EU-tuomioistuin julkaisi torstaina päätöksensä, jonka mukaan Fifalla ja Uefalla ei ole oikeuttaa kieltää mahdolliseen Superliigaan osallistuvia seuroja ja pelaajia osallistumista Fifan ja Uefan alaisiin kilpailuihin. Jukka, tarkoittaako tämä vihatun Superliigan tuloa?

EU-tuomioistuimen päätös on suuri voitto Superliiga-hankkeelle ja suuri tappio Fifalle ja Uefalle.

Kun Superliiga-hanke nousi julkisuuteen keväällä 2021, Fifa ja Uefa ilmoittivat heti, että jos Superliiga tulee, siinä pelaavat seurat ja pelaajat suljetaan ulos kaikista muista Fifan ja Uefan alaisista kilpailuista mukaan lukien MM- ja EM-kisat. Nyt tämä ase vietiin Fifalta ja Uefalta.

Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että Superliiga oikeasti tulisi. Nythän hanketta ajava A22-yhtiö ehti jo torstaina julkistaa viimeisimmän versionsa uudesta ”Superliigasta” Siinä pelaisi 32 joukkuetta A-tasolla ja 32 B-tasolla. Millään seuralla ei olisi vakiopaikkaa, vaan sarjoihin pääsisi nousemalla ja sieltä voisi myös pudota – ja mikä yllättävää, otteluja voisi katsoa ilmaiseksi striimilähetyksinä.

Tässä on kuitenkin vielä monta asiaa ratkaistavana – miten ja millä perusteella joukkueet valittaisiin ensimmäiseen ”Superliigaa” ja millainen rahanjako sarjassa olisi.

On myös hyvä muistaa, että kun Superliiga-hankkeesta kerrottiin julkisuudessa ensimmäisen kerran keväällä 2021, se nostatti valtaisan vastalausemyrskyn kannattajien keskuudessa.

Kannattajien voimakas reaktio aiheutti sen, että hankkeessa mukana olleet kuusi Valioliiga-seuraa – Arsenal, Chelsea, Liverpool, Manchester City, Manchester United ja Tottenham – sekä Atlético Madrid, Inter ja AC Milan vetäytyivät saman tien hankkeesta.

Kannattajien kanta asiaan ei ole muuttunut eikä se muutu myöskään tämän EU-tuomioistuimen päätöksen myötä. Jos esimerkiksi englantilaisseurat eivät olisi mukana, Superliiga jäisi silloin torsoksi ja koko hankkeen toteutuminen vaarantuisi, olisipa malli mikä tahansa.

Mitä siis tässä näytelmässä tulee jatkossa tapahtumaan?

Nyt voitaneen pitää varmana, että Superliigan toteutuminen alkuperäisessä muodossaan eli Euroopan 20 suurinta seuraa pelaisi omien sarjojensa rinnalla erillistä Superliigaa siten, että 12 perustajaseuralla olisi sarjassa kiintiöpaikka ja kahdeksan seuraa pääsisi Superliigaan urheilullisin perustein, on käytännössä haudattu.

Nyt sitten aletaan keskustella ja neuvotella, mitä asiassa tapahtuu seuraavaksi ja millaisia mahdolliset uudet mallit olisivat. EU-tuomioistuimen päätös antaa Superliigaa ajaville ja siitä kiinnostuneille suurseuroille erittäin voimakkaan aseen neuvotella Uefa ja Fifan kanssa eurooppalaisten cup-turnausten uudelleen organisoimisen. Siksi on väistämätöntä, että eurooppalaisissa cup-turnauksien rakenteissa tullaan tulevaisuudessa näkemään isoja muutoksia.

Kysymys koko Superliiga-hankkeessa on ollut viime kädessä rahasta ja vaikka A22 sanookin nyt, että striimatut lähetykset ovat ilmaisia, heillä on pakko olla takana jonkinlainen malli siitä, miten tv-oikeudet muutetaan rahaksi.

Tätä kautta päästään myös ongelman ytimeen. Uefa ja Fifa ajattelevat jalkapallon kokonaisvaltaista etua, kun taas huippuseurojen on vaikea niellä sitä, että esimerkiksi tällä kaudella Mestarien liigassa eivät pelaa Euroopan 32 suurinta seuraa, vaan lohkovaiheessa on mukana Antwerpin, Celticin ja Red Bull Salzburgin kaltaisia pienempiä seuroja, kun samaan aikaan esimerkiksi Liverpool, Tottenham, Chelsea ja Juventus eivät ole mukana Mestarien liigassa.

Siksi on edelleen todennäköistä, että superliigamainen malli tulee jossain vaiheessa toteutumaan. Malli voi olla hyvinkin erilainen kuin mitä tähän asti on suunniteltu, mutta en olisi yllättänyt, jos muutaman vuoden päästä pelattaisiin jonkinlaista superliigamaista sarjaa, jossa olisi mukana Euroopan suurimmat seurat sekä mahdollisesti 4-6 seuraa muiltakin mantereilta – ja jolla olisi Fifan ja Uefan siunaus.

Uskotko siis, että Fifa ja Uefa ovat mukana uudessa Superliigassa olipa sen nimi ja malli millainen tahansa?

EU-tuomioistuimen päätökseen jälkeen Fifa ja Uefa eivät voi enää juridisesti estää Superliigan tuloa eikä heidän kannata jäädä asiassa myöskään sivustakatsojiksi.

Uskoisin, että vaikeimmin ratkaistava kysymys on edelleen rahanjako. Formaatti on sen sijaan enemmänkin tekniikkaa.

En myöskään epäile, etteikö Superliiga-mallin taakse olisi mahdollista saada laajempikin kannatus seuratasolla. Nyt esimerkiksi Valioliigassa eurocupeista jää joka vuosi rannalle seuroja, jotka mielellään pelaisivat eurocupeissa ja kuittaisivat niiden tuottoja itselleen.

Kysymys kuuluu siksi, voitaisiinko eurocupit organisoida jatkossa siten, että kaikista suurimmat seurat pelaisivat omaa huippusarjaansa ja seuraavan tason ja sitä pienemmille seuroille ja pienemmillä maille – Suomi mukaan lukien – löytyisi sellainen eurooppalainen cup-kilpailu, jossa nekin voisivat pelata. Se onko malli A22:n torstaina markkinoina 64 seuran avoin ”Superliiga” vai joku toinen malli, on asia, joka pitää vain päättää.

Euroopassa pelataan jo nyt kolmea eri cup-kisaa, joiden lohkopelejä pelaa 96 joukkuetta. Varmaan ensimmäinen kysymys olisi, miten joukkueiden  määrää voitaisiin nostaa – toisaalta siten, että pienempienkin maiden seuroilla olisi mahdollisuus päästä pelaamaan eurocupeja, mutta samalla siten, että suuremmista jalkapallomaista pääsisi turnauksiin enemmän seuroja.