KalPan ja HIFK:n välinen pudotuspelivääntö ratkesi dramaattisten vaiheiden jälkeen viidennessä ja ratkaisevassa ottelussa Kuopiossa torstaina.

HIFK lähti kolmanteen erään 1-0-johtoasemassa, mutta HIFK:n tšekkihyökkääjä Petr Kodýtek kiskaisi mailallaan KalPan Aleksi Klemettiä haaroihin ja sai huitomisesta 5+20 minuutin rangaistuksen, kun erää oli pelattu vain kymmenen sekuntia. KalPa kiitti ja iski Kodýtekin jäähyn aikana kaksi maalia.

HIFK nousi vielä erän lopussa ilman maalivahtia pelatessaan Petrus Palmun osumalla tasoihin ja ratkaisu siirtyi jatkoeriin.

Ensimmäistä jatkoerää oli pelattu 9.17, kun Juuso Könönen ohjasi Ville Ruotsalaisen rannelaukauksen HIFK:n maaliin ja räjäytti Niiralan montun.

ElmoTV:n jääkiekkoasiantuntija Timo Lehkonen pitää Kodýtekin ottamaa jäähyä käsittämättömänä.

”Tällaisessa ottelussa ja tällaisessa tilanteessa, jossa IFK oli kolmanteen erään lähdettäessä, korostetaan aina jäähyttömyyttä. Jos jäähyjä joudutaan ottamaan, otetaan vain viisaita jäähyjä. Kodýtekin jäähy oli kuitenkin klassinen esimerkki siitä, kun kaveri kusee oman joukkueen muroihin. Erittäin tyhmä jäähy, joka todennäköisesti ratkaisi ottelun ja koko ottelusarjan”, Lehkonen sanoo.

”Siihen asti IFK oli puolustanut todella hyvin. Heillä oli selkeä pelisuunnitelma, joka perustui siihen, että otetaan KalPalta vauhti pois. IFK:n suunnitelma toimi Kodýtekin jäähyyn asti erinomaisesti, mutta sitten yksi musta hetki ja yhden pelaajan nupin pettäminen kävivät kalliiksi.”

”IFK:lle jäi varmasti paljon jossiteltavaa, mutta kyllähän totuus oli se, että puolivälieriin meni parempi joukkue.”

”KalPan puolivälierän paikan arvoa nostaa se, että he eivät ole mussuttaneet siitä, että joukkueelta on puuttunut – ja puuttuu koko loppukauden – kaksi parasta kärkiketjun pelaajaa, Juuso Mäenpää ja Jaakko Rissanen, sekä kaiken lisäksi vielä ykkösveskari Stefanos Lekkas.”

”KalPa pelasi hyvän runkosarjan, meni tiukasta otteluparista puolivälieriin ja sillä on puolivälierissäkin kaikki mahdollisuudet Ilvestä vastaan.”

”Harmittaa vain, että sarjajärjestelmä on epäreilu näiden pudotuspelien avauskierroksella pelanneiden joukkueiden kannalta. KalPa pelasi viisi äärimmäisen tiukkaa ottelua IFK:ta vastaan, kun Ilves sai samaan aikaan levetä ja harjoitella rauhassa. Näiden levänneiden joukkueiden saama etu on yksinkertaisesti liian suuri”, Lehkonen sanoo.

Voitto osaamiselle

Lehkonen näkee, että KalPan puolivälieräpaikka on voitto pitkäjänteiselle ja ammattimaiselle tekemiselle seurajohtamisessa.

”Pekka Virta rakensi KalPalle päävalmentajana ollessaan kiekkokontrolliin, aktiiviseen pelaamiseen ja liikkuvuuteen perustuvan pelillisen identiteetin, ja vaikka Virran toisestakin KalPa-jaksosta on jo yhdeksän vuotta, KalPan pelaamisessa näkyy edelleen sama identiteetti.”

”Hallitaan kiekkoa, pelataan aktiivisesti, ollaan pelirohkeita ja pelitaitavia, puolustetaan eteenpäin ja liikutaan kevyellä jalalla.”

”Se erotti KalPan myös tässä ottelusarjassa IFK:ta vastaan. IFK on hankkinut isoja köpöjalkoja, joiden hitaus korostuu tällaisia liukkaita ja hieman pienempiä pelaajia vastaan pelatessa. IFK:n puolustajat ja hyökkääjät eivät tahtoneet pysyä KalPan vauhdissa mukana, olkoonkin, että myös IFK pelasi hyvän ottelusarjan ja oli lopulta yhden jatkoaikamaalin tai yhden tyhmän viisiminuuttisen jäähyn päässä jatkopaikasta.”

Uskollisia identiteetille

Lehkosen mukaan KalPan tarinassa on oleellista vahvan pelillisen identiteetin lisäksi se, että Kuopiossa on oltu identiteetille uskollisia.

”KalPan viime vuosien menestyksen avaintekijä on ilman muuta ollut urheilujohtaja Anssi Laine. Hän toimi Virran apuvalmentajana kolme kautta ja on ymmärtänyt, mistä Virran luomassa identiteetissä on ollut kysymys.

”Kaikki valmentajat ja pelaajat on hankittu sellaisen linssin läpi, että he ovat juuri oikeanlaisia valmentajia ja pelaajia KalPan identiteettiin.”

”Tästä loistava esimerkki on Tim Söderlund Leger, jonka KalPa hankki tammikuussa Mäenpään korvaajaksi. Haluttiin KalPan identiteettiin sopiva pelaaja ja sellainen löydettiin Turusta.”

”Pelaaja, joka teki alkukauden aikana TPS:ssä 35 ottelussa 16 tehopistettä, teki KalPassa runkosarjassa loppukauden aikana 18 ottelussa 21 pistettä – eli viisi pistettä enemmän, vaikka pelasi lähes puolet vähemmän otteluita kuin TPS:ssä.”

”Kun pelaaja istuu identiteettiin ja identiteetti pelaajaan, tämä on lopputulos.”

Mestaruus oli kruunu

Lehkosen mukaan KalPa on rakentanut menestystään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.

”Viime kauden mestaruus oli tämän työn kruunu, mutta myös tämä kausi kestää vertailun mihin tahansa kauteen. KalPasta lähti viime kauden jälkeen päävalmentaja ja kentällinen mestaruuskauden avainpelaajia. KalPa on silti pelannut hyvän kauden ja kausi jatkuu edelleen.”

”Monet olivat yllättyneitä, kun KalPa palkkasi Kärppiin lähteneen Petri Karjalaisen seuraajaksi päävalmentajaksi vasta 34-vuotiaan Sami Tervosen, jolla ei ollut aiempaa päävalmentajakokemusta. KalPassa kuitenkin luotettiin jatkuvuuteen ja siihen kuvaan Tervonen sopi täydellisesti, sillä hän oli toiminut ennen siirtymistään päävalmentajaksi neljä vuotta KalPan apuvalmentajana.”

”Lisäksi Laineella on ollut hyvä silmä rakentaa koko valmennustiimi ja tuoda siihen Jukka Hentusen kaltaisia osaajia, jotka ymmärtävät kalpalaista jääkiekkoa ja joilla on myös kalpalainen sydän.”

”Laine jättää tehtävänsä urheilujohtajana tämän kauden jälkeen, mutta tässäkään asiassa KalPassa ei ole panikoitu. Uusi urheilujohtaja Sami Kaartinen on ollut kaudesta 2019-2020 KalPan luistelu- ja fysiikkavalmentaja ja tuntee varmasti, mistä KalPan identiteetti on tehty.”

”Juuri tätä tarkoittaa identiteetti ja sille uskollisena pysyminen”, Lehkonen sanoo.