Arsenal voitti Valioliigan kärkiottelussa 11 ottelua peräkkäin voittaneen Aston Villan 4–1 ja kasvatti eron Manchester Cityyn viiteen ja Aston Villaan kuuteen pisteeseen. Jukka, kuinka iso voitto tämä oli Arsenalille?

Tämä voiton suuruus näyttäytyy pikemminkin sitä kautta, mitä kotitappio tai jopa tasapeli olisivat merkinneet Arsenalille. Kysymys ei olisi ollut näissäkään tapauksissa pistemielessä mistään maanjäristyksestä, mutta tappio ja jopa jo tasapeli olisivat koetelleet Arsenalin henkisen selkärangan kestävyyttä.

On muistettava, että Arsenal hävisi joulukuun alussa Aston Villalle vieraissa 1-2 ja se hävisi elokuun lopussa myös Liverpoolille vieraissa 0-1. Syyskuussa Arsenal pelastui kotiottelussa Manchester Citya vastaan tasapeliin vasta lisäajalla.

Nyt oli elintärkeä hetki saada Valioliigassa kärkijoukkueita vastaan samanlainen onnistuminen kuin mitä Bayern Münchenin kaataminen Mestarien liigassa maalein 3-1 oli marraskuussa.

Arsenalin pelaaminen ei ole viime viikkoina vakuuttanut ja se on pelillisesti selvissäkin otteluissa joutunut raapimaan voittoja kynnet verillä – jopa umpisurkeaa Wolverhamptonia vastaan kotona.

Avausjaksolla Arsenalin pelaamista leimasi samanlainen puristus ja tärinä, joka on ollut sille ominaista viime viikkoina. Toisella jaksolla nähtiin sen sijaan pitkästä aikaa samanlainen Arsenal kuin Bayern Müncheniä vastaan – ja se lupaa Arsenalin kannalta hyvää.

Declan Ricen polvivamma ja jääminen ottelusta sivuun säikäyttivät Arsenalin kannattajia, mutta Ricen poissaolo näkyi myös kentällä. Unai Emery haistoi hyvin veren ja sen, että nyt kannattaa iskeä pitkillä palloilla ja Amadou Onanan pitkien kuljetusten kautta juuri Ricen hallitseman oikeanpuolisen välikaistan kautta.

Kun Arsenalilta puuttui Ricen pelinlukutaito ja kymmenen kilometrin jalat, Aston Villa sai luotua vaarallisia vastaiskuja, joista se olisi voinut hyvinkin iskeä jopa maalin. Onanan loukkaantuminen avausjaksolla ja hänen pakkovaihtonsa tauolla oli ottelun kannalta iso asia. Toki myös Arteta reagoi Onanan vamman tutkimisen aikana ongelmaan ja sai tukittua vuotoa.

Joka tapauksessa ottelun ensimmäinen puolituntinen osoitti oikeiksi ne arviot, kenen pelaajan pitkäaikainen loukkaantuminen olisi Arsenalin kannalta tuhoisinta. Se pelaaja on Declan Rice.

Jos katsot asiaa isomman kuvan kautta, miltä Arsenalin mestaruussauma näyttää tällä hetkellä?

Arsenal on edelleen ilman muuta suurin suosikki liigamestariksi ja on vaikea nähdä sen mestaruustiellä enää ketään muuta uhkaajaa kuin Manchester City.

City on pelannut yhden ottelun Arsenalia vähemmän, joten se voi teoriassa kaventaa eron takaisin kahteen pisteeseen jo torstaina voittamalla Sunderlandin vieraissa. Sen jälkeen kysymys on näiden kahden jäätävän joukkueen kilpajuoksusta kohti maalia.

Aston Villasta tiedettiin jo ennen Arsenal-ottelua, että tulokset juoksevat jossain kohti sen väkisin kiinni ja vaikka Villa olisi voittanut tiistaina Lontoossa, sen vauhdin hyytyminen olisi ollut vain ajan kysymys. Aston Villa oli ylittänyt oman pisteodottamansa ennen Arsenal-ottelua yli 17 pisteellä ja vaikka tilaston takana olisi kuinka hyviä selityksiä tahansa, tuloksia ei voi loputtomasti huijata.

Ja missä muut haastajat ovat? Yhden ottelun vähemmän pelannut Liverpool on jäänyt 13 pistettä Arsenalista ja saman verran otteluita pelanneet Chelsea ja Manchester United 15 pistettä. Liverpoolilla voisi olla ohuen ohut teoreettinen sauma kuroa vielä ero Arsenaliin ja Manchester Cityyn kiinni, mutta Chelsea ja Manchester United ovat korttinsa tämän kauden mestaruuspelissä pelanneet.

Arsenalilla on mestaruustaistelussa kaksi kriittistä kivijalkaa, joiden murtumista on vaikea nähdä.

Sillä on tällä hetkellä Valioliigan laadukkain ja levein materiaali, joka kestää loukkaantumisia, otteluruuhkia ja pelaajien kuntohuippujen heilahteluja. Kaiken lisäksi Arsenalin sairastupa alkaa viimeinkin tyhjentyä. Lähes vuoden sivussa ollut Gabriel Jesus teki Villaa vastaan jo maalin ja Kai Havertz kaapi maata ensimmäisen kerran vaihtopenkillä yli neljään kuukauteen.

Rice oli keskiviikkona sivussa, mutta hänen polvivammansa on sen verran lievä, että hänen mahdollisuutensa pelata Villaa vastaan olivat ennakolta kuulemma 50-50. Voi olla, ettei Rice pelaa vielä viikonloppuna Bournemouthia vastaan, mutta ensi viikon päästä torstaina pelattavassa Liverpool-ottelussa hän on likimain varmasti kehissä.

Myös Villa-ottelusta puuttuneen Ricardo Calafiorin vamma on ilmeisesti varsin lievä. Pitkäaikaisia poissaolijoita ovat vain vaihtopelaajat Cristhian Mosquera ja Max Dowman, ja heistäkin Mosqueran pitäisi palata takaisin tammikuussa ja Dowmanin helmikuussa.

Varmasti loukkaantumistilanne elää koko ajan, mutta on vaikea uskoa, että Arsenalin mestaruushaaveet kaatuisivat tällä kaudella loukkaantumisiin. Ainakin valmius kestää loukkaantumisia on sellainen, ettei tällaista tilannetta ole ollut todennäköisesti koskaan Arsenalin historiassa.

Toinen kivijalka on Arsenalin puolustuspelaaminen ja koko joukkuepuolustamisen konsepti.

Totta kai kaikki haluavat nähdä maaleja, mutta tässä on hyvä palauttaa mieliin Arsenalin entisen valmentajan ja managerin Don Howen ikiaikainen oppi. Jalkapallon säännöissä oleva maininta, että jalkapallo-ottelun voittaa enemmän maaleja tehnyt joukkue, tarkoittaa Howen maagisen näkemyksen mukaan käänteisesti sitä, että ottelun voittaa myös vähemmän maaleja päästänyt joukkue.

Mikel Artetaa ja Arsenalia on haukuttu tällä kaudella liian negatiivisesta pelitavasta, mutta Arteta on selkeästi laskenut, että se kaikkien himoitsema ja vaatima liigamestaruus tulee puolustamisen kautta. Siksi Arsenal on satsannut puolustajien ja puolustavien pelaajiensa laatuun ja puolustuksellisen materiaalin leveyteen maalivahdit mukaan lukien – ja siksi Arteta on tylysti päättänyt, että nyt ei lasketa tehtyjä vaan päästettyjä maaleja.

Siinä on se artetalaisen ajattelun ydin, josta kaikki tällä kaudella lähtee.

Arsenalin pelaamisessa on toki lukematon määrä erilaisia erinomaisia ja täsmällisesti valmennettuja taktisia ja pelitavallisia elementtejä niin pallollisena kuin pallottomana, mutta se kivijalka, jolle kaikki suunnitelmat on rakennettu, on puolustuspelaaminen.

Ja se näkyi myös Villa-voitossa. Aston Villa oli voittanut ennen Arsenal-tappiota 11 ottelua putkeen ja tehnyt niissä otteluissa 26 maalia, mutta tiistaina se sai ensimmäisen laukauksen maalia kohti vasta siinä kohtaa, kun Arsenal johti peliä jo 4-0 – ja Villalle oli siihen mennessä kirjattu ylipäätään vain viisi laukausta.

Neljä maalia Villaa vastaan oli Arsenalilta hieno saavutus, mutta tämän kauden Arsenal tunnetaan nimenomaan siitä, että sen maalia kohti on toivottoman vaikeaa päästä edes laukomaan.

Sen tiistainen Villa-voitto kertoi ja sen kallion päällä lepää myös Arsenalin mestaruusunelma.