Mikko Huotari on looginen valinta Sotkamolta, mutta takuuvarma sateentekijä hän ei ole
Mikko Huotarista tulee Sotkamon Jymyn uusi pelinjohtaja tämän kauden jälkeen. Pekka Arffman purkaa, millainen valinta Huotari on.
Sotkamon Jymy vahvisti torstaina Mikko Huotarin nimittämisen Jymyn pelinjohtajaksi kaudeksi 2027. Huotarin sopimuksessa on myös optio kaudesta 2028.
49-vuotias Huotari on aiemmin johtanut Kiteen Pallon peliä 2015-2016 ja Joensuun Mailan peliä 2022-2024.
Huotari seuraa Sotkamon pelinjohtajana Iiro Haimia, joka siirtyy tämän kauden jälkeen Kajaanin Pallokerhon manageriksi.
ElmoTV:n pesäpalloasiantuntija Pekka Arffman ymmärtää Huotarin nimityksen takana olevan logiikan.
”Huotari on Jymyn entinen pelaaja ja vaikka hän on asunut pitkään muualla, hän on sotkamolainen. Huotari tuntee sotkamolaisen pesäpallon dna:n, Jymyn peluuttamiseen liittyvät opit sekä jymyläisen työntekemisen ja harjoittelemisen kulttuurin. Hänellä on annettavaa myös valmentajana. Lisäksi Huotari on persoonana sellainen, että hänen on helppo palata takaisin Sotkamoon”, Arffman sanoo.
”Huotari on säilyttänyt läheiset kontaktit Sotkamoon ja Jymyn toimitusjohtajaan Mikko Kuosmaseen, mikä helpottaa kaksikon yhteistyötä ja esimerkiksi joukkueen rakentamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemista.”
Mikään takuuvarma sateentekijä Huotari ei kuitenkaan Arffmanin mukaan ole.
”Vaikka Huotari tuntee pesäpallon pelinä, häneltä puuttuu edelleen kaikista kovimmat näytöt pelinjohtajana”, Arffman sanoo.
”Hänellä oli Joensuussa käsissään sellainen joukkue, jolta olisi ollut lupa odottaa enemmän. JoMa sijoittui runkosarjassa Huotarin aikana kerran viidenneksi ja kahdesti kuudenneksi ja se putosi kahdesti jatkosta jo puolivälierissä. Ainoa valopilkku oli kesän 2022 pronssimitali.”
”Toki kaikkea ei voi yksin pistää Huotarin piikkiin, sillä Joensuussa joukkueen rakentamisesta on vastannut lähinnä seurajohto ja välillä sen hankinnat ovat olleet varsin erikoisia. JoMa hankki esimerkiksi kaudeksi 2022 lukkariksi Topi Kososen, mutta Huotari näki paljon järkevämpänä vuotta aiemmin hankitun Ville Väliahon peluuttamisen lukkarina.”
”Tällaiset ristiriitaisuudet laittavat pelinjohtajan vaikeaan paikkaan. Sotkamossa tuskin tulee samanlaista ristivetoa.”
”Tilanne on joka tapauksessa Huotarin kannalta se, että Sotkamossa ei tyydytä sellaisiin sijoituksiin ja kausiin, jollaisia JoMa saavutti hänen alaisuudessaan. Jokainen tietää, mitä kovimmat näytöt Sotkamossa tarkoittavat. Ne tarkoittavat mestaruuksien voittamista.”
”Jymy teki Haimin kanssa aikoinaan 2+2-vuotisen sopimuksen, mutta Huotarin 1+1-mallinen sopimus kertoo siitä, että Jymy haluaa olla sopimuksellisesti joustavammassa tilanteessa Huotarin kanssa, jos homma ei toimi odotetulla tavalla.”
Sotkamo on Huotarin kannalta mielenkiintoinen haaste myös siksi, että Jymyn joukkueessa pelaavat hänen poikansa Aleksanteri ja Samuel.
”Se, että isä on pelinjohtajana joukkueessa, jossa on vieläpä kaksi poikaa, on aina yksi ylimääräinen jännite. Historia on kuitenkin osoittanut, ettei se ole mikään voittamaton este.”
Huotarin nimityksen myötä Sotkamo palaa takaisin sotkamolaiseen pelinjohtajaan.
”Sotkamo on ollut viimeiset vuosikymmenet ylivoimainen kaivos tuottamaan tähän maahan pelinjohtajia. Esimerkiksi 2000-luvulla Jymyn entiset pelaajat Janne Vuorinen, Sami Sirviö, Mikko Kuosmanen, Mikko Korhonen ja Jani Komulainen ovat voittaneet yhteensä 12 Suomen mestaruutta miehissä.”
”Kuvaavaa Jymyn kaivoksen syvyydelle on, että Mansessa peliä johtaa sotkamolainen Altti-Jussi Ronkainen ja kakkospelinjohtajana on toinen sotkamolainen, Saku Komulainen – ja viime kaudella Mansen vei mestariksi kukas muu kuin Jani Komulainen.”
