Nopeus olisi riittänyt maailmanmestariksi, mutta Valtteri Bottakselta puuttui yksi ominaisuus
Valtteri Bottas olisi nopeutensa puolesta voinut voittaa maailmanmestaruuden, mutta häneltä puuttui yksi kriittinen ominaisuus, arvioi Erkki Mustakari.
@JukkaRonka
Valtteri Bottas ei jää historian kovimmille lehdille F1-kuljettajana – ei edes Suomessa, arvioi ElmoTV:n F1-asiantuntija Erkki Mustakari.
Bottas ajoi mahdollisesti viimeisen GP-kisansa sunnuntaina Abu Dhabissa. Jos kisa oli 35-vuotiaan Bottaksen viimeinen MM-sarjassa, hänen saldokseen jää 246 kisastarttia, 10 voittoa, 67 podium-sijoitusta, 20 paalupaikkaa ja kaksi toista sijaa kuljettajien MM-taulukossa vuosina 2019 ja 2020.
”Valtterin ura on ollut kunnioitettava ja komea. Hyvää perspektiiviä antaa se, että nykyisistä kuljettajista esimerkiksi Sergio Perez on voittanut urallaan vain kuusi ja Carlos Sainz neljä GP-kisaa. Valtterilla voittoja on kymmenen ja hän pystyi lyömään parhaimmillaan Mercedeksellä jopa samanlaisella autolla ajaneen Lewis Hamiltonin niin kisavauhdissa kuin aika-ajoissakin.”
”Kun urheilijoita pannaan paremmuusjärjestykseen, silloin katsotaan ensimmäiseksi tuloksia. Tässä vertailussa Valtteri jää jo Suomessa ulos kaikista kovimmasta kategoriasta.”
”Pidän itse kaksi maailmanmestaruutta voittanutta Mika Häkkistä kaikkien aikojen suomalaisena F1-kuljettajana ja vuonna 2007 Ferrarilla maailmanmestariksi ajanutta Kimi Räikköstä kakkosena. Keke Rosberg oli suomalaisen F1-historian suuri pioneeri, joka myös voitti maailmanmestaruuden – mutta sitten, likimain Keken perässä tuleekin jo Valtteri.”
”Sitten on hieman eroa ja seuraavassa kategoriassa ovat Heikki Kovalainen ja Mika Salo. Heikki voitti urallaan yhden GP:n ja vaikka virallisissa papereissa lukeekin, ettei Salo voittanut yhtään kisaa, pidän häntäkin ”voittajana”, sillä hän luovutti kesällä 1999 Ferrarilla ajaessaan voiton tallimääräyksellä.”
Mustakari haluaa mainita erikseen vielä yhden suomalaisen F1-kuljettajan, Jyrki Järvilehdon, vaikka hän ajoi vain kerran podiumille sijoittuessaan kolmanneksi San Marinon GP:ssä huhtikuussa 1991.
”Jyrki oli lahjoiltaan lähes Häkkisen tasoa, mutta paha loukkaantuminen Benettonin testeissä ennen kautta 1994 suisti hänen uransa raiteilta. Ilman sitä onnettomuutta suomalaisessa F1-historiassa voisi olla monta erilaista lukua”, Mustakari harmittelee.
Vaikka Mustakari arvostaakin Bottaksen uraa ja saavutuksia, hän ei kuitenkaan pidä Bottasta kuljettajana, jolla olisi ollut maailmanmestarin luonne.
”Valtteri oli ja olisi edelleen nopea kuljettaja, jos hänellä olisi allaan kilpailukykyinen menopeli. Nopeutensa puolesta Vatteri olisi voinut olla jopa maailmanmestari, mutta maailmanmestareilta vaaditaan nopeuden lisäksi erittäin kovaa henkistä kanttia ja äärimmäistä luonnetta, sillä maailmanmestaruuksia ei anneta, vaan ne pitää ottaa.”
”Valtterin ongelma tiivistyy monessa mielessä siihen, että Lewis Hamilton pitää häntä kaikkien aikojen parhaana tallikaverinaan. Se kertoo osuvasti, ettei Valtteri käyttänyt kaikkia mahdollisia aseita ja temppuja voittaakseen Hamiltonin, kuten Nico Rosberg teki Mercedeksellä ennen Valtteria.”
”Nicoakin pidettiin pitkään liian kilttinä ja pehmeänä voittamaan maailmanmestaruutta, mutta hän kaivoi sisältään pedon, joka oli valmis tarvittaessa ylittämään kaikki sovinnaisuuden rajat ja ajamaan jopa tiimin etua vastaan ajaakseen omaa etua. Se teki hänestä maailmanmestarin.”
”Valtterilta ei sen sijaan sitä petoa löytynyt. Valtteri kumarsi tiimin etua ja toimi joka käänteessä herrasmiesmäisesti.”
”Jos Valtteri olisi saanut viisi siivua makkaraa, hän olisi antanut niistä yhden tai kaksi Hamiltonille ja kysynyt tiimiradiossa, kumpi syö kolmannen.”
”Maailmanmestarit eivät niin toimi. He syövät turhia kyselemättä itse kaikki siivut”, Mustakari tiivistää.