HJK lähtee lauantaina alkavaan uuteen Veikkausliiga-kauteen jälleen suurimpana mestarisuosikkina. Jukka, onko HJK:n ylivoimaisuus mestaruusrohmuna Veikkausliigan etu vai haitta?

HJK on voittanut 15 edellisestä Veikkausliigan mestaruudesta 12 ja nyt sillä on tilillään jo neljä mestaruutta peräkkäin. Tilasto on vakuuttava, mutta tilaston takana tilanne on ollut paljon tiukempi. Esimerkiksi viimeisellä kolmella kaudella HJK on voittanut mestaruuden kahdesti pisteen erolla ja viime kaudella se päätyi KuPSin kanssa tasapisteisiin.

HJK:n ylivoimaisuus on muutenkin käsitteenä monisäikeisempi. Mestaruustaistelun jännittävyyden kannalta tasainen mestaruustaistelu on etu, mutta esittäisin silti kysymyksen, pitäisikö HJK:n näillä resursseilla olla Suomen kentillä kausi toisensa jälkeen täysin omassa luokassaan?

Esimerkiksi viime kaudella mestaruustaistelu pysyi tasaisena ja jännittävänä pitkälti siksi, että HJK ajoi koko kauden käsijarru päällä.

Alkukautta väritti päävalmentaja Toni Koskelan ympärille kytkeytynyt repivä vyyhti, joka johti Koskelan potkuihin. Koskelan tilalle loppukaudeksi palkattu Toni Korkeakunnas toi toki Klubille mestaruuden, mutta hän sai osakseen paljon perusteltua kritiikkiä ja HJK:n päätös palkata Korkeakunnaksen tilalle puskista Ferran Sibila kertoi siitä, ettei Korkeakunnas nauttinut kovin suurta arvostusta HJK:n sisälläkään.

Miten vastaat esittämääsi kysymykseen?

Ymmärrän toki, ettei Veikkausliigan mestariksi kävellä – varsinkaan sellaisessa tilanteessa, jossa esimerkiksi KuPSin pääomistaja Ari Lahti on tukenut taloudellisesti varsin raskaalla kädellä KuPSia ja kuitannut kausi toisensa jälkeen seuran tappioita.

Veikkausliigan voittaminen ei kuitenkaan voi olla se mittari, jolla HJK:n onnistumista mitataan. Esimerkiksi nyt alkavalla kaudella HJK:n pelaajabudjetti on 2,2 miljoonaa euroa, kun muista seuroista vain KuPS yltää yli miljoonan euron – ja KuPSillakin pelaajabudjetti on tasan miljoona euroa.

Jos HJK toimisi resurssiensa mukaisella tasolla, sen pitäisi voittaa heittämällä Veikkausliigan mestaruus. Kuvaava – joskin toki eri maailmasta tuleva – vertailukohta on se, että kivikovassa Valioliigassa Manchester City ja Liverpool ovat viime vuosina yltäneet yli 2,5 pisteen ottelukohtaiseen pistekeskiarvoon, kun HJK ei ole ylittänyt 2,5 pisteen keskiarvoa kertaakaan sinä aikana, kun voitosta on annettu kolme pistettä.

Veikkausliigan dominoinnin lisäksi HJK:n pitäisi ottaa askeleita ylöspäin myös eurokentillä. HJK:lle on nostettava hattua siitä, että se on Konferenssiliigan perustamisen jälkeen noussut ainakin ensimmäisinä kausina vakiojäseniksi eurocupien lohkopeleissä, mutta mistään suuresta menestyksestä lohkopeleissä ei voida vielä puhua. Se on varmasti seuraava iso haaste Klubilla.

Veikkausliiga ja eurocupit ovat konkreettisia mittareita, joilla HJK:n kilpailullista menestymistä ja onnistumista voidaan mitata, mutta vielä tärkeämpää olisi, että seuran sisällä arvioitaisiin ilman pehmeitä selityksiä, maksimoiko HJK toimintansa kautta omat resurssinsa.

Jokainen ymmärtää, että jos talon nurkasta nousevat liekit, silloin on tartuttava vesiletkuun. Huippuorganisaation vahvuus mitataan kuitenkin silloin, jos asiat menevät hyvin tai erinomaisesti, ja silti organisaatiossa mietitään rystyset verillä, miten asiat voisi tehdä vielä paremmin.

HJK:lla on kaikki syyt olla moniin asioihin toiminnassaan tällä hetkellä tyytyväisiä, mutta toivottavasti se ei riitä Klubille.

Mikä on ennusteesi tällä Veikkausliiga-kaudelle?

Suurin toiveeni olisi, että HJK olisi tällä kaudella Veikkausliigassa murskaavan ylivoimainen.

En lähde nyt puimaan Ferran Sibilan ja Ossi Virran keskinäistä työnjakoa, mutta olisihan se suomalaisella jalkapallolle suuri voitto, jos Virta pystyisi lunastamaan tittelistään riippumatta valmentajana ne huikeat odotukset, jotka häneen liittyvät.

Virta edustaa jalkapalloilulliselta ajattelutavaltaan ja jalkapallopuheeltaan uutta ja raikasta suomalaista valmentajasukupolvea, ja hänen menestymisensä olisi merkittävä voitto kaikille uuden aallon nuorille valmentajille. Meillä on edelleen paljon sellaisia muinaishistoriallisia jääriä, jotka hymähtelevät lehkosoille, vasaroille, virroille, silvennoisille, remmeleille, leppälahdille ja muille ”pimputtelijoille”.

Jos HJK voittaisi tällä kaudella mestaruuden pystyyn, se toivon mukaan herättäisi jalkapalloihmiset pohtimaan kysymystä, miksi Korkeakunnaksen voittama mestaruus oli viime kaudella pelkkä mestaruus.

Maailma ei toki ole aivan näin mustavalkea, mutta meillä tuijotetaan edelleen jalkapallossa liian paljon voitettuja mestaruuksia kuin mietittäisiin sitä, millä tasolla valmennus ja arjen toiminta oikeasti ovat verrattuna kansainväliseen jalkapalloon.