Suomessa hymähdeltiin keväällä 2021 UEFA:n uudelle eurocupille, Konferenssiliigalle, jonka karsintojen oli määrä alkaa saman vuoden kesäkuussa. Sitä pidettiin c-luokan cup-kisana, joka haisi samalle tunkkaiselle epämääräisyydelle kuin vuonna 2008 kuopattu Intertoto Cup.

Konferenssiliiga ristittiin Suomessa sarkastisesti myös Ägä Cupiksi, koska HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti oli ollut yksi keskeisistä voimista Konferenssliigan perustamisen takana.

Oli totta, ettei Konferenssiliigassa ollut samaa glamouria kuin Mestarien liigassa tai edes Eurooppa-liigassa.

Konferenssiliigan arvostelijoilta oli jäänyt kuitenkin yksi asia ymmärtämättä: Konferenssiliigan tarkoitus ei ollut alun perinkään kilpailla Mestarien liigan tai Eurooppa-liigan kanssa.

Sen päätarkoitus oli ulottaa eurocupien huuma ja eurocupeihin liittyvä taloudellinen potentiaali myös Suomen kaltaisten pienempien jalkapallomaiden seurojen ulottuville.

***

Konferenssiliigan perusajatus on muuttunut neljässä vuodessa lihaksi ja vereksi – myös suomalaisille seuroille.

HJK oli ennen Konferenssiliigan perustamista selviytynyt eurocupien lohkopeleihin kahdesti: syksyllä 1998 sensaatiomaisesti Mestarien liigaan ja syksyllä 2014 Eurooppa-liigaan.

Konferenssiliigan perustamisen jälkeen HJK on selviytynyt tätä vuotta lukuun ottamatta joka vuosi eurocupien lohkopeleihin – kolmesti Konferenssiliigassa ja kerran Eurooppa-liigassa.

Suomalaisseurojen historiallinen putki eurocupien lohkopeleissä ei katkea tänäkään syksynä, sillä KuPS varmisti ensimmäistä kertaa pitkän historiansa aikana pääsynsä eurocupien lohkopeleihin kaatamalla Eurooppa-liigan kolmannella karsintakierroksella latvialaisen Rigas FS:n torstaina kotonaan 1-0 ja menemällä jatkoon yhteismaalein 3-1.

Nyt auki on enää se, pelaako KuPS syksyllä lohkopelejä Eurooppa-liigassa vai Konferenssiliigassa.

KuPS kohtaa Eurooppa-liigan play-off-kierroksella tanskalaisen Midtjyllandin. Voitto veisi kuopiolaiset Eurooppa-liigan lohkopeleihin, mutta tappiokaan ei olisi katastrofi, sillä KuPS etenisi tappiollakin Konferenssiliigan lohkopeleihin.

***

Järjestelmää voi kuvata monimutkaiseksi ja jopa erikoiseksi, mutta sen takana on selkeä logiikka: eurocupien uusittu malli korostaa kansallisen mestaruuden arvoa.

KuPS pääsi hallitsevana mestarijoukkueena Mestarien liigan karsintoihin ja niissä pienten maiden mestarijoukkueille räätälöidylle ”Mestareiden polulle”.

KuPS vältti ensinnäkin kovimmat karsintoihin osallistuvat joukkueet, sillä sen vastustajat arvottiin muiden pienempien maiden mestarijoukkueiden korista. Lisäksi KuPSilla oli – kuten myös Ilveksellä Eurooppa-liigan karsinnoissa – vara hävitä ilman, että sen euro-ottelut olisivat vielä päättyneet.

Jos KuPS olisi hävinnyt Mestarien liigan ensimmäisellä karsintakierroksella moldovalaiselle Milsamille, se olisi jatkanut karsintoja Konferenssiliigassa.

Voitto Milsamista tarkoitti kahta asiaa: KuPSin ottelut jatkuivat Mestarien liigan karsinnoissa. Vaikka se hävisikin seuraavassa karsintaparissa Kairatille, se oli jo yhtä askelmaa korkeammalla, sillä tappio pudotti sen Eurooppa-liigan karsintoihin.

Myös Eurooppa-liigan karsinnoissa KuPS on askelta korkeammalla. Torstaina varmistunut historiallinen voitto RFS:stä varmisti sille sataprosenttisen varman paikan eurocupien lohkopeleissä. Tappiollakin se olisi päässyt Konferenssiliigan play-off-kierrokselle.

***

Jokainen, joka ymmärsi keväällä 2021 uusitun eurocup-järjestelmän logiikan, ymmärsi samalla, ettei Veikkausliigan voittamisessa ole jatkossa kysymys vain Suomen mestaruudesta, vaan siitä, että kynnys päästä eurocupien lohkopeleihin madaltuu mestaruuden myötä dramaattisesti.

Eurocupien lohkopelien huuma on monipiippuinen asia. HJK:n pelatessa syksyn viimeisiä merkityksettömiä Konferenssiliigan lohkopelejä huumasta oli vaikea puhua. Alkuhuuma oli kadonnut ja pelit olivat katsojien silmin katsottuna vain kiinnostavia tai vähemmän kiinnostavia jalkapallo-otteluita.

Kuopiossa tilanne on sen sijaan toinen, sillä KuPS ei ole koskaan pelannut eurocupien lohkopeleissä. Nyt se sen sijaan pelaa ja jokainen voi kuvitella, millaisella riemulla eteläeurooppalaiset seurat odottavat sitä, että ne pääsevät pelaamaan Eurooppa-liigan tai Konferenssiliigan lohkopelejä hyiseen Suomeen loppusyksyn ja talven keskellä.

Harmi vain, että KuPS ei saa pelata lohkovaiheen otteluita kotistadionilla, sillä stadion ei täytä UEFA:n vaatimuksia. Siksi KuPS pelannee syksyllä kotiottelunsa Tampereella Tammelassa.

***

KuPSin kannalta kysymys ei ole kuitenkaan ainutlaatuisesta ja ikimuistoisesta luvusta historiaan.

Kysymys on myös rahasta.

Jos KuPS selviytyisi Eurooppa-liigan lohkopeleihin, se saisi pelkästään lohkopeleihin selviytymisestä UEFA:lta palkintorahoja 4,3 miljoonaa euroa. Konferenssiliigan lohkopaikka toisi varmuudella 3,17 miljoonaa euroa.

Sen päälle tulevat jo karsintakierroksilla hankitut palkintorahat sekä mahdollisista voitoista ja tasapeleistä sekä lopullisesta lohkosijoituksesta maksettavat bonukset.

Kun mukaan lasketaan lipputulot, KuPS tulee tienaamaan historiallisesta eurocup-menestyksestään vähintään yli neljän miljoonan euron potin. Selviytyminen Eurooppa-liigan lohkopeleihin nostaisi pottia suoralta kädeltä yli miljoonalla eurolla.

Ja tämä kaikki ilman sitä huimaavaa mahdollisuutta, että KuPS selviytyisi vastoin kaikkia odotuksia jatkopeleihin.

***

Sanotaan, ettei raha tee autuaaksi. Ottamatta kantaa rahan filosofiaan, myös KuPSilla on edessään kriittisen mietinnän paikka, miten se eurocupien tuomat rahat käyttää?

4-6 miljoonan euron potti on valtavasti rahaa, mutta KuPS on saanut vuosikausia miljoonapotteja myös pääomistajaltaan Ari Lahdelta, joka on kuitannut KuPSin tappiot omasta kukkarostaan. On arvioitu, että KuPS on tahkonnut yksistään vuoden 2010 jälkeen yhteensä yli 10 miljoonaa euroa tappiota.

Tätä taustaa vasten yksi eurocupien tuoma miljoonapotti ei ratkaise KuPSin ongelmia. Kuopion talousalueen kokoluokka ei tästään kasva ja se, paljonko KuPS pystyy kuokkimaan rahaa Kuopiosta ja sen ympäristöstä on joka tapauksessa rajallinen – tulipa se raha yritysmaailmasta tai katsojien taskusta.

***

Lähihistoriasta löytyy myös varoittava esimerkki.

1990-luvulla Suomessa hoettiin, että sitten kun ensimmäinen suomalainen seura selviytyy Mestarien liigaan, Suomeen saadaan ensimmäinen Rosenborg, jota silloin pidettiin esikuvana suuruudesta unelmoiville suomalaisille seuroille.

HJK pääsi Mestarien liigaan syksyllä 1998 ja ansaitsi Mestarien liiga -taipaleestaan arviolta 23 miljoonaa markkaa, joka nykyrahassa vastaisi reilua kuutta miljoonaa euroa.

Rahat tulivat, mutta ei tullut Rosenborgia. Tuli vain muutamaksi vuodeksi ylikuumenneet pelaajamarkkinat, joita kiihdytti samoille vuosille ajoittunut Hjallis Harkimon Jokerit-projekti.

Eräs asianosainen tokaisikin kerran osuvasti, että eniten HJK:n selviytymisestä Mestarien liigaan hyötyi Shefki Kuqi, jolle Jokerit maksoi ylikuumenneessa kilpailutilanteessa kaudella 2000 sellaista palkkaa, jota ei Suomen kentillä ihan heti sen jälkeen nähty.

On myös muistettava, etteivät HJK:n tulot olleet puhdasta tuloa. Tuloista piti vähentää menot: matkakulut ja muut otteluiden järjestämisestä aiheutuneet kulut, pelaajille maksettavat menestysbonukset sekä joukkueen vahvistamiseen Mestarien liigaan selviytymisen jälkeen käytetyt rahat.

***

Myöskään KuPSille tulot eivät ole puhdasta tuloa, mutta potti on silti merkittävä. Se tuplaa kertaheitolla Kuopion Palloseura Oy:n liikevaihdon, joka oli viime kaudella vajaat 3,3 miljoonaa euroa.

Mitä siis rahoilla tehdään?

Maksetaanko rahoilla velkoja, rakennetaanko niillä jotain pysyvää, pannaanko osa rahoista pesämunaksi KuPSin himoitseman uuden jalkapallostadionin rahastoon vai mitä niillä tehdään?

Yksi houkutteleva ajatus olisi vahvistaa rahoilla tämän kauden joukkuetta.

Esimerkiksi Konferenssiliigassa jokaisesta lohkopelin voitosta maksetaan 400 000 euroa ja tasapelistäkin 133 000 euroa.

Se ei kuitenkaan ole kaikista houkuttelevin palkinto.

KuPS on Veikkausliigassa tällä hetkellä toisena. Vaikka ero Interiin on jo kuusi pistettä, se on silti otettavissa kiinni.

Ja sitten tullaankin Veikkausliigan mestaruuden tärkeimpään palkintoon – siihen, että mestaruus avaa portit eurocupien lohkopeleihin myös ensi vuonna niin avoimiksi, ettei paikka lohkopeleissä ole mikään yltiöutopistinen unelma, vaan realistinen tavoite.

KuPS voi tehdä millaisia markkinoinnillisia temppuja tahansa ja myydä kohtalaisen määrän matiassiltasia maailmalle, mutta jos se haluaa muuttaa kokoluokkaansa jalkapallokartalla, sen on nostettava toimintansa sille tasolle, että se pelaa säännöllisesti eurocupien lohkopelejä – aivan, kuten HJK on tehnyt Konferenssiliigan perustamisen jälkeen.

Eurocupien lohkopeleihin ei kuitenkaan mennä kävellen. Se vaatii Veikkausliigan mestaruuksien lisäksi äärimmäistä jalkapalloilullista ja liiketaloudellista osaamista.

Siinä yhtälössä on KuPSin haaste, mutta myös sen mahdollisuus.