Liverpool on vahvempi kohtaamaan Kloppin lähdön kuin edellisessä romahduksessaan
Liverpool on vahvempi kohtaamaan Jürgen Kloppin lähdön kuin edellisessä romahduksessaan 90-luvun alussa tai missä tilassa Manchester United oli Sir Alex Fergusonin erotessa, arvioi Jukka Rönkä.
Jürgen Kloppin yllättävä eroilmoitus on käynnistänyt vilkkaan keskustelun, miten Liverpoolille käy Kloppin lähdettyä. On sanottu, ettei kukaan voi korvata Kloppia. Jukka, onko Liverpoolin imperiumi oikeasti vaarassa?
Tällaisten shokeeraavien uutisten yhteydessä tunnepitoiset reaktiot saavat helposti liian suuren painoarvon. Niin myös tässä tapauksessa.
Klopp on tehnyt loistavaa työtä Liverpoolissa ja uutta Kloppia isolla kirjoitettuna on varmasti mahdoton löytää. Se ei ole kuitenkaan tarkoituskaan. Oleellista on, millaisen managerin Liverpool löytää Kloppin seuraajaksi ja minkälaisen kokonaisuuden hän muodostaa yhdessä Liverpoolin seurajohdon, tulevan jalkapallojohtajan ja koko seuraorganisaation kanssa.
Klopp on asettanut kahdeksan vuoden aikana riman korkealle ja sen ylittäminen on varmasti vaikeaa, muttei mahdotonta.
Tässä kohtaa kannattaa katsoa historiaan. Kun Kloppia ikonisempi Liverpool-legenda ja Liverpoolin 60-luvulla takaisin suurseuraksi nostanut Bill Shankly erosi 15 vuoden jälkeen kesällä 1974, Liverpoolissa vaivuttiin paljon suurempaan shokkiin ja epätoivoon. Oltiin varmoja, että Liverpoolin imperiumi romahtaisi.
Todellisuus oli kuitenkin toinen. Bob Paisley, Joe Fagan ja Kenny Dalglish johtivat Liverpoolin vieläkin hurjempaan menestykseen kuin Shankly. Liverpool voitti Shanklyn eron jälkeen 16 kauden aikana kymmenen kertaa liigamestaruuden, neljä kertaa Mestarien liigan edeltäjän Euroopan Cupin ja ison kasan pienempiä pokaaleita.
En väitä, että näin kävisi nyt, mutta edessä ei ole myöskään mikään väistämätön tuho.
Historiasta löytyy kuitenkin vastakkaisiakin esimerkkejä. Miten niitä voidaan peilata Liverpoolin tämänhetkiseen tilanteeseen?
Jokainen on oma tapauksensa.
Tuo yllä mainittu Liverpoolin satumaisen pitkä ja menestyksekäs valtakausi päättyi 1990-luvun alussa ja Liverpoolin kannattajien piti odottaa vuoden 1990 liigamestaruuden jälkeen seuraavaa mestaruutta 30 vuotta.
Syynä tuon valtakauden päättymiseen oli pelkistettynä se, että Kenny Dalglish antoi 80-luvun tähtijoukkueen vanhentua käsiin ja Liverpool epäonnistui raskaasti palkatessaan Dalglishin seuraajaksi Graeme Sounessin.
Lisäksi Dalglish oli romuttanut managerikaudellaan Boot Room -filosofian, joka oli keskeinen tekijä Shanklyn perinnön siirtymisessä ensin Paisleylle ja sitten Faganille. Vaikka Dalglish oli itsekin Liverpoolin pelaaja, hän ei ollut kuitenkaan sielultaan bootroomilainen eikä siksi vaalinut sen arvoa.
Lue myös: Kenny Dalglish on pyhä mies, jonka pahoista teoista kerrotaan passiivissa
Manchester Unitedin romahtaminen Sir Alex Fergusonin valtakauden päätyttyä on toinen hyvä esimerkki imperiumin romahduksen syistä.
Manchester Unitedin kohdalla suurin ongelma oli jo ennen Fergusonia seurajohto ja se on ollut suurin ongelma myös Fergusonin lähdettyä. Hieman karrikoiden voisi sanoa, että Manchester United ei ole voittanut vuoden 1967 jälkeen yhtään liigamestaruutta – ne kaikki on voittanut Sir Alex Ferguson.
Toki United takasi Fergusonille resurssit menestyä, mutta kuten viimeiset kymmenen vuotta ovat osoittaneet, raha ei tee kenestäkään huippumenestyvää seuraa. Tarvitaan ammattitaitoinen seurajohto, joka osaa organisoida seuran toiminnallisesti optimaalisella tavalla ja palkata avainpaikoille – manageri mukaan lukien – oikeat henkilöt. Manchester United on epäonnistunut tämän kokonaisuuden rakentamisessa ja siksi Sir Alexin jälkeinen aika on ollut yhtä ja samaa kärsimysnäytelmää.
Nämä samat asiat korostuvat myös Liverpoolin kohdalla.
Jo nyt on selvää, että Kloppin työlle ei tule jatkajaa seuran sisältä, sillä myös kaikki apuvalmentajat, Pepijn Lijnders, Peter Krawietz ja Vitor Matos, lähtevät Kloppin mukana, eikä heistä kukaan olisi muutenkaan ollut optimaalinen valinta Kloppin työn jatkajaksi. Siksi tällainen kloppilaisen perinnön siirtyminen bootroomilaisen mallin mukaisesti ei välttämättä ole se tie, jota Liverpool tulee etenemään.
Kloppin seuraajapelin ykkösnimeksi nostettu Xabi Alonso on toki entinen Liverpoolin pelaaja ja vaikka hänen jalkapallossaan on samoja elementtejä kuin Kloppilla, Alonson jalkapallo on hänen itsensä muokkaama edistyksellinen versio jalkapallon universaaleista nykyopeista.
Liverpoolin omistava Fenway Sport Group on osoittanut olevansa varsin vahva ja toiminnassaan vakaa omistajataho, mutta senkin on onnistuttava avainrekrytoinneissaan eli uuden jalkapallojohtajan ja Kloppin seuraajan palkkaamisessa. On hyvä muistaa, että Kloppin palkkaamisen arkkitehti oli aikoinaan seuran entinen jalkapallojohtaja Michael Edwards, ja FSG vain siunasi valinnan.
En usko, että FSG lähtee Kloppin seuraajaa palkatessaan säheltämään ja kiikaroimaan pelkkää tunnettua nimeä. Heidän edellinen rekrytointinsa ennen Kloppia oli Brendan Rodgers, joka vei Liverpoolin yhden liukastumisen päähän liigamestaruudesta.
Liverpoolin vallanvaihtoon liittyy kiistatta omat riskinsä, mutta Liverpool on nyt paljon vahvempi kohtaamaan siihen liittyvät haasteet kuin 90-luvun alussa tai mitä Manchester United oli valmis kohtaamaan Fergusonin lähdön.