HJK kertoi sunnuntaina palkanneensa uudeksi päävalmentajaksi Ilvestä kaksi kautta luotsanneen Joonas Rantasen. Rantasen sopimus on kolmevuotinen ja siinä on myös optio.

38-vuotias Rantanen on Klubille ja sen kärsineille kannattajille eräänlainen unelmaprinssi. Rantasella on Klubi-tausta ja hän on noussut viimeisten vuosien aikana yhdeksi suomalaisen valmentajataivaan kärkinimistä.

On makuasia, millaiseen järjestykseen tämän hetken suomalaiset jalkapallovalmentajat laitetaan, mutta Rantanen kuuluu joka tapauksessa yhdessä Mika Lehkosuon, Simo Valakarin, Jani Honkavaaran, Vesa Vasaran, Toni Koskelan ja Markku Kanervan kanssa suomalaisvalmentajien TOP7-listalle.

Rantasen lahjat valmentajana tiedettiin Klubissa jo aiemmin. Hän halusi kuitenkin päästä kehittymään leveämmälle moottoritielle kuin mitä Klubissa oli hänelle aikoinaan tarjolla.

Kaksi vuotta Gnistanin ja sen jälkeen kaksi vuotta Ilveksen päävalmentajana ovat tehneet Rantasesta valmentajana salonkikelpoisen myös HJK:n päävalmentajaksi.

Rantanen on osoittanut olevansa taktisesti viihdyttävää jalkapalloa peluuttava moderni valmentaja, joka tietää miten pelin mekanismit toimivat ja miten joukkueen pelaaminen pitää missäkin pelin vaiheessa organisoida niin kollektiivina kuin yksilötasolla.

Rantanen on koulutukseltaan opettaja. Se antaa hänelle hyvän pedagogisen pohjan joukkueen ja pelaajien arjen johtamiseen ja heidän motivoimiseensa.

***

Vaikka Rantasen nimi tuli otsikoihin puskista, tiedot sisäpiiristä kertoivat, että Klubi oli iskenyt silmänsä Rantaseen jo kesällä.

Se selittäisi sen, ettei Klubissa lähdetty tekemään hätiköityjä ratkaisuja Miika Nuutisen tai muiden mahdollisten päävalmentajien kanssa, vaikka paine oli kova. Odotettiin vain Rantasen suostumuksen lisäksi sitä, että Ilves suostui purkamaan Rantasen sopimuksen.

Hyvin asioista perillä oleva MTV:n jalkapallotoimittaja Timo Innanen kertoi viestipalvelu X:ssä, että HJK olisi maksanut Rantasen sopimuksen purkamisesta Ilvekselle noin 250 000 euron korvauksen.

Summa suuruutta on siunailtu, mutta se on hyvä asettaa perspektiiviin.

HJK ei selvinnyt tällä kaudella lainkaan eurocupien lohkopeleihin, kuten se oli tehnyt neljällä edellisellä kaudella.

Myös ensi kaudella HJK:n mahdollisuudet selviytyä europelien sarjavaiheeseen ovat ohuet, sillä HJK ei voittanut tänäkään vuonna Veikkausliigan mestaruutta, joka on tärkein avain eurocupien lohkovaiheeseen pääsemiseksi. On laskettu, että Veikkausliigan mestarijoukkueella on jopa 80-prosenttinen mahdollisuus selviytyä seuraavalla kaudella vähintään Konferenssiliigan sarjapeleihin.

Vaikka kaatuneen maidon perään on turha itkeä, HJK:lla on kipeä vertailukohta.

Viime syksynä Veikkausliigan mestaruuden voittanut KuPS on jo tähän mennessä ansainnut eurocupeissa kesän karsintaottelut mukaan lukien yli viisi miljoonaa euroa. Näistä rahoista reilut kolme miljoonaa euroa kilahti tilille sillä hetkellä, kun KuPS varmisti paikkansa Konferenssiliigan sarjavaiheessa.

Jos – ja todennäköisesti kun – KuPS selvittää tiensä myös ensi kaudella mestarijoukkueiden polun kautta vähintään Konferenssiliigan sarjavaiheeseen, KuPSin kahden kauden eurocup-ansiot nousevat jopa yli 10 miljoonan euron.

Ne rahat voisivat olla HJK:n rahoja, jos Klubissa ei olisi tunaroitu, vaan asiat olisi osattu hoitaa siten, että se olisi ylivoimaisten resurssiensa turvin voittanut Veikkausliigan mestaruuden vuosi sitten ja tänä syksynä.

Tätä taustaa vasten 250 000 euroa on marginaalinen panostus mahdollisiin tuottoihin verrattuna.  Tarkkaan sanottuna 2,5 prosenttia.

***

Vaikka Rantanen on paperilla looginen valinta, se ei ratkaise kuitenkaan HJK:n kaikkia ongelmia.

HJK on kompuroinut viime vuosina monessa muussakin asiassa kuin vain päävalmentajiensa valinnassa.

Viimeisten vuosien sekavin episodi oli Vesa Mäen valinta urheilujohtajaksi ja Mäen ajaman Ferran Sibilan palkkaaminen päävalmentajaksi. Myöskään Toni Korkeakunnaksen palkkaaminen ei antanut sen valoisampaa kuvaa HJK:n päävalmentajavalinnoista.

Klubin tämän kauden epäonnistuminen johtui monen muun syyn lisäksi ennen muuta epäonnistumisesta joukkueen kokoamisessa. Rahaa kyllä paloi, mutta hälyttävän paljon pelaajiin, joista Klubissa ei saatu juuri mitään irti.

Nykyjalkapallossa on siirrytty peruuttamattomasti sellaiselle aikakaudelle, että joukkueen rakentaminen ja joukkueen valmentaminen on erotettu käytännön syistä toisistaan. Malli edellyttää, ett pelaajahankinnoista vastaavat henkilöt ja päävalmentaja puhuvat samaa kieltä ja näkevät hankittavien pelaajien profiilin ja roolittamisen samalla tavalla.

Sana haaste on myös Rantasen yllä. Veikkausliigan kärkiseurojen taso on noussut viime vuosina niin paljon ja niissä valmennus on jo niin korkealla tasolla, että HJK:lla ei ole enää varaa tehdä asioita puolivillaisella osaamisella.

***

Rantanen on osoittanut olevansa suomalaisen mittapuun mukaan laatuvalmentaja. Ilveksessä hänellä oli kaiken lisäksi tukenaan loistava valmennustiimi ja urheilutoimenjohtaja Miika Takkulan johdolla sellainen rekrytointiosasto ja sellainen organisaatio, että lopputulos oli erinomainen.

HJK:ssa kysytään nyt samanlaista osaamisen perään. Onko Petri Vuorinen oikea mies johtamaan HJK:n rekrytointiosastoa, mikä on toimitusjohtaja Aki Riihilahden rooli Klubi-sopassa, miten Olli-Pekka ja Joonas Lyytikäinen käyttävät omaa valtaansa ja miten vapaat kädet Rantanen saa kootessaan esimerkiksi oman valmennustiiminsä?

On paljon mahdollista ja edelleen jopa todennäköistä, että HJK saa laivansa jälleen sille kurssille, jolla se takoi mestaruuksia mestaruuksien perään ja jolla se pelasi Konferenssiliigan perustamisen jälkeen neljänä syksynä peräkkäin eurocupien lohkopelejä – kerran Eurooppa-liigassa ja kolmesti Konferenssiliigassa.

Pelkkä Rantasen valinta ei kurssin korjaamiseksi riitä, mutta Rantasen valinta on silti pitkästä aikaa aidosti oikea askel oikeaan suuntaan.

Rantasella on toki vielä todistettavaa HJK:n kokoisen seuran päävalmentajana, mutta vielä enemmän viime vuosien jälkeen todistettavaa on seuraorganisaatiolla ja sen avainhenkilöillä.

***

Ilveksessä tilanne on päinvastainen.

Vaikka Ilveksellä ei olekaan samanlaisia taloudellisia resursseja kuin HJK:lla, uudella päävalmentajalla Joni Lehtosella on takanaan vahva organisaatio, joka on osoittanut voimansa myös joukkueen rakentamisessa.

Näin Ilveksessä suurin todistusvastuu on Lehtosella. Se ei tarkoita, etteikö hän voisi onnistua Rantasen seuraajana. Ennusmerkit ovat itse asiassa varsin lupaavat, sillä Ilves pelasi kesällä 2023 vahvan loppukauden kesken kauden puikkoihin hypänneen Lehtosen johdolla.

Monet olisivat nähneet Lehtosen mielellään Ilveksen uutena päävalmentajana seuraavallakin kaudella, mutta Takkula halusi Klubi-aikaisen luottomiehensä, Rantasen.

Tässä on turha mennä asioiden edelle, mutta jos Vuorinen ei saa toivottuja tuloksia Klubissa aikaan, HJK:ssa tiedetään, mistä uusi urheilujohtaja löytyy.

***

Veikkausliigan hurjan hulivilisunnuntain täydensi SJK:n vahvistus Jarkko Wissin siirtymiselle seuran uuden päävalmentajaksi Ruotsiin siirtyvän Steve Grevien tilalle.

Nyt rulettipöydässä odotetaan vain sitä, milloin KuPS kertoo, kenet se on palkannut Wissin seuraajaksi.