Arsenal yrittää uusia Kai Havertzin ihmeen – Chelsean kesän tärkein hankinta jäi tekemättä

Raheem Sterling tuulettaa tulevalla kaudella toisen kerran urallaan punaisessa paidassa sinisen sijaan.

JalkapalloValioliiga

Arsenal yrittää uusia Kai Havertzin ihmeen – Chelsean kesän tärkein hankinta jäi tekemättä

Viiden suurimman jalkapallosarjan siirtoikkunat sulkeutuivat perjantaina. Jukka Rönkä perkaa viimeisen päivän kalaverkot.

Mari Salmela
TEKSTI Mari Salmela
JULKAISTU 31.8.2024 | KUVAT All Over Press

Euroopan viiden suurimman jalkapallosarjan kesän siirtoikkunat sulkeutuivat perjantaina. Jukka, millainen tämän kesän siirtoikkuna oli kokonaisuudessaan?

Maltillinen. Siirtoikkunassa näkyi selkeästi se, että UEFA:n ja eri sarjojen omat kulurajoitukset purevat oikeasti seurojen kulutusjuhliin.

Vuosi sitten kesällä peräti kuusi seuraa käytti yli 200 miljoonaa euroa pelaajaostoihin – Chelsea, PSG, Tottenham, Manchester City, Arsenal ja Manchester United. Nyt 200 miljoonan euron rajan ylitti vain kolme seuraa – Chelsea, Manchester United ja Brighton.

Kuvaavaa kulutuskäyrien suunnalle oli, että Chelsea käytti vuosi pelaajakauppoihin 464 miljoonaa euroa, joka oli 200 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä länsilontoolaiset käyttivät rahaa uusien pelaajien ostoon tänä kesänä.

Siirtomarkkinoiden suuruutta mitataan yleensä siten, että kaikki siirrot lasketaan yhteen ja sitten ihmetellään summan suuruutta.

Todellisuudessa sama raha kiertää kuitenkin siirrosta toiseen – eli kun Chelsea ostaa pelaajan jostain seurasta, tämä seura ostaa Chelsealta saamillaan rahoillaan pelaajan seuraavasta seurasta, joka taas ostaa tältä seuralta saamillaan rahoilla uuden pelaajan, ja niin edelleen ja niin edelleen.

Nytkin esimerkiksi Brighton rahoitti tämän kesän hankintojaan vuosi sitten Moises Caicedosta, Alexis Mac Allisterista ja Robert Sanchezista ja aiemmista siirtoikkunoissa Marc Cucurellasta, Leandro Trossardista ja Yves Bissoumasta saamilla siirtokorvauksilla.

Yksi leimallinen ilmiö tämän kesän siirtoikkunassa oli myös se, että kohuttu siirtotulva Saudiliigaan on selvästi laantunut. Kesän suurin varmistunut ja rahallisesti merkittävä siirto on Moussa Diabyn 60 miljoonan euron siirto Aston Villasta Al-Ittihadiin.

Lisäksi Al-Ahli sai sovittua perjantaina Brentfordin kanssa Ivan Toneyn 40 miljoonan euron siirron, joskaan siirtoa ei ole vielä vahvistettu. Toinen tapetilla ollut siirto oli Victor Osimhenin 60-70 miljoonan euron siirto Napolista. Siirron on kuitenkin sanottu kaatuneen, mutta ehkä Osimhenin siirron hautaamisessa kannattaa odottaa vielä maanantaihin saakka, kunnes Saudiliigan siirtoikkuna sulkeutuu.

Englannissa oli odotetusti vilkas ja sekava päivä perjantaina. Mitkä olivat siirtoikkunan viimeisen päivän tärkeimmät siirrot?

Päivän suurin myrskykeskus oli odotetusta Länsi-Lontoossa Chelsean päämajassa.

Chelsea neuvotteli siirtoikkunan viimeisille metreille saakka Victor Osimhenin siirrosta, mutta lopulta Osimhen hylkäsi Chelsean palkkatarjouksen.

Virallista tietoa summista ei ole, mutta arvioiden mukaan Osimhen olisi pyytänyt noin 330 000 punnan viikkopalkkaa, kun Chelsean paras tarjousta olisi ollut selvästi, jopa puolet pienempi. Chelsean osalta siirto on kaatunut, mutta on todella mielenkiintoista nähdä, mitä Osimhen tekee, sillä hänet on italialaistietojen mukaan heitetty ulos Napolin edustusjoukkueesta.

Chelsea sai yhden hankinnan pakettiin, kun se sopi Manchester Unitedissa jäädytetyn Jadon Sanchon lainaamisesta koko kauden mittaisella sopimuksella.

Virta vei myös Chelseasta poispäin. Merkittävin siirto oli Raheem Sterlingin lainasiirto Arsenaliin.

Arsenal on koko kesän etsinyt laitapelaajaa ja kun se ei saanut haluamaansa vaihtoehtoa, Athletic Bilbaon Nico Williamsia, Sterling oli hyvä paikkaaja. Sterlingin lainapesti ei sido sen käsiä, jos Williams on ensi kesänä saatavilla – tai jos Sterling tekee kaihavertzit ja kääntää uransa uuteen lentoon.

Arsenal tyhjensi myös omia varastojaan. Maalivahti Aaron Ramsdale siirtyi 18+7 miljoonalla punnalla Southamptoniin, Eddie Nketiah 25+5 miljoonalla punnalla Crystal Palaceen ja Reiss Nelson koko kauden mittaisella lainasopimuksella Fulhamiin.

Ramsdalen tilalle uudeksi kakkosmaalivahdiksi Arsenal lainasi kokeneen Neton Bournemouthista.

Sancho ei ollut ainoa lähtijä Manchester Unitedista perjantaina. Scott McTominay siirtyi 25 miljoonalla punnalla Napoliin. United sai viimeinkin maalin jo pitkään tapetilla olleen Manuel Ugarten siirron PSG:stä. Argentiinalainen siirtyi Old Traffordille 50 miljoonalla punnalla.

Vaikka Federico Chiesan siirto Juventuksesta Liverpooliin tapahtuikin jo torstaina, se on pakko nostaa esille. Chiesa on toki kohtalaisen loukkaantumisherkkä pelaaja, mutta 10 miljoonan punnan siirtosumma hänen tasoisestaan 26-vuotiaasta pelaajasta on kyllä käsittämättömän pieni siirtosumma – ja järkevä hankinta Liverpoolilta.

Tässä lista siirtoikkunan viimeisen päivän siirroista BBC:n sivuilla.

Muuttiko siirtoikkunan viimeinen päivä merkittävästi joukkueiden voimasuhteita?

Kärkiseurojen osalta ei juurikaan. Totta kai Sterlingissa ja Sanchossa on molemmissa paljon sellaista potentiaalia, jota Chelsea ja varsinkaan Manchester United eivät saaneet heistä esille.

Arsenalin manageri Mikel Arteta tuntee Sterlingin Manchester Cityn ajoilta ja jos hän saa Sterlingin pelaamaan jälleen parhaiden päiviensä tasolla, silloin voidaan puhua merkittävästä hankinnasta Arsenalin kannalta. Uskoisin kuitenkin, että Sterlingin tärkein tehtävä on tuoda lisää leveyttä Arsenalin laitaosastolle ja jos hän syttyy uudelleen täyteen liekkiin, se on erinomainen bonus.

Sancho on hieman samanlaisessa tilanteessa. Chelsealla on jo nyt laitapelaajista ja hyökkäyssuunnan pelaajista ylitarjontaa, mutta Sanchosta voi silti olla vielä arvaamatonta iloa Chelsealle.

Oleellisin kysymys Chelsean kohdalla ei ollut kuitenkaan Sanchon saaminen, vaan se, ettei se saanut Osimhenia.

Nicolas Jackson teki toki viime kaudella 14 liigamaalia, mutta yritys hankkia Osimhen kertoo siitä, ettei häneen luoteta täysin edes The Bridgella. Osimhen olisi ilman muuta ollut Chelsean hullun kesän tärkein hankinta, mutta nyt tärkein hankinta – uuden huippusentterin osto – jäi tekemättä.

Kärkiseurojen ulkopuolelle tehtiin vielä perjantaina lukuisia siirtoja, mutta ehkä niissäkin siirroissa oleellisimmat olivat ne, jotka jäivät toteutumatta.

Ipswich yritti vielä perjantaina hankkia Armando Brojan Chelseasta ja Reiss Nelsonin Arsenalista. Molemmat olisivat tulleet Ipswichin säilymistaistelun kannalta tarpeeseen, mutta kumpikin siirto kaatui viimeisillä metreillä. Nelson meni Fulhamiin ja Broja Evertoniin.

Monet siirrot Sterlingin lainasiirtoa myöten ratkesivat vasta siirtoikkunan viimeisten minuuttien aikana. Miksi ihmeessä?

Kysymys on viime kädestä rahasta. Osa siirroista on sellaisia, että ne pyritään saamaan maaliin mahdollisimman nopeasti, mielellään heti siirtoikkunan avattua. Osa on kuitenkin sellaisia, joissa odottamisen toivotaan pudottavan siirtosummaa ja muita siirron ehtoja.

Tänä kesänä odottamisen logiikka on ollut normaalia suurempi, sillä osalla seuroista on ollut paineita myydä pelaajia ja saada siirtosumman lisäksi heidät pois omasta palkkapossakastaan. Jos ostavat seurat ovat haistaneet veren, he ovat surutta odottaneet siirtosumman tippumista.

Tältä kesältä löytyy hyviä esimerkkejä odottamisen logiikasta.

Napoli pyysi kesän alussa Osimhenista 130 miljoonaa euroa, mutta perjantaina se oli valmis hyväksymään Al-Ahin 60-70 miljoonan euron tarjouksen – ja varmasti samassa kokoluokassa olevan Chelsean tarjouksen.

Toneyn hinnan sanottiin vielä keväällä olevan 70-80 miljoonaa euroa, mutta perjantain torihinta oli enää 40 miljoonaa euroa.

Olisi myös mielenkiintoista tietää, paljonko Chelsea olisi pyytänyt Sterlingistä, jos Arsenal olisi aloittanut neuvottelut kesän alussa.

Vuosi sitten Arsenal maksoi hieman samanlaisessa tilanteessa Kai Havertzista Chelsealle 60 miljoonaa puntaa. Toki Sterling on jo 29-vuotias, mutta jos Arsenal olisi halunnut ostaa hänet kesäkuussa, siirtosumma olisi varmasti ollut jossain 40 miljoonan punnan luokassa.

Nyt Sterling tulee Arsenaliin lainasopimuksella – eli sopimuksella, josta Arsenal voi halutessaan päästä ensi kesänä irti pelkästään käsiään pyyhkimällä.