Eurocupien uudelle formaatille on annettava mahdollisuus, vaikkei se karsikaan kaikkia ongelmia
Mestarien liigan alkulohkot arvotaan torstaina ja Eurooppa-liigan ja Konferenssiliigan perjantaina. Jukka Rönkä avaa, miten uusituissa eurocupeissa pelataan.
@JukkaRonka
Uusimuotoisten Mestareiden liigan lohkovaiheen ottelut arvotaan torstaina ja Eurooppa-liigan ja Konferenssiliigan perjantaina. Jukka, mikä eurokentillä muuttuu?
Suurin muutos on se, että aiemmin näiden kilpailujen lohkovaiheessa pelasi 32 joukkuetta, jotka oli jaettu kahdeksaan neljän joukkueen lohkoon. Alkulohkoissa jokainen joukkue kohtasi kolme vastustajaa koti- ja vierasotteluissa.
Nyt joukkuemäärä on nostettu 36 seuraan ja alkulohkojen sijasta kaikki 36 joukkuetta pelaavat yhdessä ja samassa alkusarjassa ja ovat samassa sarjataulukossa.
Mestarien liigassa ja Eurooppa-liigassa alkulohkovaiheessa joukkueet pelaavat kahdeksan ottelua kahdeksaa eri vastustajaa vastaan – neljä kotona ja neljä vieraissa. Konferenssiliigassa jokainen joukkue pelaa kuusi ottelua kuutta eri vastustajaa vastaan.
Kun alkulohkot päättyvät – Mestarien liigassa ja Eurooppa-liigassa tammikuussa ja Konferenssiliigassa joulukuussa – jatkopaikat ratkeavat sarjataulukon perusteella.
Jokaisessa kisassa kahdeksan parasta seuraa menee suoraan ensimmäiselle varsinaiselle pudotuspelikierrokselle. Toiset kahdeksan paikkaa ratkaistaan alkulohkojen ja varsinaisen pudotuspelivaiheen välissä pelattavissa kaksiosaisissa play-off-otteluissa, joissa sijoille alkulohkon sarjataulukossa sijoille 9-16 sijoittuneet joukkueet kohtaavat arvonnan perusteella jonkin sijoille 17-24 sijoittuneen joukkueet.
Niiden joukkueiden, jotka eivät sijoitu TOP24:een, eurokausi päättyy alkulohkovaiheen jälkeen. Näin esimerkiksi Mestarien liigasta karsiutuneilla joukkueilla ei ole asiaa enää Eurooppa-liigaan.
Alkulohkojen arvonnassa joukkueet on jaettu UEFA:n pisteytyksen mukaisesti Mestarien liigassa ja Eurooppa-liigassa neljään yhdeksän joukkueen koriin ja jokaiselle joukkueelle arvotaan kustakin korista kaksi vastustajaa. Konferenssiliigassa koreja on kuusi ja jokaisesta korista joukkueille arvotaan yksi vastustaja.
Alkulohkovaiheessa on maarajoitus voimassa eli samasta maasta tulevat joukkueet eivät voi kohdata toisiaan.
Miksi nämä muutokset on tehty?
Tähän on kaksi pääsyytä.
Suuret jalkapallomaat ovat painostaneet jo pitkään UEFA:aa siitä, että niiden sarjoista varsinkin Mestarien liigaan pitäisi päästä enemmän seuroja. Nyt tätä määrää on nostettu, tosin vain kahdella seuralla, minkä seurauksena viime kaudella parhaimmin eurocupeissa menestyneillä Saksalla ja Italialla on aiemmin neljän seuran sijasta mukana viisi seuraa.
Toinen muutos on ollut karsia merkityksettömien otteluiden määrää alkulohkovaiheessa. Nythän osa alkulohkoista on ratkennut käytännössä jo 3-4 ottelun jälkeen ja joukkueet ovat saattaneet peluuttaa merkityksettömissä otteluissa likimain kakkosmiehistöjään.
Nyt tavoitteena on, että alkulohkot huipentuisivat viimeiselle kierrokselle, jolloin ratkaistaisiin niin jatkoon menijät kuin se, mitkä seurat pääsevät suoreen ensimmäiselle varsinaiselle pudotuspelikierrokselle.
Lisäksi alkulohkojen sijoitukset tuovan edun pudotuspeleihin siten, että alkulohkoissa sijoille 1-8 sijoittuneet joukkueet eivät voi kohdata toisiaan varsinaisten pudotuspelien avauskierroksella.
Onko tämä hyvä vai huono uudistus?
Uudelle formaatille on annettava ilman muuta mahdollisuus.
Hyvää uudistuksessa on se, että nyt joukkueet kohtaavat Mestarien liigassa ja Eurooppa-liigassa kahdeksan ja Konferenssiliigassa kuusi eri vastustajaa kuudesta eri maasta.
Vaikka merkityksettömiä otteluita ei välttämättä voidakaan kokonaan karsia, niin kieltämättä jatkopaikoista ja paremmista sijoituksista voidaan käydä vääntöjä useiden seurojen kesken vielä alkulohkovaiheen viimeisellä kierroksella.
Ja onhan sekin positiivinen asia, että eurocupien lohkovaiheeseen pääsee nyt yhteensä 12 seuraa enemmän kuin vuosi sitten.
Ehkä suurin miinus on se, että Mestarien liigassa ja Eurooppa-liigassa pelaavien kalenterit kiristyvät entisestään. Kysymys ei ole toki kuin kahdesta ottelusta, mutta sekin on nykyisessä puristuksessa melkoinen lisäys.
Mitä muutokset tarkoittavat HJK:n kannalta, jos se pääsee Konferenssiliigan lohkopeleihin?
Sitä, että HJK kohtaisi syksyn aikana kuusi eri vastustajaa kuudesta eri maasta, kolme kotiottelussa ja kolme vierasottelussa.
HJK:n arvontakori on vielä auki, sillä lohkopeleihin ratkeavat joukkueet selviävät vasta tänään. Joka tapauksessa kuusi eri vastustajaa tarkoittaa värikkäämpää lohkovaihetta – ja toivon mukaan myös värikkäämpiä vastustajia kotiotteluissa.
Jatkopaikan suhteen matka tuskin entisestään lyhenisi.