikaan syvyyttä.

Vepsun pelissä alkoi näkyä toisella jaksolla muutenkin lepsumista ja sekoilua. Esimerkkinä vaikkapa se, miten verkkaisesti keskikentän pohjapelaajat tulivat alas suojaamaan linjan edustaa keskityspalloissa.

Nämä ovat signaaleita siitä, että ollaan veitsenterällä ja on selvää, että jossain vaiheessa Vepsun putki katkeaa. En kuitenkaan usko mihinkään suureen notkahdukseen, ellei joukkueeseen ja etenkin sen avainpelaajiin iske suurempi loukkaantumissuma.

Katseet olivat myös Juha Malisessa ja Kotkassa. Joko Malisen hanska oli jättänyt jälkensä KTP:n pelaamiseen?

Malinen oli ehtinyt vetää vain yhdet harjoitukset ja olla päivän KTP:n valmentajana, joten mitään suuria johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen on ymmärrettävästi turha tehdä.

Ehkä sieltä oli purettu joitakin Jussi Leppälahden aikaisia pelinrakentelukuvioita ja peliä oli yksinkertaistettu, kuten Malisen kohdalla odottaa sopiikin. En kuitenkaan lähtisi kaivelemaan tätäkään asiaa vielä kovin syvällisesti, sillä VPS näytti heti alusta alkaen naamaansa aika aggressiivisesti KTP:n kenttäpuoliskolla ja KTP:n oli vaikea avata peliä rauhallisemman rakentelun kautta.

Pelaajien kannalta tilanne ei ole helppo ja ymmärrän hyvin, että varsinkin tätä ottelua ennen monen pelaajan ajatukset olivat varmasti jonkin verran sekavat.

KTP:n pelaamisessa näkyi myös selviä yliyrittämisen ja ylikierroksilla käymisen merkkejä.

KTP:n onneksi ottelun tuomari Antti Munukka päästi parissa tilanteessa KTP:n pelaajat kuin koiran veräjästä. Dave Ramadingaye räksytti ja psyykkasi vielä senkin jälkeen pilkun antanutta Michaelia, kun Munukka oli jo kerran huomauttanut hänelle asiasta. Siinä olisi ollut ilman muuta laputuksen paikka.

Toinen tilanne oli vieläkin räikeämpi, kun Matias Niemelä työnsi selästä Sawyerin kumoon. Se olisi ollut selvän punaisen kortin paikka, mutta Mäkelä selvisi tempustaan keltaisella.

Varmasti lähiottelut ja lähiviikot antavat paremman kuvan siitä, miten paljon Malinen tulee yksinkertaistamaan ja suoraviivaistamaan KTP:n pelaamista ja miten hän muutenkin muuttaa KTP:n pelaamista. Aikaahan tässä ei rajattomasti ole ja tilanne on siksi haastava niin Malisen kuin KTP:n kannalta. Putoamisvaara on aito ja ilmeinen.