Sotkamon Jymyn kausi päättyi pettymykseen, kun Vimpelin Veto kaatoi sen Superpesiksen loppuottelusarjassa suoraan voitoin 3–0. Näin sen hurjassa mestaruustilastossa on nyt kaksi peräkkäistä tyhjää taulua.

Sotkamo on tänä syksynä uuden edessä, sillä joukkueessa tapahtuu sen mittakaavassa historiallisia muutoksia.

Jymyn seurahistorian ikonisin pelaaja Roope Korhonen pelasi häikäisevän uransa viimeisen ottelun perjantaina Vimpelissä.

Sen lisäksi Vuoden pesäpalloilijaksi vuosi sitten valittu Hannes Pekkinen ja tuulennopea Elmeri Purmonen palaavat ensi kaudeksi takaisin kasvattajaseuraansa Kiteen Palloon.

Runkosarjassa paljon peliaikaa saanut Veeti Kokko on neuvotellut siirtymisestä ensi kaudeksi Puna-Mustiin. Myös Jere Vikströmin jatko on auki.

Sotkamo ei ole kertonut virallisesti ensi kauden hankinnoistaan, mutta ElmoTV:n tietojen mukaan Jymyn korissa on kaksi tähtihankintaa. Niko Korhonen palaa kotiinsa Joensuun ristiretkeltä ja Pekkisen paikan etukentällä ottaa Hyvinkäältä tuleva Miitri Pesonen.

Imatralla alkukaudella lainalla pelannut Vertti Veittikoski palasi jo kesken kauden Sotkamoon ja kuuluu Jymyn ensi kauden miehistöön. Myös toisella IPV-lainalla, Kasperi Vehkaojalla, on sopimus ensi kaudeksi.

18 vuotta tässä kuussa täyttävä lukkari Pyry Kohonen on myös jatkamassa Sotkamossa.

Jymyssä vaihtuu myös pelinjohtaja, kun kolme kautta Jymyn peliä johtanut Iiro Haimi siirtyy Kajaanin Pallokerhon manageriksi ja uutena pelinjohtajana aloittaa Mikko Huotari.

ElmoTV:n pesäpalloasiantuntija Pekka Arffman pitää Sotkamon muutoksia poikkeuksellisen suurina, muttei usko muutosten horjuttavan Jymyn asemaa yhtenä sarjan kärkiseuroista.

”Sotkamo heikkenee aavistuksen ensi kaudeksi, mutta taistelee muutoksista huolimatta edelleen mitaleista ja Suomen mestaruudesta, siitä ei ole epäilystäkään”, Arffman sanoo.

”Roopen lopettaminen ja Pekkisen lähtö jättävät aukon etenkin lyömäpuolelle. Roopelle annettiin tällä kaudella ja varsinkin finaaleissa käsittämättömän vähän vastuuta, mutta Roope oli kuitenkin joukkueen kylmäpäisin ja kovin ratkaisija, jota ilman Jymyn on nyt tultava toimeen. Myös Pekkinen oli saranapelaajana tärkeässä roolissa kotiuttajana.”

”Kun joukkueesta lähtee myös Kokko, kotiutusosasto kapenee selvästi. Niko Korhonen on ilman muuta sellainen pelaaja, joka voi ottaa suurempaa vastuuta kotiutuksista ja hypätä Pekkisen paikalle saranan rooliin. Joukkue kaipaisi Roopen lähdettyä toista lyöjäjokeria Aapo Hiltusen rinnalle, mutta hyviä lyöjäjokereita ei joka oksalla kasva.”

”Toinen haaste on, kuka ottaa kärkimiehen roolin. Iivari Vihanto olisi edelleen erinomainen kärki, mutta hän on selkeästi halunnut toisenlaisen roolin sisällä.”

”Vimpelin yksi vahvuus tällä kaudella oli, että sillä oli kaksi tasavahvaa kärkeä. Sotkamolla ei sen sijaan ollut ja myös ensi kaudella sillä on joukkueessa kaksi pelaajaa, Elmeri Iivonen ja Jussi Korhonen, joiden rooli sisällä jää marginaaliseksi. Se myös kaventaa mahdollisuuksia kahdella kärjellä pelaamiseen.”

”Ulkona Pesonen on hyvä paikkaus Pekkiselle, vaikkei hän olekaan Pekkisen tasoinen etukenttäpelaaja. Pesosella on myös paljon käyttöä sisäpelaajana ja hän voisi olla jopa potentiaalinen kärkimies.”

”Korhonen ottaa ilman muuta yhden paikan polttolinjassa Kalle Kuosmasen ja Samuel Huotarin rinnalla. Neljäs paikka menee Veittikoskelle, varsinkin, jos Vikström ei jatka.”

Pelinjohtajamuutosta Arffman pitää ymmärrettävänä sotkamolaisesta lähtökohdasta.

”Jymyssä lähdetään siitä, että pelinjohtajan pitäisi olla sotkamolainen. Kouvolasta tullut Haimi voitti toki Sotkamossa yhden mestaruuden ja kaksi hopeaa, mutta Jymyssä ei kaikilta osin oltu tyytyväisiä Haimiin. Häntä pidettiin hieman ulkopuolisena ja joukkueelle etäisenä.”

”Huotari on sotkamolainen ja täyttää kaikilta osin sotkamolaisuuden vaatimukset. Hän tuntee myös suurimman osan pelaajista. Joukkueessa pelaa kaksi hänen omaa poikaansa, mikä on aina mielenkiintoinen lisätekijä, mutta sen lisäksi hän valmensi monia nykyisiä pelaajia toimiessaan juniorivalmentajana Jymyssä.”

”Huotarilta puuttuvat kuitenkin edelleen huippunäytöt pelinjohtajana. Kiteellä hänen aikansa ei ollut mitenkään erikoinen ja myös Joensuussa Huotarin kolmivuotisesta kaudesta jäi hieman pettynyt maku, vaikka JoMa voittikin hänen alaisuudessaan pronssia kaudella 2022”, Arffman sanoo.