Arto I. Järvelän sammakko saattoi herättää Liigaa suhtautumaan entistä terävämmin aivovammoihin

Johan Motinin taklaus Aatu Jämsenin päähän näytti pahalta, mutta niin vain Jämsen pelasi vielä saman erän aikana.

JääkiekkoLiiga

Arto I. Järvelän sammakko saattoi herättää Liigaa suhtautumaan entistä terävämmin aivovammoihin

Miten voi olla mahdollista, että Liigan kilpailupäällikkö Arto I. Järvelä ei ole kartalla aivovammaprotokollasta, kysyy Eetu Pennanen järkyttyneenä.

Eetu Pennanen
TEKSTI Eetu Pennanen
@eetupennanen
JULKAISTU 1.12.2022 | KUVAT All Over Press

Keskiviikon Liiga-kierroksella Helsingin IFK:n Johan Motin taklasi Pelicansin Aatu Jämseniä päähän. Jämsen päästettiin jäälle vielä pääosuman jälkeen, ja Liigan kilpailupäällikkö Arto I. Järvelä päästi suustaan Liigan kannalta kiusallisia sammakoita.

Motinin Jämsenin päähän kohdistuneen taklauksen kohdalla ei ole olennaisinta miettiä, kuinka monta ottelua ruotsalainen saa pelikieltoa. Ei myöskään ole tärkeintä arvioida, kuinka Jämsen otti taklauksen vastaan ajatellen esimerkiksi mahdollista tulevaa uraa Pohjois-Amerikassa.

Olennaista on, että hurjalta näyttäneestä pääosumasta huolimatta Jämsen päästettiin kaukaloon miltei heti taklauksen jälkeen. Jämsen tekikin joukkueelleen vielä ylivoimamaalin toisessa erässä ennen kuin jäi kokonaan ottelusta sivuun kolmannen erän ajaksi. Kun Jämsen toisessa erässä palasi jäälle, tuli mieleen väkisin ajatus, että onhan todella varmistuttu Jämsenin pelaamisen turvallisuudesta.

Katso video Motinin taklauksesta alla olevasta twiitistä tai tästä. Juttu jatkuu twiitin jälkeen.

 

Ilmeisesti kaikki ei mennyt näiltä osin aivan putkeen, kun Jämsenin todettiin olevan kolmannessa erässä pelikyvytön. Oli vastuu sitten kotijoukkue HIFK:n lääkärin, Pelicansin fysioterapeutin tai kenen tahansa toimijoista, päätös päästää 20-vuotias Los Angeles Kingsin varaama lahjakas hyökkääjä pelaamaan näyttää virheeltä, jollaisia ei näin vakavissa tilanteissa saisi tapahtua. Hinta voi pahimmillaan olla aivan liian kova.

Media tarttuikin aiheeseen, ja Järvelä pääsi ääneen.

”Meillä ei ole sellaista varsinaista protokollaa”, Liigan kilpailupäällikkö kommentoi Ilta-Sanomien haastattelussa verraten NHL:n vastaavaan ”aivotärähdysprotokollaan”, jossa puolueeton henkilö vie pelaajan hiljaiseen huoneeseen arvioimaan pelaajan pelikuntoa.

Eihän se voi olla mahdollista, että ammattilaisurheilusarjassa ei ole aivotärähdysprotokollaa vuonna 2022, saattoi moni ajatella.

Eikä asia niin lopulta ollutkaan. Järvelä nimittäin puhui tilanteessa pahemman kerran ohi suunsa. ElmoTV:n tietojen mukaan vuodesta 2016 on asetettu Suomen jääkiekkoliiton ja jääkiekon SM-liigan aivotärähdyksien toimintaohje. Toimintaohjeita on ElmoTV:n tietojen mukaan vielä tuoreeltaan päivitettykin.

Järvelän viestintä tilanteen jälkeen oli siis kammottavaa. Onkin täysin aiheellista kysyä, mitä Liiga tekee kilpailupäälliköllä, joka on näin tärkeästä asiasta näin pahasti ulkona. Ja miten ihmeessä tällainen viesti voi lähteä maailmalle.

Näin vakavassa aiheessa kaikki mahdolliset osapuolet: Liiga, pelaajayhdistys ja Pelicanskin jäävät näyttämään huonosti asiaan paneutuneelta, vaikka näin ei olisikaan.

Se aiheuttanee myös Liigan viestinnän toimintaohjeille päivitysten vaatimuksen.

Löytyykö farssista hopeareunus?

Samaan aikaan Järvelän älytön ohilaukaus kommenteissaan saattoi olla pelaajien turvallisuuden edistämisen kannalta siunaus. Nyt tapauksen huomioarvo on taattu. Ja vaikka protokolla on olemassa, Jämsenin tapaus osoitti, ettei se toimi täydellisesti ainakaan otteluiden aikana.

Nyt Liiga ei voi jättää pelaajaturvallisuuden kynnyskysymyksiä avoimiksi, koska tapauksen synnyttämä ja Järvelän lietsoma julkinen paine on niin kova. Jämsenin tapauksen perusteella näyttää vähintäänkin epäselvältä, onko Liigan aivotärähdysprotokolla ajankohtainen ja onko se jalkautettu seuroihin niin, että sitä myös noudatetaan.

Jokaiseen aivovammaepäilyyn on suhtauduttava äärimmäisellä vakavuudella.

Asian merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Osuma päähän kaukalossa saattaa vaikuttaa pelaajan koko loppuelämään. Esimerkiksi Pelicansissa tuoreimpana esimerkkinä on seuran kapteenina toiminut puolustaja Joonas Jalvanti, joka kertoi viime talvena, että tammikuussa  2021 tuli osuma päähän, josta seurannut aivotärähdys johti lopulta masennukseen. Jalvanti pelasi vielä päävamman jälkeen, mutta masennusdiagnoosin jälkeen häntä ei kaukalossa enää ole nähty.

Toivottavasti Jämsenin tapauksen hopeareunuksena on se, että Liigan toimintaa aivovammojen suhteen terävöitetään, niin että kenellekään – ja varsinkaan Liigan kilpailupäällikölle – asia ei ole pätkääkään epäselvä.

Näissä asioissa ei yksinkertaisesti ole minkäänlaista sijaa virheille tai puuhastelulle.