Pesäpallon yli satavuotinen historia tuntee monta loistavaa pelaajaa ja monta muuta pesäpallokenttien jättiläistä.

Tänä päivänä on syytä tehdä kunniaa heistä yhdelle – 80 vuotta tänään täyttävälle Pesäpalloliiton entiselle toiminnanjohtajalle Markku Pulliselle.

Make on lyhyesti sanottuna merkittävin pesäpallovaikuttaja sinä aikana, kun olen seurannut pesäpalloa reilut 60 vuotta.

Olin itse 1980-luvun jonkinlaisen kapinallisen maineessa enkä aina ymmärtänyt sen työn arvoa, jota Make adjutantteineen teki pesäpallon hyväksi. Maken työn arvo ja sen merkitys pesäpallolle valkeni vasta myöhemmin.

Make oli pesäpallojohtajana aikaansa edellä ja hänen ymmärryksensä siitä, miten yhteiskunta toimii ja mihin suuntaan se kehittyy, oli sellaisella tasolla, että sitä kadehdittiin monissa lajiliitoissa.

Makea kosiskeltiin muihinkin liittoihin, mutta hän pysyi uskollisena pesäpallolle – lajille, joka oli juurtunut hänen sydämeensä hänen henkisessä pesäpallokodissaan, Haminan Palloilijoissa.

***

Make ymmärsi ja näki, mitä tarpeita pesäpallon piti tyydyttävää suomalaisten sydänjuurissa, jotta pesäpallo nousisi merkitykseltään kansakunnan kaapin päälle.

Maken ajattelutavan edistyksellisyys ja suuruus alkoivat näkyä 1980-luvulla. Siitä alkoi pesäpallon huima nousukiito, joka huipentui 1990-luvulla, jolloin pesäpallo pyyhkäisi jalkapallon ohi Suomen suosituimmaksi kesäpalloilu-urheiluksi.

Lajin lippulaivaksi oli perustettu Superpesis, jonka katsojamäärät hakkasivat 1990-luvulla pystyyn Veikkausliigan katsojamäärät – niin katsomoissa kuin televisioiden äärellä. Pesäpallon muokkaaminen prime time -tv-lajiksi oli yksi Maken ja hänen esikuntansa kovimmista saavutuksista.

***

Pesäpalloliitossa visioitiin Maken johdolla muitakin pelottomia uudistuksia.

1990-luvulla tultaessa pesäpallopuheessa siirryttiin puhumaan seurojen nimien sijasta paikkakuntien nimistä, koska se vahvisti pesäpallopaikkakuntien ja pesäpallon suhdetta – ja muistutti paikkakunnalta pois muuttaneiden mielissä, missä heidän juurensa olivat.

Moni epäili, miten Kaisaniemessä 1990-luvulla pelatut Superpesis-ottelut ilman helsinkiläistä seuraa vetäisivät yleisöä, mutta epäilijät erehtyivät. Kaisaniemen ahtaat katsomot olivat parhaimmillaan täyteen ammuttuja, kun Etelä-Suomessa asuvat urheiluihmiset pakkautuivat yhdessä seurojen nykykannattajien kanssa osoittamaan rakkauttaan entisen kotikuntansa seuraa kohtaan.

Taustalla oli isompikin visio – pesäpallon saaminen suurkaupunkeihin. Valloituksen piti alkaa Helsingistä ja se alkoikin. Jokereiden hanke kaatui siihen, ettei Kaisaniemeen olisi saatu kunnon stadionia. Sitten tuli Kaisaniemen Tiikerit, josta tuli hetkeksi pesäpallokenttien puhutuin ja kohutuin seura.

Pesäpalloliitolla oli Maken aikana myös ylivertaiset suhteet valtakunnan tärkeimpiin päättäjiin ja elinkeinoelämään raskassarjalaisiin. Jos joku asia – kuten hiekkatekonurmien rakentaminen läpi valtakunnan – piti saada tehtyä, maa pohjustettiin kabineteissa ja sitten pantiin menoksi.

***

Pesäpallon nousukausi kaatui yhtenä kohtalokkaana torstaina kesällä 1998 pesäpallon surullisen kuuluisaan sopupeliskandaaliin. Kippari ei jättänyt laivaansa, mutta Maken aika oli tulossa tiensä päähän.

Pesäpallo kärvisteli sopupeliskandaalinen jälkeen pitkään alamaissa. Sieltä se on kuitenkin noussut uuteen nousukiitoon.

Maken jälkeen pesäpallossa on nähty monta positiivista asiaa, mutta ei yhtä: uutta Maken kokoista jättiläistä pesäpalloliikkeen johdossa ei ole Maken jälkeen nähty.