Kansainvälisessä jalkapallossa nousee jatkuvasti otsikoihin uutisia seurojen kuluylityksistä ja pistevähennyksistä. Jukka, onko tämä kulusekamelska karkaamassa käsistä?

En käyttäisi noita sanoja kuvaamaan tilannetta, sillä kysymys on pohjimmiltaan jalkapalloa tervehdyttävästä asiasta.

UEFA:n taloudellisen reilun pelin säännöt otettiin käyttöön 14 vuotta sitten ja sen jälkeen monet sarjat ja liigat ovat kiristäneet omaa sarja- ja maakohtaista linjaansa. Näiden säännösten tavoitteena on tervehdyttävää jalkapalloseurojen taloutta, hillitä pelaajien palkkojen ja siirtosummien lähes hallitsematonta nousua ja kontrolloida sitä, miten paljon jalkapalloon voidaan pumpata jalkapallon ulkopuolista rahaa seurojen omistajien omista taskuista.

Itse asia on siis hyvä, mutta kaikki seurat eivät ole vielä ottaneet riittävän tosissaan sitä, mitä kulunylityksistä seuraa. On toimittu vahvassa etukenossa suurella riskillä ja ajateltu, että ylisuuret satsaukset tuovat menestystä ja sitä kautta niin paljon lisää tuloja, että riskistrategialla toimiminen kannattaa.

Kun menestys ei olekaan ollut odotettu ja tulot ovat jääneet sen seurauksena laskettua pienemmäksi, ollaan oltu ongelmissa. Eikä tämä ole koskenut vain pieniä seuroja. Tunnetuin iso kala on Barcelona, joka joutui luopumaan jopa Lionel Messistä ja myymään kaikkea mahdollista ja mahdotonta, kun sen jättiläismäiset pelaajakaupat menivät yksi toisensa jälkeen pipariksi.

Toivon mukaan tässä kaaoksessa on kysymys enemmän jonkinlaisesta siirtymävaiheesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Nyt rumia otsikoita tulee, mutta tuleeko niitä enää viiden vuoden päästä? Toivottavasti ei ainakaan tässä mitassa.

Eikö tämä ole kuitenkin jalkapallon kannalta negatiivinen asia, sillä esimerkiksi Valioliigan sarjataulukkoa on jo rustattu tällä kaudella kolme kertaa ja lisää rustauksia on vielä tulossa?

Eihän kukaan haluaisi, että sarjataulukoita joudutaan muokkaamaan kauden aikana ja äärimmillään jopa sen jälkeen, kun kausi on päättynyt. Tämä on kuitenkin se hinta, joka joudutaan maksamaan siitä, että tämä asia ajetaan läpi.

Tilanne vaikuttaa olevan erityisen sekava Englannissa, jossa Evertonilta ja Nottinghamilta on vähennetty jo pisteitä ja muitakin seuroja uhkaa sama tilanne. Mitkä ovat kriittisimmät tapaukset?

Kriittisimmät akuutit tapaukset ovat ilman muuta Everton, Nottingham ja viime kaudella Valioliigasta pudonnut Leicester.

Evertonilta on jo vähennetty kausien 2019-2022 syntien seurauksena kuusi pistettä ja nyt sitä uhkaa lisärangaistus viime kauden ylityksistä. On oletettavaa, että sieltä tulee plus miinus neljän pisteen lisävähennys, joka vaikuttaa tämän kauden sarjataulukkoon ja saattaa pakottaa Evertonin hakemaan vauhtia toiseksi korkeimmalta sarjatasolta ensimmäinen kerran 70 vuoteen.

Nottingham sai jo neljän pisteen rangaistuksen. Nyt sillä on kaksi päivää aikaa ratkaista, valittaako se päätöksestä. Valitus voi pudottaa rangaistusta – kuten Evertonilla tapahtui aiemmin tällä kaudella –, mutta rangaistus voi myös valituskäsittelyssä koveta.

Ongelmallista Evertonin ja Nottinghamin tapauksissa on se, että valitukset venyttävät lopullisia päätöksiä niin pitkälle, että ne tulevat todennäköisesti vasta Valioliigan viimeisen kierroksen jälkeen.

Leicesterin tapaus on kiharaisempi, sillä Leicesterillä on niskassaan kahdet erilaiset kulusäännöt.

Englannin liiga asetti Leicesterin sääntöjen rikkomisesta siirtokiellon eli jos sen valitus ei mene läpi,  Leicester ei saa siirtokiellon aikana ostaa pelaajia ja se voi hankkia sopimuksettomiakin pelaajia vain siinä tapauksessa, ettei sillä ole riittävästi pelaajia pelaamaan ensi kaudella. Tämä siirtokielto on voimassa toistaiseksi, jos Leicester ei nouse ensi kaudeksi takaisin Valioliigaan.

Jos Leicester nousee ensi kaudeksi Valioliigaan, silloin toimitaan Valioliigan sääntöjen mukaan. Siirtokielto poistuu, mutta Leicesteriä odottaa kausien 2020-2023 kuluylityksistä pisteiden vähentämisrangaistus. Näin se joutuisi aloittamaan ensi kauden Valioliigassa todennäköisesti 6-10 miinuspistettä tilillään.

Unohditko Chelsean ja Manchester Cityn?

Ne molemmat ovat erilaisia tapauksia kuin Everton, Nottingham ja Leicester. Kumpaakaan ei syytetä kulusääntöjen ylittämisestä, vaan taloudellisista väärinkäytöksistä. Chelsealla on tosin vaikeuksia pysyä myös kulusääntöjen rajoissa, mutta uhanalainen kolmen vuoden tarkastelujakso umpeutuu seuraavan kerran kesäkuun lopussa – ja sitä seuraava taas seuraavan vuoden kesäkuun lopussa. Nyt ei siis vielä tiedetä, pysyykö Chelsea rajoitusten sisällä vai.

Manchester Citylla vakavimmat sääntörikkomissyytökset koskevat kirjanpidon vääristelemistä eli suomeksi sanottuna valehtelua seuran finansseista vuosien 2009-2018 aikana. Syytteitä on yhteensä 115 ja ne ovat niin vakavia, että Citya odottaa Valioliigasta pudottaminen, jos ja kun edes osa syytöksistä pystytään näyttämään pitävästi toteen.

Lisäksi UEFA seuraa tilannetta, sillä City selvisi UEFA:n antamasta Mestarien liigasta sulkemisesta valituksen jälkeen. UEFA haluaa nyt nähdä, perustuiko tuo Cityn silloinen valitus myös väärennettyihin tilitietoihin. Jos perustui, silloin edessä voi hyvinkin olla Cityn sulkeminen eurocupeista jopa 3-5 vuodeksi.

Chelsean vastaavat rikkomukset tapahtuivat edellisen omistajan Roman Abramovitšin aikana. Näiden rikkomusten joukossa oli muun muassa laittomia maksuja pelaajille ja agenteille. Chelsean rikkomukset eivät ole niin vakavia kuin Manchester Citylla, enkä usko, että Chelseaa pudotettaisiin Valioliigasta, vaikka sitäkin vaihtoehtoa on Englannissa väläytetty.

Koskevatko nämä kulusäännöt myös suomalaisia seuroja?

UEFA:n säännöt koskevat kaikkia seuroja, jotka pelaavat eurocupeissa.

UEFA:n uusien kulusääntöjen mukaan seurat saavat tuottaa kolmen vuoden aikana 60-90 miljoonaa euroa tappiota riippuen seuran taloudellisesta kokonaistilanteesta.

Tämän lisäksi seurat saavat käyttää joukkueen kuluihin eli pelaajien ja valmennustiimin palkkoihin sekä pelaajakauppoihin ja agenttipalkkioihin 70 prosenttia liikevaihdostaan. Tosin tällä kaudella tuo raja oli vielä 90 prosenttia ja ensi kaudella 80 prosenttia, mutta kaudesta 2025-2026 alkaen mennään tuolla 70 prosentin limiitillä.

Veikkausliigassa ja Ykkösessä on oma lisenssijärjestelmä ja kuten historia on osoittanut, lisenssin on voinut myös menettää.

Näin suomalaisetkin seurat ovat ainakin jonkinasteisen kontrollin alla. UEFA:n säännöt ovat samat kaikille eurocupeissa pelaaville seuroille, mutta Suomessakin joudutaan pohtimaan, minkälaiset maa- ja sarjakohtaiset kulusäännöt Suomessa pitäisi olla jatkossa. Esimerkiksi Valioliigassa siirrytään samoihin prosenttikriteereihin kuin mitä UEFA noudattaa.

Lopuksi: Mihin tämä kausi Englannissa päättyy?

Todennäköisesti täydelliseen kaaokseen. Kun Valioliigassa pelataan viimeinen kierros 19. toukokuuta kukaan ei välttämättä tiedä, mitkä seurat putoavat Valioliigasta ja mitkä eivät.

Lisäksi Chelsean ja Manchester Cityn yllä leijuu kauden päättyessä sama uhkaava pilvi kuin tälläkin hetkellä, mutta kummankin rangaistuksista – olivatpa ne lopulta millaisia tahansa – päätetään vasta myöhemmin eivätkä ne vaikuta tähän kauteen.